The Project Gutenberg eBook of Paljain jaloin This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. Title: Paljain jaloin Runoja Author: Uuno Kailas Release date: February 8, 2024 [eBook #72899] Language: Finnish Original publication: Helsinki: Otava, 1928 Credits: Tapio Riikonen *** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PALJAIN JALOIN *** PALJAIN JALOIN Kirj. Uuno Kailas Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Otava, 1928. SISÄLLYS: Kuninkaanpoika Kuva Katse Kahdet silmät Orja laulaa Houre Kalypson vanki Partaalla Autio maa Lapsen kehto Pallokentällä Pilvilaulu Marttyyrit Palava laulu Hollantilainen Poikani Kohtalo Minä Rakkaus Yössä Impromptu Vaeltaja Paljain jaloin Pyramiidilaulu Kun olin kuollut Havahtuminen "Rohkeutta, ystäväni paholainen on kuollut." KUNINKAAN POIKA (Juhani Siljon muistolle) Alas painui, puoleen maan pääs, otsas korkea liian varhain. — Olit poika kuninkaan, aseveljies nuorten joukossa parhain. Mut viitoin ja kannuksin et etsinyt kruunuas maailmasta. Käsin näkymättömin toi kulmilles seppelen Kuolema vasta. Pyhä kutsumuksen-ties sua johdatti vuorin ja laaksoin; et poikennut polulta, mies, sitä et sinä mitannut tuumin ja vaaksoin. Teit kaiken, minkä teit, oman kuninkaallisen, tuntos mukaan. Nimes "Maailman kirjaan" veit — sitä tahrattomampaa ei vie kukaan. Käsin tyhjentymättömin sinä jakelit tarvitsevaisille kultaa. — Olet luonamme vieläkin, nyt vaikk' olet mullassa multaa: Joka kerta, kun kevät saa ja kupeensa vyöttää nuorten suku, sen silmiin kangastaa sinun piirtämäs "Maailman kirjan" luku. Miespolvet vaihtukoot — ei äänes vaieta saata. Aseveljies oppaana oot: — Ylös, matkalle, kohden pyhää maata! ("Seppelöidyn" ensi-iltaan.) KUVA Jo sinun silmistäsi tuijotin, Narkissos, kuvan vanki, lähteen veteen ja ajan kiertäessä palasin ain' uusin hahmoin saman kuvan eteen. Tuhannet vuodet hiljaa kahisten vaelsi pensastoissa tuulten lailla. Syvyyden kalvoon yhä katselen. Kuvastimess' on siinä kuva vertaa vailla. Mä tiedän katsovani jumalaan. Ja minuun katsoo joku jumalista. Ah — nälän kuluttavan-autuaan join hänen silmistänsä tutkimattomista. En ole hän — ja tunnen kuitenkin: häneksi, häneen täytyy minun tulla. Hän katsoo minuun kasvoin ihanin — mut rujot, vääristyneet ovat kasvot mulla. Voi hiiltäväistä tuskaa rumuuden! Se palaa niinkuin liekki alttarilla edessä Kauneuden silmien. On kuolettava katse kuolemattomilla. Pois pakenen. Ja tahdon unohtaa nuo jumalkasvot, joit' en nähdä kestä. Mut — lähde kerallani vaeltaa. Ja kuva kuultaa esiin unten syvyydestä. Jos minne menenkin, mä näen sen. Vaikk' itselleni sanon: Juo ja juovu! tai: Tomus tahraa, ole likainen! en pääse kuvaa pakoon, minust' ei se luovu. Niin ajast' aikaan, vanki jumalan, käy taikaympyrässä elon mailla. Häneksi, häneen isoon, janoan — mä, irvikuva, kauneutta vailla. KATSE Sun tyynen-helteisissä auterissas on ukkosilmaa aina-vaanivaa, vavahtelevaa pedon-uinuntaa — ah, kissankynnet piilee sametissas. Salaisen sielumeren kuultavainen oot kalvo, jossa lumpeet päilyvät. Mut pohjallas on varjot himmeät, ui siellä mustekalan kuvajainen. Oot arvoitusten meri, vailla rajaa. Ain' uusin, avartuvin taivahin ja uusin, toivottomin syvyyksin sä houkuttelet syliis sukeltajaa. Tuot esiin koralleja, kultahiekkaa, kun herää nousuvesi suudelmain; taas peityt varjoin, olet kaihi vain oi katse, kaksiteräisempi miekkaa. KAHDET SILMÄT "Miks näin on nyt?" sinä kyselet. — Mehän vaihdoimme silmiä vain. Sinä sait minun silmäni entiset, minä sinulta silmät sain. Oli silmäsi julmat tullessain, minun silmäni kärsivät. Minä sinulta julmat silmät sain — sinä minulta kärsivät. ORJA LAULAA Sen tiedät kyllä, tunnet sen, min salannut on mykkä suu: sun puolees kynnet sydämen tään kurkoittuu. Vaikk' en mä katso, sinut nään, jos katson, sitä kestä en: mä kesken sanaa vaiti jään ja kalpenen. Näit, valtijatar: vapisin, kun viinimaljan sulle toin, ja viinin maahan läikytin. Ah, vitkaan noin — kuin kätes siirtyy luomiltas — kuin silmäripses raoittuu — kuin aukee, surma huulillas, tuo julma suu — niin vitkaan, vitkaan kiduttaa sun läheisyytes sydäntäin. — Ei autuaampaa kuolemaa kuin kuolla näin! Nyt käske: Käärmelammikkoon! tai: Raadeltavaks leijonan! Mut yhä julistava oon: — Mä rakastan. HOURE Sinun tanssivan näin... Ja yöllä pakanallisen villeistä, juovuttavista itämaiden temppelitansseista hourin. Olet kaunein Astarten papittarista povin taatelinkypsin ja silmin kuumin ja hennosti kaartuvin polvin ja uumin. Ihos on kuin paistetta päivän; sitä huikenematta en katsoa saata, jumalattaren kylmien kasvojen eteen kun polvistut, koskien otsalla maata. Nyt taas sinä nouset ja tanssia alat, ah — sulla on tulta ja soittoa jalat! Minä pylväiden varjossa seisten haen katsettas enkä mä kohtaa sitä. Palan luoksesi, tanssiva liekki, mut luotas olen kaukana niinkuin lännestä itä. — Jumalattaren pronssisen patsaan luona olet tanssien kuoleva, kaunis vuona. Olet Astarten uhri. Nyt enää sua varten ei aukene ihmisen syli. Ja nyt koskaan en minä, orjasi, kanna käsin kallista taakkaa aavikon yli kotimaahani, keitaan palmujen alle. Sääs arpa sen. Kuulut jo kuolemalle. Oi että en, onneton, koskaan ajan ollessa huultesi kaivosta juonut! Nyt Astarten julmia kasvoja kohden olet hurmion vallassa silmäsi luonut. Yhä loittonet tanssien, äärelle kuilun, läpi temppelin sauhun ja soidessa huilun — KALYPSON VANKI Meri, sinä vihreä meri, jolla on katseessasi rannattomuus, janoni vihaa sinua, vaikka en voi olla sinua rakastamatta. Aallot, välkkyvin evin ja pärskyvin pyrstöin kiitävät, kaukaa-tulevat, kauas-menevät, huimat, vapaat, julmat, ilkkuvat aallot — kiroan teidät orjuutukseni tähden. Ihanat pilvet, te jotka taivaanvuorilta, pesimispaikoiltanne, levollisesti, katsoen merestä puhtaan rintanne kuvaa lennätte mahtavin siivin ilmojen sinessä minne mielenne tekee — tuulen-teillänne seuraa katseeni teitä kuin vertatippuva nuoli. Haahdet, te merelliset haahdet, jotka viette miehiä rannasta toiseen rantaan, kunne heitä kaipauksensa vetää — sieluni näkee teidät, houriva sieluni, vaikka eivät silmäni näe. Miehet laivoissa, veljeni, minua onnellisemmat, te jotka toivotte vielä ja olette matkalla armaiden kasvojen luokse ylitse meren — manaustani ette te kuule — tai te säikytte sitä ettekä ymmärrä, kun te kuulette merenhenkien toistavan ulapan äärillä tuskani, ahdistukseni, hulluuteni iankaikkisen huudon: — Kalypso, ihana ja tunnoton — hän joka lupaa minulle kuolemattomuuden ja ikuisen nuoruuden lahjan hyväilläkseen minua syöjätär-rakkaudella ja imeäkseen voimaani aikojen loppuun — hän on nostanut luonnon minua vastaan, eroittanut minut haahdettomin rannoin ja poluttomin merin kaikesta, mitä minä ikävöin, ja ruoskinut minua ytimiin saakka kaipauksella, joka on raateleva, turha ja toivoton ja kuolemaa hirvittävämpi. PARTAALLA Minä pelkään huoneessani. Minä pelkään ikkunaa ja ihmisvarjoja, joita kuin liskoja, matelijoita se seiniin heijastaa. Minä pelkään katsoa oveen. Ovi aukee pimeään — ripa kääntyä vois ja tulla ne joille ei nimiä mulla, ne joita mä unissa nään... Ja myöskin seiniä pelkään. Näen äkkiä vavahtain: nehän mitään eivät kestä, nehän ketään eivät estä — ovat himmeä seitti vain. Kuin vieraan hengitys, yöllä joka lapsen säikyttää, niin lävitse seinieni, minut nauliten vuoteelleni, Jokin hiipii, jota en nää. Hänen — Kauhean läsnäolon minä tunnen. Tunnen sen. Ja henkiä vartiossa on huoneessani, jossa minä enää elä en. Ja tuskin hengitänkään. Olen jähmetys, pelko vain. Sana äänetön: Armahtakaa! Sokon tuijotus luomien takaa yli kaikkeus-ulappain, jotk' ajatukseni vasta tänä hetkenä aavistaa. Hätäsignaali: Missä, missä on väylä löydettävissä? Ja onko Jumalaa? — Ei kukaan, kukaan vastaa. — Kuin vierelle vuotehen kävis Kuolema otaa nostain. Kuin kaukaa, kaukaa jostain sois pauhina kuilujen. AUTIO MAA Sieluni maa on ääretön niinkuin Aasia, autio jäämeren lailla. Harmaata hiekkaa, hiekkaa ja harmaita paasia kaikkea kasvua vailla. Aikoja sitten jäljet on karavaanien hiekka ahminut siellä. Kangastus mikään ei näy luoksensa maanien katseen tyhjällä tiellä. Sieluni maahan pilvi on varjon heittänyt kauas lännestä itään. Viimeinen lintu siivellä päänsä on peittänyt. Ei ole elävää mitään. LAPSEN KEHTO Lapsen kehto — valtakunta suurin: siinä nukkuu pieni äärettömyys. Salaperäinen on kehto keinuessaan: siinä tuuditellaan tulevaisuus. Siinä odottavat kapaloissaan kaikki voimat, kaikki tapahtumat, kaikki viattomuus, kaikki synnit, koko mystillinen ihmiselo. Vaviskaamme lasta, lapsen kättä. Hän on kerran punnitseva meidät. Lapsi leikkii huolettomin käsin nimillämme unohduksen leikin. PALLOKENTÄLLÄ Näin: pallokentän laitaan eräs rampa poikanen oli seisahtanut alle sen suuren lehmuksen. Hän seisoi nurmikolla, nojas kainalosauvoihin, pelin tiimellystä katsoi hän silmin kuumeisin. Yli aurinkoisen hiekan, johon lehmus varjon loi, moni riemukas huuto kiiri, moni kirkas nauru soi. Pojat juoksivat notkein säärin yli pallokentän sen. Eräs seisoi hievahtamatta, eräs raajarikkoinen. Mut hänkään totisesti ei muistanut sauvojaan. Oli haltioitunut hehku hänen kalpeilla kasvoillaan. Ilost', innosta värähtelevän hänen sieraintensa näin joka kerta, kun maila pallon löi puidenlatvoja päin. Rajaviivan takaa milloin joku uskalsi juosta pois, oli niinkuin lehmuksen alta eräs myöskin juossut ois — kuin jättänyt ramman ruumiin olis sielu poikasen ja syöksynyt kilpasille kera toisten, riemuiten. Hän askelen astui — — mutta kuin unesta havahtain näki itsensä... Oikea jalka oli kuihtunut tynkä vain. Pojat juoksivat notkein säärin yli pallokentän sen, mut lehmuksen alla seisoi eräs raajarikkoinen, joka, ruumis tärisevänä, iho harmaana kääntyi pois kuin ruskean nutun alla sydän pakahtunut ois. — Yhä riemukas huuto kiiri, yhä kirkas nauru soi yli aurinkoisen hiekan johon lehmus varjon loi. PILVILAULU Hetket liitävät niinkuin pilvet vainioitten yli. Kaikkien pilvien takaa aukee ahnas Tyhjän syli. Ei ole mitään armahdusta sille, mi elää tohti, sille, mi lentää perhossiivin Päivän silmiä kohti. Mikä on rientänyt korkeimmalle, korkeimmalta se putoo. Kuolema niittää vainionsa. Lukki verkkonsa kutoo. MARTTYYRIT Näen heidät ylitse ajan ja paikan: kivitettyinä, ristinpuussa, rovioilla ja giljotiinilla, kiväärinpiippujen edessä ja sähkötuoleissa. Heillä on yllänsä harmaa vanginpuku tai kirjava kaapu. Ja sotamiehet heittävät arpaa siitä. Heidän on kuoltava, jotta me emme kuolisi. Katso — he loistavat: he ovat hiili ja kytevät sielusta sieluun, he ovat soihtu ja valaisevat aikojen kuilua, he ovat vaskinen käärme ja veri pihtipielissä ja sateenkaari vedenpaisumuksen yllä. Heidän kuolemansa elämä on loppumaton. Heidät haudataan koko maailman povelle, tulevien aikojen syliin. PALAVA LAULU Polun talvisen päähän päätyi ja hangelle jääksi jäätyi eräs vaeltaja täältä. — Mut laulu soi hänen päänsä päältä. Se soi ja — hulmuten paloi. Ja nukkujan otsalle valoi se seppelen tulta. Tuli taivaalle nous. Jäi maahan multa. HOLLANTILAINEN Näit edessäsi unet kultaiset kuin tornit, uponneina aallon alle. — Nyt takanas on päivät mennehet kuin laivan vanat, kuolleet ulapalle. Öin ylläs, allas tähtiparvi on kuin verkon silmukoissa tuhat kalaa. Mut kuolleen-harmaa, tyhjän-toivoton on meren erämaa, kun aamu palaa. Niin sadat ajast'ajat vaeltain samosit meren salaisuutta kohti. Edessä silmiesi hourivain se paetessaan väikkyi — Tyhjään johti. Et aavain kimallusta vanginnut, ei tähtiarkuin lastattuna laivas. Oi unten-kalastaja, uupunut oot oma varjos. Sua ilkkuu taivas. — Mut yhä edessäsi kimmeltäin on merta, kaupunkeja aallon alla. Käy kätes ruoriin: keula niitä päin! Taas sata vuotta kuljet ulapalla. POIKANI Minun poikani — syntymätön ja uneksittu vain — tänä hetkenä hiljaisena olet luonani majassain. Työpöytäni reunaa vasten näen leukasi, pikkumies. Olet ollut siinä jo hetken tahi kauankin, kukaties. Mua suuret lapsensilmäs puronkirkkaina katsovat. Kovin avuttoman kätes sinä minulle ojennat. Sanot hiljaa sanan: Isä. Ei mitään enempää. Kun tahdon tarttua kätees, se äkkiä häviää. Mut on kuin näkymättään yhä kutsuis se: Tännepäin! — Minun poikani, silmissäsi oman ikuisuuteni näin, sen ainoan, joka pysyy, kun itse lahoan, ja sen ikuisuuden vuoksi minä sinua rakastan. Minä tunnen: Kuolema kerran kun vie minut Tyhjää päin, jos pienet sormesi silloin olen tunteva kädessäin ja jos, poikani, virkat vielä sanan pienen, hiljaisen, en pelkää astua enää Olemattoman piiriin, en. KOHTALO Sinun voimasi kietoi minut — sinä tuntemattomin — kuin ois mua kahlehtinut käsi julman enkelin. Kuin hartioilleni pantu olis paino vuorien ja otsalleni rantu kova taottu, rautainen. Niin uuvutit sydäntäni, väen riistit kädestäin. Olit varjo vierelläni, uniss' yölläkin sinut näin. Oli päiväni kuin tuhat vuotta, kun painin kanssas sun. — En paininut kanssasi suotta: tänä päivänä siunaat mun! Tänä päivänä tunnen vasta: kätes oikein lyönyt on. Nyt en lakkaa siunaamasta sua, voima Kohtalon: Teit silmäni janooviksi, nälän kasvatit sydämeen, minut uuvutit varjoin — siksi olen valmis kirkkauteen. Tänä päivänä armon annat taas virrata kädestäs. Kuin vaakalintu kannat minut riemuun siivilläs. MINÄ (Ernst Josephson) Nämä silmät itkevät verta vuoks syntien pusertuvaa, vuoks kaiken, mi haavoitti kerta sydänparkaa — ja haavoittaa. Tämän kohtalon syy ei kukaan. Elon virtaa tottelen vain oman tulvani suunnan mukaan, padot, telkimet musertain. Olen huoleti kulkeva suureen maan sylihin paluutien; epäjumalten rovion juureen nimen, maineen nauraen vien. RAKKAUS (Eduard Mörike) Kun armaan suuta suutelet, sun janoos ei se riitä: jos vettä seulaan kaatanet, ei täyty seula siitä. Ja vaikka tuhatvuotiset ois suudelmas, tai ikuiset, saat niukasti sa niitä! Sun rakkautes aaltoilee ain' uusin halun muodoin. Ja huulet, suun, mi suutelee, se punaa verenvuodoin. Ja tyttö vaikka vapisee kuin vohla veitsen alla, hän pyytää, silmin rukoilee: — Kivulla suuremmalla! Niin on. Ja samoin ollut jo on alust' elämän. Niin rakasti jo Salomo, ei muuta voinut hän. YÖSSÄ Kohu tuulen ja sateen ja kaukaisen raitiovaunun. Ei mitään muuta. Katukuilun toisella puolen on kahdessa ikkunassa hyvin keltainen valo. Ja huuruista ruutua hipoo jonkun häilyvän oksan varjo kuin ihmisen käsi. — Mutta keskellä pimeyttä minun huoneeni elää: kuin simpukka syvyydessä tai sykkivä sydän. Se on saiturin lipas: salaista iloa täynnä. Sen ilma on kuiskauksista vapiseva ja katseista kirkas niinkuin kasteinen aamu. Sen matolla leikkii vielä pienten jalkojen muisto. Ja vuoteella viipyy kuva poissaolevan, nuoren, lämpimän ruumiin niinkuin Kauneus itse. Ja katsomattani näen oven äsken nielemät kasvot ja värisen niitä. IMPROMPTU On hyvä näin: kesän ääniä ympärillä: kumeaa kalliorumpua soittava meri, naisten nauru ja autontorvien musiikki, lintujen orkesteri. On hyvä näin: soma paistatella päivää aivot tyhjinä, ruumis raukeana. Vaikkakin luomeni suljen, on silmien luolassa aurinko huikaisevana. On hyvä näin: minä saatan taikurin käsin hiekkaa merenhelminä siroitella, jättiläiseks kasvaa — ja niellä pilviä riemulla lapsellisella. VAELTAJA Niinkuin vaeltaja, joka on tajuamattaan, poissaolevana sivuuttanut taipaleen tiellä, havahtuu, katsoo ihmetellen: Missä minä olin? — niin olet sinäkin useasti, kesken juhlien riemua, ystävien parvessa havahtunut yksinäisyyteen, ihmetellen: Keitä he olivat? PALJAIN JALOIN Niin mä kerran tieni aloin, niin mä kuljen: paljain jaloin. Avohaavat syvät näissä ammottavat kantapäissä: rystysihin joka kiven jäänyt niist' on verta hiven. — Mutta niinkuin matkan aloin, päätän myös sen: paljain jaloin. Silloinkin, kun tuska syvin viiltää, virkan: — Näin on hyvin. — Tapahtukoon tahtos sinun, Kohtaloni, eikä minun. PYRAMIIDILAULU Te faaraot, uneksijat pyramiidi-unien, te olkaa tervehdityt yli vuosien tuhanten. Ohi kuoleman ahnehtivan, ajan kaukaisuuksia päin te unenne sinkositte pyramiideja pystyttäin. Te olkaa tervehdityt yli vuosien tuhanten. Sinis nousevat pyramiidit, kunis elää ihminen. Kukin meistäkin mittansa mukaan pyramiidin pystyttää. Ja sen sydämessä unta pian nukumme sikeää kuin faaraot, hiljaisina, kuin toukat kuoressaan. Pyramiidi pysyy ja nähdään. Mutta faarao unohdetaan. KUN OLIN KUOLLUT Kun olin kuollut, kun olin tuhkaa hiven vaskiuurnassa, alla mullan ja mustan kiven, ah, oli autuas levätäkseni silloin! Suuria tähtiä kohti loin minä silmäni illoin. Multa ylläni hauraana, harson lailla. Näin avaruuden katseen salaisuuksia vailla. Kerran, maan päällä, illassa himertävässä soi rakas, tuttu ääni: — Katso, hän nukkuu tässä. — Hauta on hoitamaton. — Niin on. Hän oli köyhä. — Eikö hän ollut myöskin mieleltä ... noin — vähän löyhä? — Houkkio, originelli, onneton ihminen perin. Yöt joi — itsensä otti hengiltä vähin erin. Lauluja kirjoitti tosin — ne nyt olivat niitä — — — Tunsitko hyvinkin? — Hiukan. Suurtapa iloa siitä... Kuuntelin. Enkä tuntenut tuskaa mitään. Silmäni luonut olin auringonnousuhun, itään. HAVAHTUMINEN Maassa, joka on kaukana täältä ja josta ei pallokartta tiedä — siellä minä avasin silmäni. Miten olin joutunut siihen maahan, sitä en tietänyt. Minä vain olin siellä ja avasin silmäni. Siinä maassa oli niin toisenlainen olo kuin täällä, että minun sanani näyttävät kuihtuneilta, kun niiden pitäisi kuvailla sitä. Siinä maassa ei ollut kuuma eikä kylmä, eikä pouta eikä sade. Oli vain tila, joka säteili ja tuoksui. Ainainen valo, jota mikään varjo ei silponut. Elävä, ravitseva ilma, jossa ei vaeltanut tuulta eikä pilveä. Siinä maassa en ollut minäkään minä, sama kuin täällä. Täällä olin raahannut taakkaa — ja raahaan; tuntenut pelkoa, syyllinen, kuoleman-alainen; nähnyt varjot ja varjoni, kysyen päivästä päivään: Mitä? Miksi? ja Kuka on säätänyt näin? Siellä olin se, mikä täällä olin hämärästi tahtonut olla. Olento ilman malkaa ja kaihea, altis kaikille muille ja itsessänsä kaunis. Ilman varjoa, ilman taakkaa ja pelkoa. Niinkuin vastasyntynyt, joka ei muista eikä kysele. Avaa silmänsä ensimmäistä kertaa, näkee kaiken, tuntee sen hyväksi, rakastaa sitä ja on yhtä sen kanssa. Ikää vailla. Kuitenkin onnellinen siitä, minkä tuntee: että on aina ollut olemassa, ja on aina oleva — samanlaisena. Avaa silmänsä, mielessä sanomaton ilo ja varmuus: Olemme turvassa, sieluni! Minä näin edessäni suuren puun ja siinä kuultavat lehdet. Ja tunsin: puu näki minut. Puu oli elävä. Lehdet katsoivat minuun — ja kimposivat ilmaan. Lehahtivat puun ylle niinkuin kultainen pilvi. Ja pilvi liversi. Tuhat pientä linnunääntä liversi pilvessä. Lehdet — linnut. Sitten ne vaikenivat jälleen. Palasivat oksille. Olivat lehtiä. Yksi niistä, pienin ja untuvaisin, erkani muista ja lähestyi minua. Kaarteli kasvojeni ympärillä. Istahti kädelleni, sykähtelevää elämää täynnä. Katsoi minua aurinkoisin silmin ja visersi: — Missä olet ollut? Enkä minä ihmetellyt sitä, että ymmärsin viserryksen. Kaikki oli siinä maassa luonnollista, itsestäänolevaa. Ajattelin kysymystä. Mielessäni heräsi himmeä muisto, niinkuin pakeneva varjo. Ja minä vastasin: — Hyvin kaukana — — pimeässä. Tunsin kaikkien kuuntelevan minua. Puun ja lehtien, ilman ja valon. — Mitä on pimeä? piipitti lintu. — Sellaista, missä ei nähnyt mitään. — Oliko se samaa kuin suljetut silmät? — Ei se ollut sitä? Minä olin avosilmin — enkä minä nähnyt. Lintu pudisti ihmetellen päätään. — Minä en ymmärrä sinua. — Siellä oli rumaa. Ja siellä oli paha olla. — Mitä on "rumaa"? Ja mitä on "paha olla"? — Ne ovat — — minäkään en tiedä sitä enää. Sen vain muistan, että siellä oli kokonaan toisin kuin täällä. — Ei, en ymmärrä sinua, liversi lintu. Miten voisi mikään olla toisin! — Sinä olet oikeassa: miten voisi mikään olla toisin! Ja minä ymmärsin: — Kaikkihan on aina ollut näin. Ja minä näin pelkkää unta — — Sen minä ymmärrän, nyökkäsi lintu. Sinä näit unta. — Minä näin sekavaa unta — — vieraasta maasta — — Nyt olet havahtunut. — Nyt olen havahtunut, nyt ovat silmäni auki, ja nyt minä näen! Ei ole pahaa, ei ole koskaan ollut, ei voi tulla! Ja minä näin linnun ilon. Ja puun ja lehtien ilon. Ja maan katsovan minua tuhansin, sädehtivin silmin. — Kuka olet sinä? minä kysyin linnulta. — Palavin ajatus, jonka sinä kutsut ja lähetät. — Tule, lintu liversi. Minä lennän edeltä. Ja lintu levitti kuultavat siipensä ja alkoi lentää maan yli pehmein kaarin. Lennossaan se liversi: — Tule! Hän on odottanut sinua! Ja samassa kaikki lehdet pyrähtivät oksiltaan ja olivat lintuja. Ne liittyivät pieneen airut-veljeensä. Kirmasivat riemuiten ylös ja alas. Silmä näki vain kultaisten viirujen parven; se kimalteli ilmassa niinkuin suihkukaivon vesi. Ja maastakin puhkesi esiin riemuitseva elämä. Minä näin seisovani keskellä ääretöntä kukkien parvea. Sieraimiini lainehti ihana tuoksujen meri. Ja kun minä aloin kulkea — kukat vaelsivat kerallani. Puhkesivat edessäni, puhkesivat molemmilla kupeilla, lähtivät takanani lentoon — lepattivat perhosen siivin. Ja ilmaan syntyi elävä sateenkaari. Sekin vaelsi kerallani. Missä minä kuljin, siinä kulki maan yli riemun ja kauneuden aalto. — Tule, hän on odottanut sinua! Se oli niinkuin tuhansien huilujen hyminä. Linnut liversivät sitä. Ja puu hymisi. Ja kukat ja ruohot. Ja perhojen sateenkaari. Ja ilma ja valo. Ja maa oli allani niinkuin helisevä harppu. En minä tietänyt, miten kauan vaelsin. Kuka voi mitata ajatonta aikaa? Enkä minä tietänyt, mihin minä vaelsin. Tottelin ihanaa kutsua. Enkä minä uupunut. Äkkiä vaikeni hyminä. Sateenkaari vaipui pehmeästi maahan ja lepäsi siinä kuin kirjava matto. Linnut lensivät lehdiksi puihin ja pensaihin. Airut kaarteli yksinänsä ilmassa, visertäen: — Odota tässä ja katso! Odota ja katso! Samassa sekin oli lehti, pienin ja kuultavin kaikista. Odotin hetken — vai odotinko tuhannen vuotta, kuka sen tietää? Ei ollut olemassa mitään muuta kuin odotus, hengähtämätön. Niinkuin Jumalan odotus, kun hän on sanonut: Tulkoon! Vihdoin — pensas liikkui. Pensas astui syrjään. Kun minä silmäni kohotin, katso — minä näin Hänet. Unessa olin häntä alati etsinyt pimeästä — turhaan. Ajattomuudessa olin jo tuntenut hänet — ja kadottanut. Kaikkialla olin hänen jalkojensa jälkiä tavannut — en häntä itseänsä koskaan. Nyt hän oli edessäni elävässä muodossa. Nimetön Olento — sieluni uni. Kauneus kietoi hänet kuin pilvi, lukemattomin kuultavin hunnuin. Kun minä katsoin häntä, hän riudutti silmät ja kuihdutti sydämen — ja virvoitti ne samalla. Se oli autuus ylitse kaiken määrän, syvä ja hukuttava niinkuin taivas ja meri. — Tule! hän sanoi. Tule ja ole minun luonani. *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PALJAIN JALOIN *** Updated editions will replace the previous one—the old editions will be renamed. Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright law means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for an eBook, except by following the terms of the trademark license, including paying royalties for use of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the trademark license is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution. START: FULL LICENSE THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase “Project Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg™ License available with this file or online at www.gutenberg.org/license. Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™ electronic works 1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™ electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. 1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be used on or associated in any way with an electronic work by people who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works even without complying with the full terms of this agreement. See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below. 1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual works in the collection are in the public domain in the United States. If an individual work is unprotected by copyright law in the United States and you are located in the United States, we do not claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, displaying or creating derivative works based on the work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily comply with the terms of this agreement by keeping this work in the same format with its attached full Project Gutenberg™ License when you share it without charge with others. 1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in a constant state of change. If you are outside the United States, check the laws of your country in addition to the terms of this agreement before downloading, copying, displaying, performing, distributing or creating derivative works based on this work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no representations concerning the copyright status of any work in any country other than the United States. 1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: 1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed: This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. 1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a notice indicating that it is posted with permission of the copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in the United States without paying any fees or charges. If you are redistributing or providing access to a work with the phrase “Project Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™ trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted with the permission of the copyright holder, your use and distribution must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works posted with the permission of the copyright holder found at the beginning of this work. 1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™ License terms from this work, or any files containing a part of this work or any other work associated with Project Gutenberg™. 1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this electronic work, or any part of this electronic work, without prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with active links or immediate access to the full terms of the Project Gutenberg™ License. 1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any word processing or hypertext form. However, if you provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official version posted on the official Project Gutenberg™ website (www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1. 1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works provided that: • You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has agreed to donate royalties under this paragraph to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid within 60 days following each date on which you prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation.” • You provide a full refund of any money paid by a user who notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™ License. You must require such a user to return or destroy all copies of the works possessed in a physical medium and discontinue all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™ works. • You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the electronic work is discovered and reported to you within 90 days of receipt of the work. • You comply with all other terms of this agreement for free distribution of Project Gutenberg™ works. 1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. 1.F. 1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating the Project Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™ electronic works, and the medium on which they may be stored, may contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by your equipment. 1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all liability to you for damages, costs and expenses, including legal fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE. 1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a written explanation to the person you received the work from. If you received the work on a physical medium, you must return the medium with your written explanation. The person or entity that provided you with the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work electronically, the person or entity providing it to you may choose to give you a second opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may demand a refund in writing without further opportunities to fix the problem. 1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. 1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any provision of this agreement shall not void the remaining provisions. 1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in accordance with this agreement, and any volunteers associated with the production, promotion and distribution of Project Gutenberg™ electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any Defect you cause. Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™ Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of electronic works in formats readable by the widest variety of computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from people in all walks of life. Volunteers and financial support to provide volunteers with the assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will remain freely available for generations to come. In 2001, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure and permanent future for Project Gutenberg™ and future generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org. Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit 501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by U.S. federal laws and your state’s laws. The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to date contact information can be found at the Foundation’s website and official page at www.gutenberg.org/contact Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread public support and donations to carry out its mission of increasing the number of public domain and licensed works that can be freely distributed in machine-readable form accessible by the widest array of equipment including outdated equipment. Many small donations ($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt status with the IRS. The Foundation is committed to complying with the laws regulating charities and charitable donations in all 50 states of the United States. Compliance requirements are not uniform and it takes a considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up with these requirements. We do not solicit donations in locations where we have not received written confirmation of compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state visit www.gutenberg.org/donate. While we cannot and do not solicit contributions from states where we have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition against accepting unsolicited donations from donors in such states who approach us with offers to donate. International donations are gratefully accepted, but we cannot make any statements concerning tax treatment of donations received from outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. Please check the Project Gutenberg web pages for current donation methods and addresses. Donations are accepted in a number of other ways including checks, online payments and credit card donations. To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate. Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be freely shared with anyone. For forty years, he produced and distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of volunteer support. Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper edition. Most people start at our website which has the main PG search facility: www.gutenberg.org. This website includes information about Project Gutenberg™, including how to make donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.