The Project Gutenberg eBook of Särjetyt jumalat: Runoja This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. Title: Särjetyt jumalat: Runoja Author: L. Onerva Release date: November 21, 2019 [eBook #60754] Language: Finnish Credits: Tapio Riikonen *** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SÄRJETYT JUMALAT: RUNOJA *** E-text prepared by Tapio Riikonen SÄRJETYT JUMALAT Runoja Kirj. L. ONERVA Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Otava, 1910. SISÄLLYS: SÄRJETYT JUMALAT. TÄHDET Petetty. Surutarten laulu. Taistelussa. Huokaus. Ilta. Tuomittu I-II. Tähti. Rangaistus. Manalan karjat. Vuos käy umpeen. ERÄMAA Kruunattu. Voi, miksi ma itseni haarniskoin. Iltatunnelma. Vaalit. Sota. Yksin. Ahdistus. Outo. Marttyyri. Itämaan viisaus. Yksin-vaeltaja. Pimeille. Hätä. Hyvää yötä. Kirkastettu. Nosti minut maailman henki. Erämaalle I-II. MARMORIHAUTA Talvinen Tiber. Hymyi Hypnos. Ehtookellot. Rukous. Nuori Apollo. Marmorihauta. Yrtit tummat. Ikävä. Joulu-aatto. Joulu etelässä. Näky. Vieraat tähdet. Pohjatuuli. Valkeat linnut. GEISHA Muut' ihanaista ei taivahan alla. Minut velho vietteli venheeseen. Kodittoman kalleus. Sa näät minut yksin. Minä olin luotu vain yhtä varten. Mun elämäni on niin tyhjä. Sarastaa harmaa, kalpea aamu. Olet nähnyt mun. On sydämeeni viritetty. Minä katselen iltahan autioon. Turhaan kukkii. Taas jo syttyy taivahalle. Ällös sa katso mua. Sinä olet minun valkea taivaani. Luulet päivään pääseväsi. HUHTIKUU Huhtikuu. Lumottu. Nyt vasta tunnen. Kauas, kauas kaupungin taakse. Astu hautaan, hauras haave. Auringon lapset. Kohtalon-uskoja. Sumu. Miks en ole tähti, kukka. Ehjennys. Epitaphium. Ah, autuas hetken kimmellys. Ihminen. SÄRJETYT JUMALAT Makaa maassa jaloissani rikki lyödyt kuvat. Raskahasti, tuskan takaa, laulut pusertuvat. Kovat, mustat hautalaulut onnen jumalille, jotka valheen vasamoita iskee ihmisille. TÄHDET PETETTY Ma näen ne paistavat tähdet jok'ainoa yö, jok' ainoa yö mun sydämeni syyttäen lyö. Jo tunnen teidät, te taivaan korkeat kiilut: te riiputte ihmisen yllä kuin pyövelin piilut. Ken luoksenne pyrkii, kalpaanne kesken kaatuu, hänen rintansa kaikelle kauniille ainiaks paatuu. * * * Oli minunkin uskoni kerran suuri ja syvä, oli henkeni herkkä ja nuori ja ylentyvä. Sen kaipaus maailman syntyjä syleillä tohti, se levitti siipensä suurinta tähteä kohti. Mut silloin siunaus sammui ja nuoruus meni. Sinä hetkenä hukkui valkea hyvyyteni. * * * Ja nyt kun nään minä teidät, te pettäjät mun, niin kohotan taivaalle nyrkkini puristetun ja näytän sydämeni syödyn ja harmaan pään... Ah, tähdet julmat, ansaitsinko ma tään! SURUTARTEN LAULU Helkkyi hiljaa pääni päällä laulu surutarten: Tuuti hiljaa elämän viljaa suuria suruja varten. Tulkaa, elokuun pimeät illat! Laulamme tähkään jyvää, tahdomme hengestä ihmislapsen yksinäistä ja syvää. Tulkaa, vaikeat vastavoimat! Ei huku kaunis rumaan. Tuuti hiljaa elämän viljaa tuskissa tuleentumaan. TAISTELUSSA Tulta iskevi allani maa, kirous silmihin kimmahtaa. En minä tunne, en minä nää: suojana kylmyys kypäräpää, jott'ei vainooja arvais lain, että jo kuolemanhaavat sain, että ma kaikin öin, ah niin, itken itseni nukuksiin... HUOKAUS Ei ollut kodin onni mua varten eikä kotilieden lempeet valot; mulle annettihin maailmanrannan tumma tie ja tuskain tulipalot. Oi sallimus, on surun lahja raskas ja päättymätön, pitkä päivätyöni! Niin sairas, autio on sydämeni, niin peljättävän yksinäinen yöni! ILTA Tähdet syttyvät, tähdet sattuvat vierivän virran veteen... Oletko, sieluni, vakaa ja valmis tuomion Herran eteen? Ihmiset syttyvät, sammuvat, sattuvat suruhun liian suureen... Oletko, sieluni, vakaa ja valmis Kuoleman jalkojen juureen? Välkkyvät, helkkyvät maailman halki lyhdyt pettävän pyyteen... Ihmisen kohtalo herätä hetkeen, nukkua ijäisyyteen. TUOMITTU I Istuu yössä silmäkulman peikko sallimuksen julman. Vartoo, vartoo, kutoo, kutoo, silmu silmukalta putoo. Nälkä kääntää käden saidan, karttuu kangas pakkopaidan. Koht' ei enää aatos lennä, koht' on aika maata mennä. Sydän, syki siihen asti kaksin verroin vapahasti! Paisu myrsky rinnan palkeen, jättipatsas järjen valkeen! Perit, peikko, turhat tähteet: muille annan lämmön lähteet. Sydän, syki loppuun asti suuresti ja vapahasti! II Yötä ja päivää soutaa sortuvan olka, yötä ja päivää virtaa hillitön hiki, painavi aivojen pakko, hehkuvat hermojen langat. Synkemmin, synkemmin palaa sammuva veri, kiireemmin, kiireemmin sykkii sydämen tuli... TÄHTI Tähti kaunis kaukahinen yössä välkähtelee. Sielu niinkuin viulun kieli sairas, herkkä, helee. Soita, soita viulunkieltä, tähti hopeainen! Ah, et soita, sull'on oppi outo, toisenlainen. Painat valkeen vaitiolon silmään kärsiväisen, surumielen hiljaisen ja tuikahtelun jäisen. RANGAISTUS Löytää Murhe lempimänsä, etsii teiltä naurun, naljan. Leikit katkoo, helyt polkee, kaataa maahan juhlamaljan. Taluttaapi kautta talven porstuahan oven pieleen, jättää siihen ainiaaksi sanattomaan synkkämieleen. MANALAN KARJAT Lasketaan laitumelle Manalan karjat... Saapuvat, tulvivat ihmisten ylle vaikeiden hetkien sakeat sarjat. Lentävät, leijuvat surujen perhot... Kukasta kukkaan, rinnasta rintaan painuvat halla-yön valkeat verhot. Nousevat notkoista rauhatonten haamut: laulavat, loihtivat etsijän tielle ikävät illat ja apeat aamut. VUOS KÄY UMPEEN Vuos käy umpeen. Ken näki kestetyn hinnan! Miiluhaudat on kätkössä ihmisrinnan. Tuijotan orpona yöhön ja hallavaan hankeen. Tähdissä riippuvan tunnen tuomion ankeen: Matkalle vaivut, toiset eellesi ehtii; vasta sun hautasi yllä kevätpuu lehtii. Ei sano tahtoni vastaan, ei sano myötä; vaieten sairas sieluni syleilee yötä... Tehdäkö jotain? En teon arvoista keksi. Kuinka voi ihminen tulla näin väsyneheksi! ERÄMAA KRUUNATTU Kaiken maailman markkinoille hymyilyni hyvän vein, kivimiesten kantain alle heitin nuoren hellyytein. Tuosta jäinen juhlakruunu päähän paljon antaneen, käteen jäykkä valtasauva, kivi kirkas sydämeen. Voi, miksi ma itseni haarniskoin elonvaltoja vastahan sotaan, kun raukka ma raukean kuitenkin oman rintani kalvavaan otaan! On voittoni turha, kun kuitenkin minut sairaus jäytää salaa, kun aivoni aartehet hukkuu pois ja tunteeni tyhjiin palaa. Olen nääntyä joukkojen jalkoihin ja rautapaitani painoon. Ah, milloin näin minun korvissain soi ääni mun armaani ainoon? -- Jätä kilpakenttäsi melskeiset, jätä muille jo taistelot hullut, tule kanssani pirttihin hiljaiseen, jo nyt on rauhasi tullut. Ei enää vuoksea myrskyisää, ei enää oikkuja luoteen, ei enää sun tarvitse mennä pois eikä itkeä tuhanteen vuoteen. Saat vaarat vaikeat unhoittaa ja leikkiä mieltä lasten, saat nurmilintuna nukahtaa ja maata mun rintaani vasten... ILTATUNNELMA Katselen kanssani himmentyvää, hiljaa hiipuvaa takkaa... Ajattelen aikaa, jolloin kaikki tyyntyy, sammuu ja lakkaa. Yö on autio, pilkko-pimee, mato seinässä hakkaa... Onko jo aika, jolloin kaikki tyyntyy, sammuu ja lakkaa?... VAALIT Kaksi tietä, kaksi uurnaa, kaksi vaaran vastavoimaa. Pelkäätkö sa vieraan vihaa vaiko omantuntos soimaa? Joka heitti herkän valheen, osti osan onneen varmaan: ainainen ja muuttumaton tuosta hellyys heimon armaan. Joka huusi hullun lailla ilmi oman tunnussanan, hälle tuska, hälle taisto, rauha vasta maassa Manan. SOTA Vannoi heimoni vastaani ikuisen vainon, vieritti ylleni vihansa tunturipainon, lävisti rintani orjantappura-okaan, tallasi aatteeni ainoan alleen lokaan. Vannon ma vastaan: tulkohon ikuinen sota; henkeni otatte, voittoa ette te ota! Sydämeni sykkii rinnassa polven jo uuden, aatteeni nousee siivillä tulevaisuuden. YKSIN Yksin kantaa ihmissydän elon tiensä synkän vaivan. Onni tulee, kelle tulee, useimmat jää ilman aivan. Turha luottaa illan tullen liesilauluun toisen omaan. Miksi toista maanittelen majahani ilottomaan! AHDISTUS Edessäni paino aallon parmaan kiviraskahan ja teräsharmaan, takanani kohu kolkko korven, hätämerkit metsän palotorven. Nousee erämaa kuin jättiläinen, ryhmyrinta peikko, pilvipäinen. Huutaa huuhkain, kohoo harja suden, sohahtavat siivet autiuden. OUTO Päätäsi kiertää kipunat kirkastuksen, jalokivi-paisteessa palaa alastomuutesi outo. Aavikon astuja mies, ruhtinas lienet? Syövät päätäni salamat hulluuden myrskyn, polttavat rintaa jalokivet tappavan tuskan. En ole ruhtinas, laps, olen jumalanpoika. MARTTYYRI Minun tuskani on kiirastulen kestämyksen kimallus, rapisee yltäni maailman tekopyhä kuona. Ole kiitetty, Herra! Minun riemuni on taivaan valtakunnan lähestymisen riemu, rovioltani sinkoovat polttavan uskoni säteet. Ole kiitetty, Herra! ITÄMAAN VIISAUS Pientä on mullan muuttuva muoto, pientä on vanha ja pientä on uus. Suuri on Nirvanan tumma tyhjyys, Itämaan hiipuva hiljaisuus. Pientä on virran vierivä välke, pientä on ihmistekojen tie. Suuri on se, jok' ei mistään tullut, suuri on se, jok' ei mihinkään vie. YKSIN-VAELTAJA Hiljaa kuljen syksy-yössä pimentyvää rantaa; tuulen humu yksinäistä ikävääni kantaa. Meren aallot ajelevat murhettani mykkää; syksyn merta kolkommasti sydämeni sykkää. * * * En ma varro jumalilta vapahdusta vaivaan: ammoin multa sulkeuivat tähtitalot taivaan. En ma etsi kotilieden leppoisata tulta: ammoin mulle paljastui sen väärä kissankulta. Turhaan silloin silmistäni vesivirrat juoksi: syösty olen sydämeni rikkauden vuoksi. Turhaan paloi unelmista paisuvainen parmas: virvatulta jokainen sen mieliala armas. * * * Milloinkaan ei vaeltajalle rauhan aamu valkee; käydä tahdon siksi kunnes sydämeni halkee. Vaiti tahdon rakkauden rinnassani kestää; armas menee toista tietä, enkä pyydä estää. Kuolla tahdon erakkona suruhuni suureen, uskomani unikuvan jalkojen juureen. PIMEILLE Te pelkäätte tulikajoa kangastavaa mun henkeni valkeen. Niin, peljätkää! On minua mahtavampi se voima, mi painavi palkeen. Ja kerran, kerran on syttyvä maailman sydän ja palava patsaana sen vahinko-valkeen. Niin, peljätkää! Jo aurinko ihmisrintaan rakensi pajan. Ja kerran, kerran sen säkenet iskevät kautta jok'ainoan majan. On kaatuva kalvas, on syttyvä maailman sydän, ja ijäinen järki on ohjaava orheja ajan. HÄTÄ Korkea kohtalo, auta, auta, purteni ainoa hukkuu! Purteni pohjalla varhainen vaiva ja myöhäinen onneni nukkuu. Elämän pitkät ja pimeät laineet armaani haudata taisi. Elämän pitkät ja pimeät laineet munkin jo lakaista saisi. HYVÄÄ YÖTÄ Saapuu hetki toivottuni, lankee uupuneesen silmään kauan kangastellut uni. Hyvät yöni heitän sulle. Yöhön käyvän sielun tähti viimeinen sa olit mulle. Jo on hetki pilkko-pimeen: siunaan sydämesi suuren, menen maata Herran nimeen. KIRKASTETTU Elin minä ennen ihmis-onnen pienillä lämmönsäästöillä. Nyt olen kylmäksi kirkastettu kovilla syntien-päästöillä. Köyhä olin ennen kaikkein nähden, nyt olen kerjuri salassa: nyt olen harjalla aution alpin, kuolema sydän-alassa. Nosti minut maailman henki, nosti aurinkohon asti, kantoi niinkuin suuren kotkan hartioillaan mahtavasti. Heitti minut maailman henki maahan niinkuin pienen lastun Herään niinkuin unta nähnyt, aisoihini jälleen astun. ERÄMAALLE I Viimeisen, viimeisen kerran meitä on kaunista kaksi: koskemattomat korvet joutuvat kansan vierahan poljettavaksi. Neitsehelliset lehdot viimeistä yötänsä nukkuu, viimeisen, viimeisen kerran kevätkäki metsien poluille kultia kukkuu. Viimeistä, viimeistä yötä itse ma haaveissa kukin, viimeisen kerran ma kuulen hyrrääjät erämaan yöllisen yksin-rukin... Laulatte viimeisen kerran ihmisen murehen mukaan; huomenna, huomenna jo ei teidän äärettömyyttänne ymmärrä kukaan. Viimeisen viimeisen kerran aurinko hartaana palaa; huomenna, huomenna jo iloitat maailman kirjavaa markkina-alaa. Viimeisen viimeisen kerran lapsena itken ja halaan; huomenna, huomenna jo paatunein mielin tuskani kaikilta salaan. Huomenna, huomenna jo kaukana kankahat armaat; edessä tomuinen taival, maailman maantiet häijyt ja harmaat. II Tänne, tänne tuo minut kerran väsyneen henkeni toivioretki. Sylissäs suuret pieniksi käyvät, iankaikkiseks hukkuva hetki. Tänne, tänne tuo minut kerran yksinäisten unteni haaksi: kaikki on kadonnut, taivas muuttunut humisevaiseksi kangasmaaksi. Ainoa armas on auringon silmä, ainoa ystävä äänetön kuu... Valmut kasvavat akkunalautaan: maailman melskehet unhottuu. MARMORIHAUTA TALVINEN TIBER Talvinen Tiber kullassa kuulaan ehtoon, vierivä linnojen liepeitä sypressilehtoon, vartija mykkä raskaan, tahratun laineen, vanhus uupunut onneen murhan ja maineen. Talvinen Tiber, kuutamoleikkien pirta, muinen kansoille kohtalon vihapää virta... Vaipuvat varjoon portaat autiot, loivat. Nunnat laulavat hiljaa, kellot soivat... HYMYl HYPNOS Hymyi Hypnos: solisi Lethen vesi, valkea kyyhky istahti ikkunallesi. Lethen laine huuhtoi sairautesi, Lethen lintu yöhösi onnen pesi. Sydän hullu, miks yhä hiivit lymyyn, miksi et vastaa hyvän jumalan hymyyn? EHTOOKELLOT Seison sillalla sinisen virran, kuuvalo-kaitehet sillassa... Kaikuvat eloni ehtookellot Ikuisen kaupungin illassa. Seison portilla punaisen onnen, ainoa outo ja pakana. Muille tehty on templin pyhyys, mulle muurien takana. RUKOUS Korkea Klotho, vieläkö kehräät kultaista lankaa? Lakkaa, lakkaa! Kahleen kauneena kultakin hankaa. Yön tytär tumma, hellitä hetkeks tuttavat toimet! Valmis on kankaas: pitkät jo ylläni liekkiset loimet. Laupias Klotho, liekeistä huokaan yöhön ja jäähän. Nosta jo polttava elämän seppel toisten päähän! NUORI APOLLO Ei maailman rikkaan riemuista mua Muusain muodot estä. Ma laulan lempeni keväästä ja ihmisen tyttärestä! Ja ennen ma hylkään jumalien hymyn ennenkuin laulusta lakkaan, ja ennen ma heitän Eleision kentät ennenkuin elämän rakkaan! MARMORIHAUTA Vanha ja valkea kuu vaeltaa hiljaa ylitse marmorihaudan, vuossatain sylissä uinuvan ylpeän, synkän ja syödyn raunio-maan. Vanha ja valkea kuu ajelee hattara-orhein temppelinharjaa, kantaen uskollisesti vallanmerkkejä korkean vainaja-saaton. YRTIT TUMMAT. Yrtit tummat etelän yössä, miksi te katsotte silmääni niin? Riutuen kaipaa raskas rinta hankien valkeaan kaupunkiin. Yrtit tummat etelän yössä, vieras on teille mun murheeni syy. Kaukana, kaukana pohjolan mailla kanervakankahat kyyneltyy... IKÄVÄ Ikuinen ikävä mieleni lintuja ajaa. Ei ole allani maata, ei ylläni majaa. Siirtyivät silmistä lempeät ystäväpiirit: taivaanrannalle viittovat unien viirit. Kuumeessa kuljen henkeni ylpeän pyyteen, siksi kun uuvun unitilan äärettömyyteen. JOULU-AATTO Tulee vaiti vastahani yksinäinen joulu-aatto, tulee niinkuin korpitiellä köyhän miehen hautasaatto. Hiihtää yötä hiljallensa kärki surun mustan suksen, kanssa talven, kanssa taudin, tappavaisen talttumuksen. JOULU ETELÄSSÄ Luo palmut kutsuvat akkunan taa; ei sieluni aaveilta rauhaa saa. Ma hankien keskellä pirtin nään ja nurkassa erakon harmaan pään. Ei ääntä kuulu, ei valoa näy, vain korpien kohina ympäri käy. Ei kolkompi missään Kristuksen yö, tuul' uksehen mustaan tuiskua lyö. Nyt liikahti pää, nyt silmänsä näin: ne vilkkuvat salaa oveen päin! Mut tuuli työntävi tuiskua vaan, tupa tyhjä, kaikki on ennallaan. Niin raskaasti, raskaasti rintani lyö. Voi korven lasta, ken kotinsa myö! NÄKY Kimmeltää kuin tuhatsärmä tähti tähkä päässä pitkän, jäisen korren, palaa aurinko kuin kultakruunu ympärillä kahden tyhjän orren ynnä kahden vanhan, valkeen pään, liikkumattoman ja murhe-lujan, katsovaisen yli jään ja järven, yli taudin-tuojan talvikujan. VIERAAT TÄHDET Vieraat tähdet paistavat hiljaa. Orpo ja outo on rinta. Ainako aiot rakastaa sa muistoas murheisinta? Vieraat tulet tupahan kutsuu. Ei sula karsaus poven. Kauanko vielä sa jaksat mennä korskana ohitse oven? POHJATUULI Pohjatuuli korvahani yössä valittaa: erämaassa, pirtin päässä kuoli kukkamaa. Yrttitarhat ympärillä painaa, puristaa. Erämaassa, pirtin päässä kuoli kukkamaa. VALKEAT LINNUT Elämään entävät, meren yli lentävät valkeat linnut, kantakaa hiljaa yli kotipieleni kuolin-yö-mieleni siunaava kuudan, katsova vankihin maanpaon hankihin jähmettyneesen! Valkeat linnut, laulakaa kylille syntymämaani: murhaajaani rakastin enin... GEISHA Muut' ihanaista ei taivahan alla. Muut' ihanaista ei taivahan alla kuin sinä vaan! Muut' olevaista ei onnea luoneet uumenet maan kuin sinut vaan! Kaunis on kantaa hukkuvaa hetkeä rinnassaan! Ei ole aamua, ei ole iltaa, rakkaus vaan, rakkaus vaan! Minut velho vietteli venheeseen, join kädestään noidutun kalkin, ei koskaan mun jalkani enää käy yli valkean morsiuspalkin. Joka haave haihtuu mun rinnastain, joka kaipaus karreksi palaa: en voi minä lempiä niinkuin muut, en vannoa ikuista valaa. Olit äsken tuttu, nyt vieras mies, ah, vältä syytöstä väärää! Olen lentävä lehti ja vierivä vuo ja itse en tietäni määrää. Kodittoman kalleus on kilisevä kulta ja onnensa keskellä keinoteon tulta. Kodittoman rakkaus on ramppi valon kiimaa, vierasten silmien vilisevää viimaa, vaihtuvaa pyörillä pyyteen ja rahan, ulkopuolla ääriä hyvän ja pahan. Jokainen on vanki, ken mun keski-yöllä tapaa, jokainen on aamulla lentohon vapaa! Sa näät minut yksin ja keskellä yön ja pohjassa sameain sakkain. Ah, vieläkö ryysyissä tuskan ja työn mun tunnet, ystävä rakkain? Sa tuijotat silmiini vieraisiin kuin kahteen kalliokairaan. Ah, vieläkö alta sen kivisen piin sa näät minun sieluni sairaan? Minä olin luotu vain yhtä varten. Minä olin luotu vain yhtä varten ja yksinäisyyteen; minusta on tehty symboli synnin ja papitar pyyteen. Minä olin luotu lehtojen rauhaan ja laupeuden tekoon; minut on heitetty himon ja hekkuman kiehuvaan kekoon. Minä olin luotu uinumaan sisällä valkeain taljain; minut on pantu liehtomaan lempeä jäsenin paljain. Nyt olen kypsä ma kylmään keimaan ja kuumahan vihaan; riemulla isken ma kultaisen kourun syyttömän lihaan! Autuuden Amorit uinuvat vierillä viittani päärmeen. Katse on kyyhkyn, tahto on tappavan kalkkaro-käärmeen. Kun minä silmää isken, kuivuvat morsiusmyrtit, kun minä kättäni nostan, nousevat kuoleman yrtit, lakastuu luomisen työ sekä valkeus tuhannen lumpeen. Kirot ja kivien heitot luokoot hautani umpeen! Ah, tulkaa, elämän ja kuoleman yö on luonani yksi! Kaunis on tulla mun kauttani myrkytetyksi! Mun elämäni on niin tyhjä. Mun elämäni on niin tyhjä, sitä tuulet määrättä vie, se kunnes kareihin särkyy kuin ulapan aallon tie. Elon vaahtien valkea valhe ja kuohujen koskipää voi haluja huumata hetken ja viettejä viehättää. Mut yö kun suurena lankee ja karkelot taukoo pois, taas tumma tuskani herää ja taivasta tarvis ois... Sarastaa harmaa, kalpea aamu, josta on huumio hukkunut. Astelen mustia hautoja pitkin, jonne on lempeni nukkunut. Astelen rakkaita raunioita. Lehdet putoo puista. Armoton ystävä kauaksi katoo, tunteneensa ei muista... Olet nähnyt mun ja otsasi sun. Olet nähnyt mun ja otsasi sun on peitossa pilven ja hallan: sinä kultavuorias muistat taas, kun tunnet mun katseeni vallan. Älä pelkää, en pyri lukkojen taa, en hiivi ympäri varkain, en raukkojen rauhaa ma tarvitse, en ahnehdi aarteita arkain! En vapauttani kultaan myy, se tiedä, harmaja hiisi, sillä valon ja varjojen vaihtelu on kulkijan paratiisi! On sydämeeni viritetty Afroditen ansa; siks mun tieni tumma on ja tuskaa tulvillansa. Ma olen pantu palamaan ja sammumahan varhain; itku on mun iloni ja murhe palkka parhain. Minä katselen iltahan autioon. Minä katselen iltahan autioon. Voi, miksi et armaani tule! Voi, miksi ei yllä jo tumma yö ja miksi ei tähdet kule! Mun rintani riutuu ikävää, niin vitkaan hetket mataa. Mun pääni on niinkuin tuomitun pää, johon puukonteriä sataa. Voi, tule minun armaani, tule jo! Niin julmat on kaihoni kuvat: minä nään, miten vuodet vaeltavat ja hapseni harmentuvat... Turhaan kukkii. Turhaan kukkii syreeni kaunis, kuihtuva itseksensä. Kukkaan palaa kuumat ja korkeat soihdut tyhjässä yössä. Hiljaa hiipuu piilopirtissä sydämen heleä hiili. Taas jo syttyy taivahalle. Taas jo syttyy taivahalle tähdet kaikki vieretyksin. Kuinka monta iltaa vielä valvon vuoteellani yksin? Kuinka monta iltaa vielä rinta riutumusta palaa, lemmenkaiho mieltä polttaa, käsi tyhjää yötä halaa? Nyökkää joka tähti pieni hyvää yötä ystävälleen... Sano, armas, milloin, milloin omakseni saan sun jälleen? Ällös sa katso mua: Ällös sa katso mua: olen alaston, arka... Salli mun ovellas olla kuin paha ja parka. Ällös sa katso mua: ma vanha jo olen, ma tanssin vain välkkeessä viinin ja hopeasolen. Ällös sa huuda mua mun itseni nimeen, salli mun vieraana notkua piilossa pimeen. Ällös sa kutsu vanhoja muistoja julki: ammoin jo rintani kautta halla-yö kulki; sata vuotta on sieluni ollut kuin synkeä sysi, siks että mä kerran nuorena hylkäsin hymyilysi... Mitä ihminen on? Lyhyt kevät ja loputon syys; hänt' aavehet kuoleman ajaa ja yksinäisyys. Siks aattelin: turha on itkeä Luojan töitä, parempi paatunein mielin astua elämän öitä; itse ma tahdon olla kuu sekä tähti ja viimeinen, joka pahaa pakohon lähti! Ma olin vain arka ja tuskaa ja tummuutta lymyin, mut peitin pelkoni nauruin ja hyrskivin hymyin. Mut aina kun nauruni helkkyi ja virtasi viini, ma suljin suruisen lempeni rukouksiini... Ja nyt olen tullut, kun kuoleman kellot lyö, nyt olen tullut kuin murhaava yhdynnän yö, nyt olen tullut sun luoksesi, ainoa armain ikävään riutunein rinnoin ja hapsin haaveista harmain, nyt olen tullut ylitse vankilamuurin syksyisin synnein ja rikoksin riittävän suurin: olen polkenut päitä ja ryöstänyt helyjä ruumiin... Mut ei sinun tarvitse katsoa silmiini surman-kuumiin. Tule luokseni, laps! mun rintani lemmestä halkee, älä pelkää, ma olen taas puhdas ja viilee ja valkee, sule silmäsi, laps, jos uupunut lienet sa sotiin, tule turvallisna kuin oman äitisi kotiin. Ma osaan laulaa lauluja mielesi mukaan, ma osaan kertoa satuja kauniimpia kuin kukaan, ma tiedän, miksi ei ihmiset elämää kestä: kuninkaan tyttäret kuolevat ylpeydestä... Jok' ainoaan vannon ma vastata arvoitukseen, jos sallit mun lempehen sulaa ja antaumukseen; sata vuotta on sieluni ollut kuin synkeä sysi, siks että ma kerran nuorena hylkäsin hymyilysi. Yöstä ma tulin, yöhön ma jällehen palaan, turhaan sulta nyt enää tultani salaan, vain sulle ma itkin ja hymyin ja sulle ma elin, vain sua minä aattelin aalloilla uhkapelin, sa annoit tuskan, mi yllytti keimahan turhaan, ja vihan, mi liehtoi ihmis-inhoon ja murhaan. Sen taivas tietää: jos minä mursin monta, ei ole myöskään minussa kohtaa murtumatonta, ei syntistä synkempää ole jumalan tuomiolla... Sano armas saanko ma hetken ovellas olla? Sinä olet minun valkea taivaani. Sinä olet minun valkea taivaani, minun korkea kaivattuni, yön, kuoleman, kuihdunnan keskellä niin kaunis kuin autuuden uni. Olet eloni rannalla ijäisyys, joka aateloit hetken maineen, ikitähtien-seuloja, kylmä syys, joka vapahdat vaipuvan aineen. Ei kuoleman valtaan kytketty ole ihmisen parhain uni, sen näin minä silloin, kun sinut näin, minun korkea kaivattuni. Luulet päivään pääseväsi tulee ilta vastaan. Ihminen on aavistusta, unta ainoastaan. Luulet ylös yltäväsi: heti herpoo käsi. Parahimman pyytehesi maksat hengelläsi. HUHTIKUU HUHTIKUU Puiden latvoissa punerrus on minun onneni olemus. Suven tuntuna tuulissa yön vaeltaa maine mun eloni työn. Lehtiä ei, ei hankiakaan: hermot palavat paljaaltaan. Pilvet lentää, tohisee maa: kaukainen kauneus kangastaa. LUMOTTU Nukuin kerran kuutamossa enkä entiseksi havaa; elämä on unijuomaa hiljaisesti hiivuttavaa. Soivat kerran korvissani tuuliharpun harmaat kielet; siitä asti helisevät ihmiset ja ilmanpielet. Milloin, milloin silmistäni siirtyy öiset kauhun kuvat, milloin, milloin korvistani tuskan laulut vaientuvat? NYT VASTA TUNNEN... Nyt vasta tunnen, minkä turman tein, kun sairaan sieluni ma kaupan vein ja lauloin oudon ihmisparven kuulla ne laulut, jotka tuskan sydän-öinä ma itkin viihdykkeeksi itsellein. Ah, kurjempaa ei taivaan alla lie kuin hän, mi unelmansa kaupan vie ja päästää vieraan yönsä yrttitarhaan! Nyt riettaat jalat pyhintäni polkee ja puhki rintani käy rahvaan tie. Kauas, kauas kaupungin taakse mieleni murhe mun johtaa... Huhtikuun viidakot punertaa ja huhtikuun hanget hohtaa. Ilon ääntä on ylhäällä ilmassa ja räystäillä sulavan katon... Mulla vain mykkä on yksinäisyys ja vanhuus parantumaton. Astu hautaan, hauras haave, kuole, sairas lempi: tulee uusi hallavuosi toista tuhoisempi. Tulee rae, tulee routa, sumusaaret säkeet, päälle kaiken kasvavaisen lumilaineet lakeet. Liian kaunis, liian viisas maailmahan tähän, liian hyvä hyljättynä tielle nääntymähän. AURINGON LAPSET Kun saapuvat lapset auringon, niin kevät kukkahan ehtii. Ah, milloin, milloin mun rinnassain taas valkeat koivut lehtii! Auringon lapset pimeän poikki ijäti nuorina ajaa. Ihmissydämen syksylle ei tule parantajaa. KOHTALON-USKOJA En syntymä-yötäni määrännyt, en kuolinhetkeä tiedä: ma annan kohtalon kuljettaa ja elämän-virran viedä. On ylpeä tahtoni katsoa vaan, miten purteni aavalle luistaa: en suuntaa pyydä selvittää, en lähtökohtaa muistaa. On ylpeä tahtoni katsoa vaan, mitä ulapan pintahan piirtyy: miten vaahtien valhe vaihtelee ja aurinko taivaalla siirtyy... SUMU Illan sumu laajenee kuin suuren virran uoma. Lienet, aalto valkohelma, sairaan unijuoma. Polttavalla otsallani tunnen käden soman. Kiedo huntus peitteheksi rinnan alastoman! Miks en ole tähti, kukka, paikallansa paistavainen, yksin öissä avaroissa syttyväinen, sammuvainen? Yksin öissä onnellinen, itse oma ystävänsä, vaikk'ei kenkään katso, pyydä, eikä tarjoo lempeänsä. Miks en ole tähti, kukka, käymättömäin tarhain mailla, etten itse tietäis, että riudun rakkautta vailla! EHJENNYS Kasvaa kaunihisti yhteen pirstaleisen mielen vana, nousee tunteen tuuli-jana pylvähäksi pyhän lyhteen. Turhaan kärsinyt et rinta eestä armaan haavekuvan: ihmislapsen lakastuvan kukkaa vaalit ikuisinta. EPITAPHIUM Murheen mullassa piillen ja itäin kasvoi sieluni pienestä pitäin. Kasteessa tuskan, helmissä surun, kukki se lauluja maailmanturun. Nyt se on valkea vainaa vaan, kuoleman laakerit kulmillaan. Ah, autuas hetken kimmellys yli tumman meren selän! Minä rakastan, minä rakastan ja tunnen, että elän, ja että jo osani onneen sain ja yöni on alkava tästä... Ole kiitetty, korkea kohtalo, elon onnesta määrättömästä! IHMINEN Mikä olen? Tähdenlento Luojan ikuisessa yössä, tomujyvä aavan aineen lakkaamattomassa työssä. Mutta sentään! Tahdon antaa hehkun hetkelleni tälle, tahdon loistaa, tahdon laulaa kiitoslaulun elämälle. Tahdon laulaa: mitä siitä, jos ma lopuin, kussa aloin, mutta silmänräpäyksen valokaarin yössä paloin! Hetken sykin, liekkisydän, aurinkona maailman oman: tunsin kauneuden kaipuun, rakkauden rajattoman. Alistukaa, avaruudet, pienen tähden välkynnälle! Tahdon loistaa, tahdon laulaa kiitoslaulun elämälle! *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SÄRJETYT JUMALAT: RUNOJA *** Updated editions will replace the previous one—the old editions will be renamed. Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright law means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for an eBook, except by following the terms of the trademark license, including paying royalties for use of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the trademark license is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution. START: FULL LICENSE THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase “Project Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg™ License available with this file or online at www.gutenberg.org/license. Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™ electronic works 1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™ electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. 1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be used on or associated in any way with an electronic work by people who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works even without complying with the full terms of this agreement. See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below. 1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual works in the collection are in the public domain in the United States. If an individual work is unprotected by copyright law in the United States and you are located in the United States, we do not claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, displaying or creating derivative works based on the work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily comply with the terms of this agreement by keeping this work in the same format with its attached full Project Gutenberg™ License when you share it without charge with others. 1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in a constant state of change. If you are outside the United States, check the laws of your country in addition to the terms of this agreement before downloading, copying, displaying, performing, distributing or creating derivative works based on this work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no representations concerning the copyright status of any work in any country other than the United States. 1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: 1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed: This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. 1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a notice indicating that it is posted with permission of the copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in the United States without paying any fees or charges. If you are redistributing or providing access to a work with the phrase “Project Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™ trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted with the permission of the copyright holder, your use and distribution must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works posted with the permission of the copyright holder found at the beginning of this work. 1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™ License terms from this work, or any files containing a part of this work or any other work associated with Project Gutenberg™. 1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this electronic work, or any part of this electronic work, without prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with active links or immediate access to the full terms of the Project Gutenberg™ License. 1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any word processing or hypertext form. However, if you provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official version posted on the official Project Gutenberg™ website (www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1. 1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works provided that: • You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has agreed to donate royalties under this paragraph to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid within 60 days following each date on which you prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation.” • You provide a full refund of any money paid by a user who notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™ License. You must require such a user to return or destroy all copies of the works possessed in a physical medium and discontinue all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™ works. • You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the electronic work is discovered and reported to you within 90 days of receipt of the work. • You comply with all other terms of this agreement for free distribution of Project Gutenberg™ works. 1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. 1.F. 1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating the Project Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™ electronic works, and the medium on which they may be stored, may contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by your equipment. 1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all liability to you for damages, costs and expenses, including legal fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE. 1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a written explanation to the person you received the work from. If you received the work on a physical medium, you must return the medium with your written explanation. The person or entity that provided you with the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work electronically, the person or entity providing it to you may choose to give you a second opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may demand a refund in writing without further opportunities to fix the problem. 1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. 1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any provision of this agreement shall not void the remaining provisions. 1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in accordance with this agreement, and any volunteers associated with the production, promotion and distribution of Project Gutenberg™ electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any Defect you cause. Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™ Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of electronic works in formats readable by the widest variety of computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from people in all walks of life. Volunteers and financial support to provide volunteers with the assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will remain freely available for generations to come. In 2001, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure and permanent future for Project Gutenberg™ and future generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org. Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit 501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by U.S. federal laws and your state’s laws. The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to date contact information can be found at the Foundation’s website and official page at www.gutenberg.org/contact Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread public support and donations to carry out its mission of increasing the number of public domain and licensed works that can be freely distributed in machine-readable form accessible by the widest array of equipment including outdated equipment. Many small donations ($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt status with the IRS. The Foundation is committed to complying with the laws regulating charities and charitable donations in all 50 states of the United States. Compliance requirements are not uniform and it takes a considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up with these requirements. We do not solicit donations in locations where we have not received written confirmation of compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state visit www.gutenberg.org/donate. While we cannot and do not solicit contributions from states where we have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition against accepting unsolicited donations from donors in such states who approach us with offers to donate. International donations are gratefully accepted, but we cannot make any statements concerning tax treatment of donations received from outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. Please check the Project Gutenberg web pages for current donation methods and addresses. Donations are accepted in a number of other ways including checks, online payments and credit card donations. To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate. Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be freely shared with anyone. For forty years, he produced and distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of volunteer support. Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper edition. Most people start at our website which has the main PG search facility: www.gutenberg.org. This website includes information about Project Gutenberg™, including how to make donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.