The Project Gutenberg eBook of Avioliittoilmoitus This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. Title: Avioliittoilmoitus Pilakuvaus 2:ssa kohtauksessa Author: Lauri Heisalo Release date: June 2, 2023 [eBook #70897] Language: Finnish Original publication: Finland: Arvi A. Karisto, 1910 Credits: Tapio Riikonen *** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK AVIOLIITTOILMOITUS *** AVIOLIITTOILMOITUS Pilakuvaus 2:ssa kohtauksessa Kirj. LAURI HEISALO Hämeenlinnassa, Arvi A. Karisto, 1910. Henkilöt: _Asarias_, kitsas, rikas vanhapoika; vähän rappeutuneessa puvussa; 30 vuotias. _Riikka_, vähän vanhempi, vanha piika, asianmukaisessa puvussa. _Kalle_, vekkulimainen nuori mies. (Tyttönä: hattupäinen, hauskan näköinen). _Juoksupoika_. _Kirjeenkantaja_. Näyttämö: Tavallinen vanhan pojan kamari, vähintään kaksiovinen. Ensimäinen kohtaus. Henkilöt: Asarias, Kalle ja Juoksupoika. _Asarias_: (Kirjoittaa hieman hermostuneena paperille, sanellen samalla.) "Yksinänsä ihmisparka alkoi maata asumaan." — Eiköhän tällä tapaa sopisi alottaa. (Miettii.) Miksei! (Koomillisen haikeasti.) Oi, niin, yksinhän olen täällä kuin lehti järven jäällä. Mitenkä kumman oudot säveleet rinnassani soivat häntä, pikku Riikkaa, aatellessani. Mutta yrittää täytyy jatkaa tätä värsyä, jolla kirjeeni hänelle alotan. (Miettien.) Niin, mitenkähän tuo oikein sopisi. (Kertaa entiset säkeet.) Hm. "Siis hän ei saa olla..." Niin, mitä hän ei saa olla? Pitäisi keksiä joku tulinen loppusointu, joku fraasi, joka muistuttaa "parka"-sanaa. "Sarka"! Ei se sovi ja markka-sanassa on kaksi k:ta, eikä sitäpaitsi myöskään tähän sopisi. (Hoksaten.) No, nyt löysinkin. Arka! Siinähän se nyt ihan itsestään tulla tupsahtikin. "Siis hän ei saa olla arka, jos on yksin toisinaan." Oh, mikä lennokas runohepo minulla on, voisinpa totta vie tulla toiseksi Runebergiksi, jos ei tuota... (Näyttää sormella otsaansa.) — Varmaankin Riikan sydän heltyy, kun hän lukee tämän kirjeeni alkusoitonkin vaan. Rukkaset, jotka hän minulle eilen illalla heitti, ottaa hän varmasti takasin, sen saatte vielä nähdä. Mutta pitäisi tuota runoani vielä vähän jatkaa, olen nähkääs tullut siihen kokemukseen, että naiset pitävät runollisista kirjeistä, ja varsinkin Riika. — Voisihan toisen värsyn johtaa esim. seuraavaan tapaan: "Yksinänsä täältä muuttaa kerta tuonne tuonelaan." (Huokasee.) Niin, sinnehän sitä menemme minä ja Riikakin. — "Siis hän kyllä olla saattaa täällä yksin toisinaan". Kas siinä runo oikein "extra prima" lajia. (Lukee koko runon uudestaan, pyrskähtää ivalliseen nauruun, hermostuen.) No, mutta mitä totisesti olen kirjoittanut. Yksin, yksin, yksin on joka toisena sanana ja kuitenkin olen täyttäpäätä ollut kirjoittavanani kahdesta, itsestäni ja Riikasta. No, mutta mitä hittoa minä tässä runoilen sitten! Tiedänhän varsin hyvin, ettei Riika minusta huoli, koska tiuskasi eilen lähtiessään, etten välitä Asarias sinusta sittenkään, vaikka kultatarjottimella eteeni tuotaisiin. Ja varma olen, että se sinetti sittenkin pitää... _Kalle_: (On tullut sisälle peräovesta, veittikkamainen. Mennen A:n luokse lyö häntä olalle.) No, mitä sinä veli hyvä, nyt taasen tuumailet ja murjottelet? Ahaa! Yhä vieläkö pojalla naimakuume aivoja polttaa, vaikka rukkaset saitkin niin komeasti, että koko kaupunki tietää Riikan Asariakselleen (osottaa) pitkää nenää näyttäneen. Voi sinua, kovan onnen myyrää! No, paina aisasta vaan, ehkä vielä joskus itselles siipan saatkin. Mutta kuulepa veli. Heitä nyt jo tuo Riikka mielestäsi ja ala katsella parempia ja tulisempia... _Asarias_: Vai vielä tulisempia! _Kalle_: No, no, kuule ensin mitä sanon. Sillä sinä aikana, kun noita lemmen leyhkäyksiä povessasi haudot, alkaa päähäsi kasvaa harmaita hiuksia (koomillisesti näyttäen) noin pitkää tuppuratukkaa, joka vie sinut... _Asarias_: (Naurahtaen). Sinä olet oikein sanasi mittainen, kala todellakin. Mutta se minua sapettaa, kun aina vitsailet naimapuuhiani. Paljon parempi olisi, että antaisit minulle jonkun tepsivän neuvon, jolla... _Kalle_: Jassoo, neuvon. Sitäkö oletkin odotellut? Semmoisia olisin voinut toimittaa sinulle, vaikka tusinakaupalla, jos ennemmin olisit ymmärtänyt kääntyä minun, etevän lääkärisi puoleen. _Asarias_: Annappa nyt kuulua yksikin kappale sieltä tusinaluvustasi. _Kalle_: Aivan yksinkertaisesti. Jos minä seisoisin sinun housuissasi ja olisin lemmen pauloissa, niin — ja jos vielä kaupan päälliseksi olisin saanut rukkaset — niin viisi minä välittäisin. Panisin naimailmoituksen sanomalehteen, jossa kuuluttaisin, että ne immet, jotka haluaisivat elämän sulostuttajaa, olkoot hyvät ja lähettäkööt tähän ilmoitukseen vastauksen, ynnä valokuvan ja 5 mk rahaa, no tuota viimemainittua ei sinun kannattaisi siihen lisätä, rikas kun olet. (Its.) Minulle se viitonen olisi tervetullut! Saa nähdä ansaitsenko tässä pelissä sen. _Asarias_: Luulisitko, että siten pääsisin niinkuin sanotaan akottumaan, sillä se on minun nykyinen "periaatteeni". _Kalle_: Aivan varmasti. Kyllähän ihmiset katsovat tuommoista menoa liian epäsympatisesti, mutta viisi me välitämme heidän lörpötyksistään, kunhan sinä vaan saat aviosiipan (Its.) ja minä viitosen. _Asarias_: No, mutta miten tässä sitten alottaisimme. _Kalle_: Kuten sanottu, pannaan ilmoitus vielä tämänpäiväisiin iltalehtiin. Kaikki lehdet eivät niitä julkaise, mutta luulen, etteivät "Sorretun siipi" eikä "Heiluvat sanomat" sitä kieltäytyisi ottamasta. _Asarias_: Mitäpä pitkistä puheista. Täällä on kynää ja paperia. Ala piirtää siis, sinä, joka äsken näytit taitoasi, lukemalla värsyn ulkoa. _Kalle_: Sama tuo. Mutta miten kallis siitä tehtäisiin? _Asarias_: Tämmöisissä asioissa en rahoja laske. Taksan saat itse määrätä. _Kalle_: Onko 10 mk. liikaa? _Asarias_: Ei tietenkään. _Kalle_: (Syrjään.) Arvasinhan, että tästä ansaitsen viitosen. Summassa on jo puolet liikaa, vaikka komeammaksikin teen. (A:lle, katsoen kelloa.) Kello joutuukin. Ilmoitukset pitää olla painossa jo ennen k:lo 3:a. Siis! (Kirjoittaa sanellen.) "Hei ihanat immet! Kun näitä rivejä silmäilleet olette, kirjoittakaa vastaus eukkolaan pääsemistä odottavalle nuorelle miehelle. Vastaukset osotettakoot nimimerkille A.K. Karhunkatu 17, porras oikealle. Naimisen tarkoituksella. Pila kielletään. Joka tämän huomioonsa ottaa, lähettäköön valokuvansa ja osotteensa, sillä heti vastataan." _Asarias_: Jospa nyt sitten luonnistaisi! Minä rakastin Riikaa, mutta (koomillisen surullisesti) hän... _Kalle_: (Its.) Sehän näkyy taas Riikaansa muistelevan. (A:lle.) Minä pistäydyn tämän viemässä "Sorretun Siipeen". (Its.) Mutta minäpä tulenkin tämän ilmoituksen nojalla poikaa tyttönä riiaamaan. Siitä tulee soma juttu. _Asarias_: Varropa. Täältä saat kympin maksuksi. _Kalle_: Minä pyydän lähettämään sinulle ilmoituksesta korjausvedoksen, että saat edeltäpäin nähdä, miten komea siitä tulee. _Asarias_: Tee niin. No mene nyt jo, ettet myöhästy. _Kalle_: Menen menen. (Kiiruhtaa pois.) _Asarias_: Kunpa nyt onnistuisin. (Lukee sanomalehteä.) Kuivaltapa tämäkin tänään tuntuu. Politiikkaan väsyy ajan pitkään. Eikä minua yleensä tuollaiset jonnin joutavat kysymykset, joita eduskunnassa pohditaan, liikuta. Ei, nyt on pojalla toiset meiningit. Mutta kyllä pitäisi pistäytyä vähän jaloittelemassa, ehkäpä se maittaisi. Ai, mutta minähän en voikaan mennä ennenkuin tuovat korehtuurin. (Ottaa sanomalehden lukeakseen.) _Kalle_: (Hetken perästä sisälle.) No nyt se on viety. Sanoivat lähettävänsä 10 minuutin kuluttua. Mutta nyt minä menen. Ehkäpä pistäydyn tänään vielä katsomassa, josko iltapostissa jo ehdit saada morsiamien kuvia. Voi hyvin. _Asarias_: Kiitos nyt vaivoistasi. Voi paksusti. (Kalle menee.) _Juoksupoika_: (Töytäsee sisälle.) Tämä kirje lähetettiin herralle. (Tokasee.) Meille on ruukattu antaa juomarahaa myös. _Asarias_: Tästä saat. (Avaa kuoren, lukee.) No, mutta mitä hittoa tämä on "Villakoira on karannut herralta, jolla on valkoinen pilkku ja mustat jalat silmien välissä. Joka tästä tietoa voi antaa, soittakoon telef. k:lo 8-12 n:o 66:een"! (Purskahtaa nauruun.) Mitä vietävän sekamelskaa tämä on: "herralta, jolla on valkoinen pilkku ja mustat jalat silmien välissä". Milloinka olette kummempaa kuulleet? Extra primaa todellakin! (Nauraa.) _Poika_: Mikäs herraa naurattaa? Eikö se kuulukaan tänne. _Asarias_: Mitä sinä minulle tämmöisiä ilmoituksia tuot. Ei tämä kuulu tänne. _Poika_: Jassoo, vai ei kuulu, no sitten mie oonkin erehtynnä talon numerossa. _Asarias_: Lähde nyt kiiruumman kaupalla takasin ja toimi minun asiani ensin. _Poika_: Kyl mie koitan. (Menee.) _Asarias_: (Nauraa.) Oli se koko veikeä ilmoitukseksi. "Villakoira karannut eräältä herralta..." _Poika_: (Pistää päänsä ovesta.) Kuulkeepas herra, että, mikkee sen kuuloituksen nimi ol'kaan...? _Asarias_: No, vieläkö sinä nyt täällä olet. Se oli naimailmoitus. _Poika_: Vai se se olikin. (Its.) Se näämmä aikoo mennä akkaloihin. _Asarias_: Pane nyt jo koivet koukkuun ja ala laputtaa! _Poika_: (Juoksee pois.) _Asarias_: (Hetken totisena; purskahtaa nauruun.) Herralla on mustat jalat ja valkonen pilkku silmien välissä ja telefooni soi yhtämittaa k:lo 8-12:een! Esirippu. Toinen kohtaus. (Sama huone.) Henkilöt: Asarias, kirjeenkantaja, Kalle ja Riika.. _Asarias_: (Tulee ulkoa.) Eiköhän posti pian tule. Olen kuin tulisilla hiilillä. Mutta kyllähän on toiselta puolen hauska olla jännityksessä näin tärkeän askeleen edellä. (Istuu, ottaa pöydällä olevan sanomalehden.) Miltähän se ilmoitukseni näyttää? (Lukien sieltä täältä.) Juoksupoika karannut — Konkurssipesän velkojat — Oravan nahkoja ostaa — Lumpuista korkea hinta — Villakoira karannut (Nauraa.) Ahaa, siinäpä tuo villakoirajuttukin on. Näkyy olevan sentään "parannettuna painoksena". (Purskahtaa nauruun.) Oli sekin juttu. (Jatkaa lukuaan.) Naisten kesähattuja — Tampereen sikuria — Hei ihanat immet! Siinähän se onkin, ja oikein komeasti... _Kirjeenkantaja_: (Tuo kolme kirjettä.) _Asarias_: Jopa vihdoinkin. (Tarjoo sikarin.) Lundström on hyvä. _Kirjeenkantaja_: (Itsekseen.) Mistähän tämä kunnia lie puhjennut. (A:lle.) Kiitos ja — hyvästi. _Asarias_: (Ryhtyy päällekirjoituksia lukematta avaamaan kirjeitä.) Tuossahan on varmaan valokuva, koska tuntuu niin raskaalta. Miten kaunis liekään. (Lukee.) Helsingissä t.k. 26 p:nä — Rakas veli. — Ash! Onko tämä nyt naimatarjous. Vekseliinkö minä nimiä panisin kaiken rakkauden nimessä. (Heittää kirjeen syrjään.) Entä tämä sitten. (Avaa ja lukee.) Täällä t.k. 27 p:nä K. Herra. Pyydän että heti. (Viskaa kirjeen menemään.) Hiton räätäli kun pitää kiirettä. Pelkää kai, etten maksaisi ennen maanantaita, jolloin äijällä on tavanmukainen krapulapäivä. (Ottaa kolmannen kirjeen, lukee päällekirjoituksen.) Ja senkin hunsvotin suutari, kun ei lakkaa siitä saapasparista elämää pitämästä... Eikä yhtään naimatarjousta, ei ensimäistäkään. — Jo nyt menivät hukkaan hyvät humalat, havana sikarini ja tuolle Kalle-juupelille suorittamani kymppi. (Ovelle koputetaan.) _Asarias_: Sisälle! _Kalle_: (Tytön puvussa.) Hyvää iltaa. Asuuko tässä nimimerkki A.K., jolla oli ilmoitus tämän päivän lehdessä. Suokaa anteeksi. Tulin tapaamaan herraa persoonallisesti, minulla kun ei sattunut olemaan kirjoitusvehkeitä kotona. (Aina kun Asarias ei huomaa, tekee ilveitään.) Nimeni on Anna Aisa, ent. kotiopettajatar. _Asarias_: (Hämmentyneenä.) Vai niin. Suokaa anteeksi. Mistä olette kotosin ja kuinka vanha jo olette, sillä olisihan hauska tietää... (Syrjään.) Kerrassaan hurmaava nuori neito! _Kalle_: Olen naapuripitäjästä. Ensi toukokuussa täytän 25. Minä pelkään niin vanhan piian aikakautta, että päätin oikein tulla teitä läheltä katsomaan. _Asarias_: (Syrjään.) Tavattoman suorasanainen hän on, melkein kuin Riikkakin. (K:lle.) Niinkö todellakin. Mutta olkaa niin hyvä Anna (syrjään) -ni. — Käykää tänne istumaan, niin saamme tehdä lähempää tuttavuutta. Katsokaa (lähentelee tuon tuostakin) minä olen jo kauvan kaivannut — — _Kalle_: (Syrjään.) Ettei vaan tuntisi, että haisen tupakalle. _Asarias_: — — sellaista elämän toveria, jonka kanssa voisin jakaa ilot ja surut, sillä sellaisia, herra paratkoon, on tällaisella vanhaksi pojaksi tulijalla. _Kalle_: (Syrjään.) Sen kyllä uskon. (A:lle.) Niin kai, niin kai. _Asarias_: (Syrjään.) Mitenkä kiipelissä hänelle puhettani jatkaisin. (K:lle.) Anteeksi... _Kalle_: (Kiemalllen.) Ei mitään anteeksi pyyntöjä. Tiedänhän minä, että olette kunnon mies. Minulla kun sattuu olemaan kiire, niin... _Asarias_: Ai, anteeksi. Minähän vallan unohdin, mistä oli kysymys. (Syrjään.) Mutta sanokaa, hyvät ihmiset, mitä minä hänelle sanoisin. (K:lle.) Niin, olkaa hyvä ja istukaa. _Kalle_: Mutta minähän jo istunkin. _Asarias_: Ash. Kuinka hajamielinen olenkaan. Tästä pitäisi tulla jotakin, tulla kauppa. _Kalle_: Niin, niin... _Asarias_: Oh, armas neitiseni! Oletteko milloinkaan tunteneet rinnassanne sulaa rakkautta. (On vaipumaisillaan K:n kaulaan, kun samassa ovelle naputetaan.) _Asarias_: (Syrjään.) No, mutta kuka siellä. Juuri kun asian pitäisi nousta polttopisteeseen... _Kalle_: (Samaten.) Voi sun suutari! Kukahan sieltä nyt tulee ja minä olen täällä tällaisessa pukimessa... (Koputus uudestaan.) _Riikka_: (Ulkoa.) Oletko Asarias kotosalla? _Asarias_: (Syrjään.) Oh, Riikan ääni! Mitähän tämä tietää? _Kalle_: (Syrjään.) Riikka! Mitähän tästä tulee? _Asarias_: (Avaa.) _Riikka_: (Lentää A:n kaulaan, koomillisen haikeasti.) Voi Asarias kulta! Annatko anteeksi? Kun näin sanomalehdestä ilmoituksesi, tuli minun niin paha olla, niin että päätin heti lentää kultasiivin luoksesi. Oletko vielä paholliasi? En luullut sen sinuun noin koskevan. _Asarias_: (Syrjään.) Tämä nyt vielä puuttui. _Riikka_: Niin annatko anteeksi? (Huomaa Kallen.) Mutta kuka tämä fröökinä on? Ai, antakaa vettä... vettä... minä pyörryn — — _Asarias_: (Rientää hakemaan vettä, juoden itse ensin hädissään.) _Kalle_: (Omalla äänellä.) Kuule Asarias. (Syrjään). Ai, peijakas. _Asarias_: (Pelästyen.) Mitä? Sinäkö, Kalle, se oletkin!? _Kalle_: (Tempaa peruukin päästään.) Minä niin. _Asarias_: (Naurahtaa.) No sinäpä vasta! Mutta tule nyt pian auttamaan Riikaa, jotta saadaan hänestä ensin tolkku. Tehdään sitten sinusta selvää. _Kalle_: (Syrjään.) Lyhyeen loppui leikki. Mutta olkoon menneeksi. Kunhan tuo juutas ei vain muistaisi sitä kymmenmarkkasta! Esirippu. "Rahalla on taivaallinen voima." Seuraavat seikkailut tapahtuivat kaksikymmentä vuotta sitten, eli toisin sanoen: niinä aikoina, jolloin talonpojat metsäkaupoilla äveriäisyydelleen perustuksen laskivat. Syrjäisemmät seudut olivat nim. niihin aikoihin asti saaneet olla rauhassa — nyt jo maanvaivaksi käyneiltä "tukkiherroilta". Takamaille ei omien tarpeidenkaan vuoksi tarvinnut mennä, kun metsää oli yllin kyllin lähempänäkin. Ainoastaan silloin tällöin kaadettiin joku kaski suurilla saloillakin, ettei aivan läpipääsemättömiksi olisi kunnaat käyneet. Mutta siitä huolimatta löytyi melkein jokaisen talon maalla sellaisia metsäpalstoja, joista isäntämiehet kehahtelivat: "Ei ole sieltä sittemmin kirveen kalinaa kuulunut, kun Ukko-Noa aikoinaan joitakuita arkunhirsiä raastoi." Näin oli laita Kuurilassakin, eräässä pitäjän perukoilla olevassa talossa. Mutta jopa osasivat 'saksat' sinnekin ja joillakuilla tuhansilla markoilla itselleen parhaimmat metsäkappaleet keinottelivat. Käsirahoiksi tukun seteleitä tunkivat; jälelle jääneen, suurimman osan summasta saisi isäntä itse, avoveden tultua, noutaa kaupungista 'ruukin' konttorista. Talven tultua kävi sitten ryske ja räiske Kuurilan sydänmailla. Lellahteli routainen maa, tuoksahteli kuiva lumi, kun satavuotiset petäjät kumahdellen ja humahdellen kaatuivat. Nujertui nuoret kuuset, raiskautui sirot männyt, kun ne järeät jättiläiset, joiden huminaa olivat tähän asti kuunnelleet, viimeiset voimansa ponnistelivat, kamppailunsa kamppailivat. Metsot ja koppelot kotkottaen, ketut ja jänikset pemahdellen rauhallisempia asuintiloja etsimään lähtivät. Tulipa kevät. Vedet jo vapaina velloivat. Mutkaista jokea myöten uida kelluttelivat uhkeat tukit kohti maailman markkinoita. Sopimuksen mukaan lähti Kuurilainen nostamaan lopputiliä. Käsirahat olivatkin jo kohta lopussa. Ulkolaiseen konjakkiin oli niistä suurin osa mennyt, Kuurilainen oli ryyppymiehiä, osa muihin ylellisyystavaroihin, komeisiin huonekaluihin y.m. — Kuka sitä nyt enää viitsisi tavallisten talonpoikain tavalla elää kituutella, kun on kerran päässyt varoihinsa, niin aprikoi ukko. No niin! Hän kerkesi kaupunkiin ja meni suoraa päätä konttoriin nostamaan rahoja. Herrat kohteliaasti kumartelivat, puumerkin vedättivät ja paksun pinkan seteleitä Kuurilaisen eteen kantoivat, taskut täyteen tunkivat, koska ei hänellä ollut rahalaukkua matkassa. Veivät siitä sitten sisälle. Siellä ryyppyjä kallistelivat ja uusia metsäkauppoja ehdottelivat. Lypsivät, lypsivät, kun huomasivat, että olivat saaneet oikean maankollon heruteltavakseen. Ja tuli kun tulikin kaupat tehtyä. Kuurilainen myi kaiken jälellä olevan metsänsä ja sai taasen kasan kultakolikolta käsirahoiksi. "Setelit loppuivat", sanoivat herrat, "kun yhdelle miehelle pitää koko kassa tyhjentää." Kuurilainen hymyili humalaisen leveätä, hillitöntä hymyä, ahtaassaan heliseviä rahoja vielä tyhjinä oleviin taskuihinsa. Herroihinkin hyvä tuuli karkasi; hekin partaansa naureskelivat, mutta omalla tavallaan tietysti. — -Rupesi siitä sitten ukko pois hankkiutumaan. Kiitteli, kosteli, painoi 'Mustin' nahasta tehdyn lakin korvilleen ja niin ikään astui kadulle. Herroilta remakka pääsi, kun hänen jälkeensä oven sulkivat. "Sellaisia poikia minulla on", sanoi joku heistä. "Kunhan vaan sanoissa sopii, niin kyllä rahoissakin." Olivat ne aika poikia nekin! Kuurilainen katuja käveli ristiin rastiin, katsellen ja kaihkaillen, mihin sopisi poiketa ostoksille. Huomasi viimeinkin kultasepän kyltin. Siinä mieleen pällähti, että joutaisi se olla minunlaisella miehellä oikein kultakellokin, hopeaisiahan niitä on jo jokaisella poika-sompulalla. Kävi siitä sisälle. Kultaseppä kysyi: "Mitä saisi olla isännälle?" "Näyttäkääs paremman puoleisia kultakelloja", sanoi Kuurilainen. "Jaha, jaha! Heti paikalla. Tässä olisi, sata markkaa vain." "Eikö ole tyyriimpiä?" Kultaseppä hölmistyi ja heitti tutkivan silmäyksen ostajaan. Näkipä silloin ihmeekseen setelipakan syrjän taskusta. Silmät välähtivät. "Olisi täällä yksi 250 markan kello, mutta kun sellaisten kysyntä on harvinaista, niin en..." "Eikö ole tyyriimpää?" tokasee Kuurilainen vieläkin ja roiskauttaa samalla pitkän tupakkasyljen puhtaalle lattialle. Yhä enemmän hämmästyi myyjä, mutta keksi kuitenkin keinon. "Jaa! Kaupassa ei nykyään ole sen kalliimpia, mutta jos sovitaan kauppoihin, niin voisinhan minä myydä omani. Se ei kyllä ole enää vallan uusi, se on ollut jo jonkun kuukauden, mutta käynti on tarkka sen voin vakuuttaa." "No tuollaista sitä jo kehtaisi kantaa", tuumii ostaja. "Mitähän tuolla on hintaa?" "Se on maksanut 400 mk." "Jokohan tuo kolmella sadalla lähtisi?" "Ei hyvä isäntä, eihän toki. Mutta koska se on ollut jonkun ajan piteissä, niin olkoon viimeinen hinta 375 markkaa." "Eikö parane enää takaamisesta?" "Ei penniäkään. Olen sen hankkinut itseäni varten, mutta voisinhan sen teille antaa tutunvuoksi." "No sama se. Mutta hyvät ryypyt harjakaisiksi!" "Olkoon menneeksi!" Niin se tehtiin kellokauppa ja harjakaiset ryypättiin. Kuurilaisen lähdettyä hykerteli kultaseppä käsiään: "Kaksi sataa puhdasta voittoa. Aika tomppeli oli se mies." Sen jälkeen tapaamme Kuurilaisen huonekalukaupassa. Hän katseli siellä kultakehyksistä, korkeata jalkapeiliä. "Mitäs toi maksaa?" kysyi hän. Myyjä tarkasteli Kuurilaisen kulunutta, sarssipäällistä turkkia ja rajaintuneen näköisiä saapaskopeloita. Sanoi sitten nokkaansa nostaen: "Se maksaa paljon. Ette te voi sitä ostaa." Kuurilaisen luonto kihahti. "Minä kysyn: mitä se maksaa?" Myyjäkin suutahti. "Äsh! kaikkiakin tuhmureita! Ette te voi ostaa mitään, turhanpäiten vaan kyselette. Menkää ulos!" Kuurilaisen sappi paisui, viinanhöyry kohosi päähän. Kovakorkoinen saapas kohosi. Kuului heläys ja peili oli pieninä palasina myymälän lattialla. Myyjä riensi ovelle ja huusi poliisia. Liikkeen omistaja tuli tuimana esille kilinän kuultuaan ja kohta saapui poliisikin. Yhä vielä uhmaten, sanoi potkasija: "Tottahan nyt sanottanee mitä se maksaa!" "Jaa! Sen arvo on 150 markkaa, mutta millä te sen luulette korvaavanne, senkin roisto", kivahti kauppias. Poliisi aikoi käydä Kuurilaisen käsikoukkuun kiinni, mutta kun tämä vetäsi setelitukon povestaan, tulivat kaikki kuin puulla päähän lyödyiksi. Luettuaan rahat pöytään, astui hän ulos. Kuka tielle sattui, sitä sivumennen kädellään tölmäsi. "Pois köyhät tieltä!" Kadulle päästyään tuumi Kuurilainen: "Kyllä maarin kannattaa ottaa hyvät napsut tämän asian päälle." Ja hän ohjasi kulkunsa kapakkaan. * * * * * Juna vihelsi, vaunut heilahtivat ja lähtivät vyörymään pengertä pitkin. Kuurilainen oli jo istunut vaunuissa hyvin rauhallisena, mutta vasta viimeisellä hetkellä muisti hän, että kapsäkkinsä, jossa oli viinalekku, oli unohtunut odotussalin penkille. Hän juoksi sitä hakemaan, mutta sillä ajalla lähti juna, ja hän jäi kun Jämsän äijä taivaasta. "Nyt jäitte!" virkkoi asemamies. Kuurilainen kynsäsi korvallistaan. "Senkin vietävät, kun kehtasivat jättää. Siellä oli tavaroitakin jo minulla." "Kyllä ne saatte takaisin, kun teette ilmoituksen, ellei pitkäkynnet ehdi niitä korjata", lohdutteli asemamies. "Sepä se! Minun täytyy päästä vaikka lentämällä Nostolan asemalle siksi kuin tuo äsken lähtenyt junakin. Sinne tulee hevonenkin vastaan." "Jaa, miks'ei! Voihan sen saada ylimääräisen junan", sanoi asemamies, puoliksi leikillä. "Mitä se maksaa?" "Asemapäälliköltä voitte kysyä." Kuurilainen meni luukulle. "Ylimääräinen juna Nostolaan, mitä se maksaa?" Asemapäällikkö kurkisti luukusta ja nähtyään kysyjän, nauroi hän että lellui ihravatsa. "Vai niin! Se maksaa kuusisataa markkaa." Kuurilainen kaivoi esille riittävän kasan kultaa ja hopeaa; ja ylimääräinen juna lähti, mikäs siinä auttoi. Nostolan asemalle oli sähkötetty: Herra Kuurila saapuu ylimääräisellä junalla viittä minuuttia ennen postijunan tuloa. Jo olivat ihmeissään pienellä maaseutu-asemalla. — Se on vähintäin kuvernööri, arvelivat ihmiset. Tavallista suurempi joukko kansaa oli asemalle kerääntynyt. Juna saapui. Ihmiset tunkeilivat, nähdäkseen edes vilahdukselta sitä "suurta herraa", jonka tuleman piti. Mutta aikalailla he ällistyivät, kun Kuurilainen astui vaunusta viinalekku kainalossa, kapsäkki kädessä. Useimmat tunsivatkin hänen. Joku kysäsi: "Mitä kaupunkiin kuuluu?" "Eipä erinomaisia! Mutta, pojat, kyllä rahalla on taivaallinen voima!" Se oli siihen aikaan. Nyt kuulemma on hän "siinä keinossa voimaton" kuin Eno-Sakeri 'Nummisuutareissa'. Eläkkeestäänkin ovat velkamiehet osan pantanneet. *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK AVIOLIITTOILMOITUS *** Updated editions will replace the previous one—the old editions will be renamed. Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright law means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for an eBook, except by following the terms of the trademark license, including paying royalties for use of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the trademark license is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution. START: FULL LICENSE THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase “Project Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg™ License available with this file or online at www.gutenberg.org/license. Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™ electronic works 1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™ electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. 1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be used on or associated in any way with an electronic work by people who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works even without complying with the full terms of this agreement. See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below. 1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual works in the collection are in the public domain in the United States. If an individual work is unprotected by copyright law in the United States and you are located in the United States, we do not claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, displaying or creating derivative works based on the work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily comply with the terms of this agreement by keeping this work in the same format with its attached full Project Gutenberg™ License when you share it without charge with others. 1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in a constant state of change. If you are outside the United States, check the laws of your country in addition to the terms of this agreement before downloading, copying, displaying, performing, distributing or creating derivative works based on this work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no representations concerning the copyright status of any work in any country other than the United States. 1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: 1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed: This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. 1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a notice indicating that it is posted with permission of the copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in the United States without paying any fees or charges. If you are redistributing or providing access to a work with the phrase “Project Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™ trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted with the permission of the copyright holder, your use and distribution must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works posted with the permission of the copyright holder found at the beginning of this work. 1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™ License terms from this work, or any files containing a part of this work or any other work associated with Project Gutenberg™. 1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this electronic work, or any part of this electronic work, without prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with active links or immediate access to the full terms of the Project Gutenberg™ License. 1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any word processing or hypertext form. However, if you provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official version posted on the official Project Gutenberg™ website (www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1. 1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works provided that: • You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has agreed to donate royalties under this paragraph to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid within 60 days following each date on which you prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation.” • You provide a full refund of any money paid by a user who notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™ License. You must require such a user to return or destroy all copies of the works possessed in a physical medium and discontinue all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™ works. • You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the electronic work is discovered and reported to you within 90 days of receipt of the work. • You comply with all other terms of this agreement for free distribution of Project Gutenberg™ works. 1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. 1.F. 1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating the Project Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™ electronic works, and the medium on which they may be stored, may contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by your equipment. 1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all liability to you for damages, costs and expenses, including legal fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE. 1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a written explanation to the person you received the work from. If you received the work on a physical medium, you must return the medium with your written explanation. The person or entity that provided you with the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work electronically, the person or entity providing it to you may choose to give you a second opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may demand a refund in writing without further opportunities to fix the problem. 1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. 1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any provision of this agreement shall not void the remaining provisions. 1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in accordance with this agreement, and any volunteers associated with the production, promotion and distribution of Project Gutenberg™ electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any Defect you cause. Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™ Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of electronic works in formats readable by the widest variety of computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from people in all walks of life. Volunteers and financial support to provide volunteers with the assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will remain freely available for generations to come. In 2001, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure and permanent future for Project Gutenberg™ and future generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org. Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit 501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by U.S. federal laws and your state’s laws. The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to date contact information can be found at the Foundation’s website and official page at www.gutenberg.org/contact Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread public support and donations to carry out its mission of increasing the number of public domain and licensed works that can be freely distributed in machine-readable form accessible by the widest array of equipment including outdated equipment. Many small donations ($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt status with the IRS. The Foundation is committed to complying with the laws regulating charities and charitable donations in all 50 states of the United States. Compliance requirements are not uniform and it takes a considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up with these requirements. We do not solicit donations in locations where we have not received written confirmation of compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state visit www.gutenberg.org/donate. While we cannot and do not solicit contributions from states where we have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition against accepting unsolicited donations from donors in such states who approach us with offers to donate. International donations are gratefully accepted, but we cannot make any statements concerning tax treatment of donations received from outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. Please check the Project Gutenberg web pages for current donation methods and addresses. Donations are accepted in a number of other ways including checks, online payments and credit card donations. To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate. Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be freely shared with anyone. For forty years, he produced and distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of volunteer support. Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper edition. Most people start at our website which has the main PG search facility: www.gutenberg.org. This website includes information about Project Gutenberg™, including how to make donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.