The Project Gutenberg eBook of Kullan Muru: Runosarja rakkaillemme This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. Title: Kullan Muru: Runosarja rakkaillemme Author: Alfred Saukkonen Release date: October 27, 2019 [eBook #60577] Language: Finnish Credits: Tapio Riikonen *** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KULLAN MURU: RUNOSARJA RAKKAILLEMME *** Produced by Tapio Riikonen KULLAN MURU Runosarja rakkaillemme Kirj. ALFR. SAUKKONEN Helsingissä, Kansanopettajain Osakeyhtiö Valistus, 1917. SISÄLLYS: Luvatut sadut. Kevät: Työ on iloa. Kevään tulo. Kera kevätaurinkoisen. Miksi maita kylvetähän. Kylvösi huolella hoida! Kesä: Kalaveikot. Oli kerran onni meillä --. Mitä suuri kala teki pienelle miehelle. Souda taidoin elon merta! Satujen mailla. Kuka sotatorvin soitti? Satuväen häissä. Muru, Mirri ja valhe. Kultahelmet. Kuka löytää satuja? Muru lääkärinä. Muru kirjottaa runoja. Syksy: Syksyn tulo. Pääskysten hyvästijättö. Muru, mummo ja se kolmas. "Hyvästi ja voikaa hyvin!" Vuorotellen työ ja huvi. Lentokoneen leikki jäällä --. Jos mielit kilvata kiistoin. Kultainen kuvasarja kesästä. Murun kirje toverilleen. Mikä on ihaninta syksyllä? Isän kotona syksy-illoin. Syksyn satumailla. Talvi: Syksystä talveen. Hei, sukset ja kelkat! Pohjola ja talvi. Lumilinna voittamaton. Joulu on kuni ihana tähti! Ahdas aika tonttulassa. Kullan murujen marssi. Mikä on vaikeinta maailmassa? Koulusilla. Rannalla rakkaan kotilammen. Luvatut sadut. Hyvä päivä, sä pieno piltti! Tottahan olet ollut kiltti? Isän ilo ja "äidin kulta": kerran satuja pyysit multa. Minä muistan sen hetken hyvän, kuulen vieläkin pyyntös syvän. Minä haastoin: jos kiltti lienet, sulle juttelen sadut pienet. Pikku-kirjaks ne tässä laadin, lukemaan ne nyt sinun vaadin. Tästä tuntenet tutut kuvat, päivänpaistehet uudistuvat. Tiedä sitten: Sä olit myötä minun tehdessä satu-työtä. Sima-sirkkuna eessä kuljit, satuvakkani usein suljit. Avaa nyt se taas armahasti, lue oikein ja luontevasti. Tietää saat siten sedän surun, kun hän loi tämän "Kullan Murun". Kullan Murulle muisto tämä, sima-sirkulle laulut nämä! KEVÄT. Työ on iloa. Iltapuhtehen ponnistukset, huomenhetkien huolet, vaivat kullan Muru ja monet muutkin talven varrella tuta saivat. Oli tietoja teljettynä kasat kaunihit kirjasehen -- Kyllä tarkenit, kun sa niitä painoit päähän ja sydämehen! Monet itkutkin taisi tulla? Ethän kiellä? No sepä hyvä! Kera huolen ja huokauksen versoo tietojen kultajyvä. Mutta keikahti kevät kerran, talven heltisi huokaukset, kotiin juoksitte rallatellen hyvät taskuissa todistukset. Laukut täysinä talven työtä: siinä vihkoja veistoksia, joita nähdessä vanhemmatkin kiittää lapsia uutteria. "Hyvä mieli on miehen palkka!" Aina muista se, Muru kulta -- niin, ja koulussa koko vuoden, luvut luistavat hyvin sulta! Kevääntulo. Kevät, se kirjavasiipi perho, pyrähti ikkunan pieleen, hyrisi hyvät heräämislaulut, istutti iloa mieleen. Hersyivät "hiirenkorvalle" koivut, havahti vuokkoset kainot, valkeus voitti ja maaemon yltä putosi raskahat painot. Niin tuli kukkien kirjavat meret suloisen Suomeni maille. Kevähän tuloa jos et sä nähnyt, jäit, polo, paljoa vaille! Kevähän tulossa kaunis on satu, sieluusi, armas, se paina: sydämes pohjalla hyvyyden kukkia herätä henkihin aina! Kera kevätaurinkoisen. Kera kevätaurinkoisen lapset kulki kukkamaita avopäin ja paljasjaloin, päällä puhdas pyhäpaita. Oli kaunista se kulku. Kulkijat kuin itse kukat: sinimekot, valkovarret, punaposket, keltatukat. Tuoksut tuoreet ympärillä, tuulen hellät henkäykset, linnun laulut, päivänpaiste, leikinlaskut, leperrykset. Kukkamaiden maire juoksu muiston kaunis kultaretki. -- Jospa yhtä puhdas oisi leikin, huvin, joka hetki! Soittelisi sinikellot: "Lapsen ikä ihanaisin." Jos sun sydän hyvyyttäsi vuodet monet tuta saisin! Jospa elon tiellä aina rakastaisit kukkamerta, ymmärtäisit oman sielus Luojan kukkaseksi kerta! Miksi maita kylvetähän? "Miksi maita kylvetähän?" kysyit, Muru, multa. Tunnetko sen suuren sadun? tiedustin mä sulta. Kerron sitten: Oli kerran olot maassa kummat: pimeyttä alla, yllä, vettä suuret summat. Autio ja tyhjä tanner viljelijää vailla... Sitten liikkui Luojan sana vesillä ja mailla. Sanallansa Luoja kylvi luonnon viljavaksi. Sääsi sitten ihmissuvun työnsä jatkajaksi, Luoja lausui: "Viljelkää ja vartioikaa maata!" Haa ei näet kylvämättä hedelmöidä saata. Siispä maita kylvetähän Luojan käskyn mukaan; jospa pyhää säädöstä ei unohtaisi kukaan! Jospa joukoin kylvettäisi siemeniä multaan, Suomen suot ja rämehetkin kaunisteltais kultaan! Samoin sydäntemme pellot siemennettäis syvään, taivutettais tahdot huonot hengen kasvuun hyvään. Kylvösi huolella hoida! Keväällä Muru kukkia kylvi isänsä ikkunan alle. Isäpä siitä ilonsa lausui lapselle ahkeralle: "Sinusta kylväjä kasvavi kerran, jolla on kaunihit laihot, työmiesnä pellolla iloksi vaihdat elämän huolet ja kaihot!" Mutta ei Muru muistanut, että varansa täytyvi pitää; maassa on siementä rikkaruohon, joka niin hyvästi itää. Itivät siemenet rikkaruohon, ehtivät ennen muita -- siin' oli kukkia oikein paljon, mutta ei toivotuita. Itki jo Muru. Ohjasi isä: "Tarhassa huolella toimi, taidolla pahan taimia ylös peltosi mullasta poimi. Sydämes pellossa kukkia hoidat, kasvatat kylvöä hyvän. Sinne on kylvänyt koti ja koulu monenkin kultaisen jyvän. Mutta jos varsin et varaasi pidä, sielläkin siemenet pahan voittavi vallan ja hyvyyden taimet pääse ei nousemahan!" KESÄ. Kalaveikot. Muistatko sä, Kullan Muru, armahan sen aamuhetken, kun me kerran ketterästi teimme oivan onkiretken? Onkivavat olkapäillä, selässämme säkit syvät juostiin, että vaarat vilkkui; molemmilla mielet hyvät. Sinirantaan päästiin siitä, lyötiin veikka: "Ensi kala sullako vai mulla?" Aivan siinä hyppi sydänala. Kullan Murun korja koho ehti ensin nyykähdellä -- "Jokos arvaa setä kulta, ensi kala onpi kellä?" Arvasin. Sä voitit vedon, vedit kiisken kippuraisen. Sedän onki selemmältä särjen seuloi hopeaisen. Jospa pienemmän sait kalan, mitäs siitä; vedon voitit -- koko päivän parastasi onkimiesnä ollen koitit. Oli kerran onni meillä -- Oli kerran onni meillä erinomainen -- kalat taisi tahtoin tulla veneen vierehen. Siitä, minkä siiman ehti veteen vierittää, alkoi kohta konkkuroida esiin kalan pää. Säkit saatiin täytehen ja jopa taskutkin... Mielet hyppi hykkyrällä, luisti laskutkin. "Kymmenen ja viisitoista?" Muru arveli: "Viisikolmatta lie kalaa siinä varmasti." "Entäpä jos kissa söisi kalaa kahdeksan? Laske, että vastauksen annat oikean!" Muru nauroi; "Eipä kissa kahdeksata saa, kun jo äiti patukalla pois sen karkottaa!" "Vaan jos yhden veisi, jäisi neljäkolmatta," Aivan niin, sä keveästi pääsit pulmasta. Nopsa poika ketterästi solmun katkaisi. Sedän laskut leikillänsä vain hän ratkaisi? Mitä suuri kala teki pienelle miehelle. Kerran meille jo sattui suru: veteen polskahti Kullan Muru. Oltiin veneellä onkimassa mitä parhaassa apajassa: Nousi ahventa perän perään -- Muru muhkuran nosti erään. Otti onkehen vielä toinen, kyhmyniska lie ollut moinen! Muru kiskovi väärin vavoin hajasäärenä miehen tavoin. Kala luiskahti omaan valtaan, siitä Murukin seisoaltaan heti molskahti veden varaan, päästi parkunan aivan paraan: "Auta, armahin setä kulta! Kalat syövät jo silmät multa!" Niin se vedessä poika porui, kotiin tultua äiti torui: "Kilpakaupalla kalaa nostaa -- vesi viisaasti moisen kostaa." Muru, muistathan tämän jutun, kuvan kumman ja sulle tutun? Paras istua venehessä aimo ahventa vetäessä! Souda taidoin elon merta! Elämämme kulku on kuin veneen veessä viilletystä. Muru, muista: eipä paljon siinä siedä erehdystä. Mielen maltti, miehen kunto joka hetkin tiellä elon, ettei syytä sydämellä painua ois alle pelon! Ettei elon pursi kaadu eikä vaivu aallon alle, ei myös sydäntuskaa tuota kaunoiselle kaitsijalle. Veikeät kun viettelykset milloin kohtaat, muista, Muru: "Pysyn poissa, niin ei äidin sydänjuurta särje suru!" Satujen mailla. Kilkatellen, kalkatellen soivat karjan kellot, heiluu heinät helpehiset, tähkii toukopellot. Vaaran vartta varvastellen käyvät kera karjan savileivän leipojat ja maiskuttajat marjan. Siinä Sirkat, Lillit, Liinat, Mikot, Maurit, Matit, isän, äidin äkäpussit sekä marakatit. Äkäpussit? Älä sano, vaanpa "tuulihatut" -- Tuuli heille helkyttävi metsän sorjat sadut. Ilman pitkät pihtipielet, autereiset aamut näkee näiden lasten tiellä satuprinssein haamut. Siellä sitä kummat kulkee, ihmehet jos mitkä! Niistä saatais satukirja vaikka kuinka pitkä... Salon sadut joka kesä meidän lasten eessä. Niistä haastaa sinisilmät ilon kyyneleessä. Kuka sotatorvin soitti? Erään kerran paimentiellä Kullan Muru kummat kuuli; pelosta jo poika polo jääksi jähmettyvään luuli. Soivathan nyt sotatorvet aivan tuossa korvan alla. "Kuka kumma siellä silleen kaijuttelee kankahalla?" Vaiti! Kuules, nyt se tulee kummun viertä, kangasmaata! Muisti Muru: vaaraa vastaan pienet eivät mennä saata. Nousi nopsaan mäntyrähjään, jätti lehmät surman suuhun. Vähät muusta, kunpa itse pääsi pakosalle puuhun! Keksi sieltä kumman kulun: virkaveljet suolla soitti tuohitorvin, toisiansa joukkoon joudutella koitti. Nenän pitkän palkaksensa sankareilta sai jo Muru: "Kehno, kellä hädän hetkin yksin itsestään on suru! Oisit äidin omenaiset pahan periä sä suonut, palkaksesi, piilohousu, olisit vain vettä juonut!" Satuväen häissä. Kotikarjoa kaitsiessa Muru taas kerran kummat näki, kuinka ilmosen ilomiellä häissä hääräsi metsänväki. Oli siinä jo syömät, juomat: mesileivät ja rieskamaidot, voit ja vehnäset kera kerman, kulta-astiat ihka aidot. Entäs vierahat! Ne ne vasta oli oikeat herkkuniekat, yllä puhtahat silkkipuvut, kupehillansa kultamiekat. Oli prinsessat sekä prinssit, hovikansoa kaikenlaista, tämän ylhäisön ympärillä sinipiikoa pikkaraista. Kaiken keskellä, yli muiden vanha valtias kruunupäinen, tämän rinnalla prinssin äiti, hyvänhaltia hymyväinen. "Kelpo kekkerit kerran nähdä!" mielihyvällä mietti Muru. Siloherkkuja siinä syötiin -- Eikös Murulle siitä suru? Mietti: "Miekkonen, kenpä saisi armon tuon olla asunnoissa, saisi silkissä sipsutella sekä kylpeä vaikka voissa!" Mutta kuulepas! Eikös vainen ihmelapsonen siellä laula, kuka koulitsi pienokaisen, kun niin kirkasna soi sen kaula? Uusi ihme! Jo juoksi joku käsi suorana Murun luoksi: "Etkö, pilttini pieno, saapuis iloon vaikkapa seuran vuoksi?" Muru hierasi silmiänsä: "Kuhun kaikkosi kaunis väki, josta äsken hän mesi-mielin unen ihmehen ilmi näki?" Oravainen, se sipsuttaja, viisti viivana Murun tieltä -- Muru kuunteli uudellensa ihmelaulajaa -- satakieltä. Muru, Mirri ja valhe. Äidin kaunoinen kukkamalja kerran keikahti ikkunalta. Murun olka näet siihen otti; siruiks syöksi sen sattumalta. Ketään muita ei ollut läsnä paitsi keltainen Mirri parka... Elon valhetta ensimäistä syti Murulla sydän arka. Ja hän väitteli äidin kanssa: "Mirri, Mirri sen maljan särki!" Niin se onneton lapsi teki, kun sen sumeni sydän, järki! Mirri hyrräsi huoletonna, katsoi Murua suurin silmin, niinkuin kuiskaten: "Eikö kerran varma valehes tulle ilmi?" Lapsen rinnassa sulku särkyi, itkein riensi hän äidin luoksi. "Äiti, anteheks anna valhe; tein sen tietäen, -- pelon vuoksi!" Siitä Murulle kevyt mieli, äidin rintahan onnen kukka: "Elä konsanaan elämässä haudo valhetta, lapsi rukka!" Hyvä lapsi aina sanoo rikoksensa, anteeks' anoo. Valhe vaarallinen aivan, tuopi rintaan tuskan, vaivan, tuhoo lailla tulipalon povestamme hyvän, jalon. Kultahelmet. Kerran Muru kurillansa kurkisteli kaivon veteen. Silloin kultahelmet sieltä selkenivät silmäin eteen. Tupaan juoksi tuskitellen: "Kuka helmet heitti kaivoon?" Mutta itsellensä hälle aatos ahne syttyi aivoon: "Ne kun saisi, ne kun saisi! rikas, onnellinen oisi, uljaan satuprinssin lailla aina astuskella voisi!" Siitä uudellensa juoksi helmiänsä hellimähän -- Isä hätä sydämessä jopa joutui vaaraan tähän. "Mitä, mitä teet sä, Muru? Näinkö isän tahdon täytät? Varsin vaarassa oot itse, muille tavat huonot näytät." Mikä ihme! Kultahelmet, jotka lumoin välkkyi vasta, hiljallensa himmenivät, lakkasivat loistamasta. Nytpä vasta muisti Muru isän vakaan varotuksen: "Silmät usein ihmisellä näyttää sielun olemuksen. Kun sa tahran tuntohosi lasket, lapsi, silmäs somat siitä sumenevat, kunnes lopult' ovat loistottomat!" Silmäin kirkkaat kultahelmet aarre arvokas on aivan, satuprinssin kukkakulku -- varjella ne maksaa vaivan! Kuka löytää satuja? Uteli Muru mummolta kerran, mistä lie mummo löytänyt satuja? Vastasi vanha: "Sieltä ja täältä, kun minä kuljin elämän latuja!" "Eivätpä kaikki satuja löydä, joskin ne kulkevat johonkin asti!" -- "Eivät ne löydä, -- eivät ne löydä!" vastasi mummo niin varovasti. "Satuja täytyvi etsiä taidoin, sydämen tunnolla puhtahalla, vaalien valvoa, varansa pitää, muuten, ne hennot, sortavi halla." "Satuja kerran sinäkin etsit; kukapa tietää, löydätkö noita? Saat sadun yhden: elämänsadun -- Helmiksi kulta sen helliä koita!" Muru lääkärinä. Siinä valtakunnassa, jossa elää Muru, onpi joskus vallalla haikeakin suru. -- Kerran siellä sairastui melkein koko suku -- ja sen suvun, arvaathan, loputon on luku. Kuka tietää, mistä lie tullut tauti moinen? Yksi yhtä arvelee, toista sanoo toinen. Kaikki kanat kaakatti ihan itkusuulla, kukkokulta vapisi ometan yöpuulla. Loppui laulut lintujen, kuihtui nurmen kukat, lojui nuket nurkassaan, armaat lapsi rukat! Muru itse lääkärin toimihin jo tarttui -- Kyllä poika paralle potilaita karttui! Ketä vitsoin virvottiin, kelle lääkkeet tuotiin, kenen ulkoilmassa oleskella suotiin. Kenen rieskamaidolla hyvitettiin mieltä, keltä taasen tarvittiin herkkupalat kieltää. Niin on laita lääkärin; taidoin toista tue, taudin synnyt tarkasta, lääkekirjat lue! Ylin oma itsesi pidä puhtahana, vasta sitten selviät, toisten auttajana! Muru kirjottaa runoja. Usein Murun pöydän päässä näin mä lomahetkillänsä eessä pala paperia, lyijykynä kädessänsä. "Mitähän se siinä teki?" tuota joskus tuumaelin -- Malttanut en, salaa Murun olan yli kurkistelin. Muru virkkoi: "Kurkistella toisen työhön ei saa salaa! Luvan jälkeen tulkoon luokse, jos sen teon tietää halaa!" Viikot vieri, tuli sitten perhejuhlain pyhäpäivä, niin sain salaisuuden ilmi, haihtui epäilyni häivä. Nuru oli muodostellut isälleen ja äidillensä suurin tuskin, tuumin, touhuin nämä runokirjehensä: Isälle: Kun kasvan suureksi, niin autan sinua palkaksi siitä, kun opetit minua! Äidille: Sai isä runosen saakoon äiti myös. Niin suuri ollut on tähteni huoles, työs! Oi kiitos, äiti, sun monista vaivoistas! Aina olla tahtoisin sun lapses kelvokas! SYKSY. Syksyn tulo. Muru katseli kartanolla taivasta elokuun. Kuului korvahan sirkan laulut, kuisketta kuihtuvan puun. Raikui rannasta raskas soitto Vellamon kantelon, niemen nenässä säihkyi säteet laskevan auringon. Jossain korvessa koirat haukkui, mitä lie haukkuneet?... Murun silmihin näitä kuullen kirposi kyyneleet. Mikä se niin teki pahaksi mielen, oudoksi elämän? Jos olet syksyn tulon sä nähnyt, totta sen tiedäthän. Pääskysten hyvästijättö. Valkorinnat, silkkisiivet pääskyt tuovat tullessansa kesän sulon Ne ne myöskin ehtii ensimäisnä meille ilmottamaan syksyn tulon. Ilmojen nuo silkkisiivet lapset rakentavat räystäisiimme pesän, siinä sitten mielihyvää meille laulaa livertävät läpi kesän... Vaan kun painuu päivä Pohjolamme, lopuilleen kun ehtii elokuu, herkee hyttyshyrinät ja metsän kupeet kultihinsa kietoutuu. Silloin pääskyt surussansa suihkaa ohi ovien ja ikkunain, lentävät niin liki ihmisiä -- melkein siivillänsä koskettain. Kuules, kuin ne tuhatkielin lautaa lähtövirttä maalle Pohjolan: "Hyvästi ja muistakaatte meitä; pian tänne taasen tullahan! Niin on puhtaat täällä pihakoivut, lehdot lempeet, vaarat vihreät, yli muiden ystävämme hyvät Suomen lapset lauluin leikkivät," Niin ne pääskyt laulaa syksyn tullen hyvästiksi meille mennessään. -- Iloviestit viekööt ilman teitä, silkkisiivet, meiltä etelään! Muru, mummo ja se kolmas. "Syksy jo tulee, syksy jo tulee, kukkulat kellastuu! Ihan on punainen pihlaja pihan, kirjava kirsikkapuu!" "Huusiko Muru mummolle mitä?" Murulta kysyttiin -- Muusihan Muru huolensa ilmi, puhkesi kyyneliin. "Syksy jo tuli, syksy jo tuli, synkkeni ihanat yöt -- Lennähti leikin heleät hetket, keikahti kesäiset työt." Syksy ja kevät oli niin liki: suuteli toisiaan. Vain oli välillä valkea seinä, tuoksut ja kukkaset maan. Muru oli kevät ja mummo syksy; tiedätkö kolmannen? Kyllä, kun kuljet ikähän mummon keväästä lapsuuden! Tiedät, etteivät kevät ja syksy rinnan ne istua saa -- Leikkivän lapsen ja vaivaisen vanhan miehuus se erottaa! "Hyvästi ja voikaa hyvin!" Ovat pikku pääskysiä meidän lapset armaat: syksyn tullen jättävät he kodin kultaparmaat. Kauas, kauas, hyvin kauas liitelevät pienot vanhemmilleen viserrellen lähtölaulut hienot: "Hyvästi ja voikaa hyvin, muistakaahan meidät! joka iltarukoukseen suljemme me teidät!" Jääpi koti kauaksi nyt, alkaa kouluretket, kirjotuksen, laskennon ja lukemisen hetket. Työssä siinä sujahtavi syksy, tulee joulu Taittuu talvi, koittaa kevät, taas jo loppuu koulu! Vuorotellen työ ja huvi... Lailla muiden simasuiden meni Muru kouluun -- Laski mennessään jo viikot Mikkelistä jouluun. Laski monet pyhäpäivät sekä luistinluvat -- Näki näin jo edessänsä ihanaiset kuvat. Vuorotellen työ ja huvi odotteli lasta -- Eipä ollut syytä surra syksyn saavunnasta! Lentokoneen leikki jäällä -- Luistimilla luikutteli kullan Muru muiden lailla, viisti viivana vain niemet, lensi kannot karjamailla... Kulkua se oli suurta! Syvyys alla, toinen yllä. Lentokoneen leikkiin tämän verrata jo voisi kyllä! Lentokoneen leikki jäällä: vaara alla sekä eellä, vauhdin varmennusta vaatii vihollinen kintereellä. Ohjaa oiva lentokone liukkahalla syksyjäällä! Muista, Muru: vaarallista kilpailu on kiistapäällä! Jos mielit kilvata kiistoin. Muru, jos mielit kilvata kiistoin, koulussa saat sitä koittaa -- koulussa saat sinä kirjojen kera tiedoissa toisia voittaa! Koeta koulussa toimesi tehdä parahan taitosi mukaan, ettei sinua sanoa saata hutilukseksi kukaan! Kultainen kuvasarja kesästä. (Murun ainevihosta.) Asuu armahana muistossain mennyt kesä kultakuvineen, minkä mummon luona viettää sain maalla toimineen ja huvineen. "Kultasirkku" minut maalle vei asemalta keltakärryillään. Mummon nähden huusin: "heipä hei!" Mummo iloissansa itkemään. Juotiin sitten kuumat kupposet kera kerman sekä sokerin, syötiin tulopullat pehmoiset; ah, kuin hyviä ne olikin! Sitten käytiin maata kaivamaan, luotiin ojat, penkit pehmeät. Väliin mummo huusi iloissaan: "Etkö väsy, kun noin myyrästät?" "Väsykö? Hoh, eipä ensinkään! Tätä jaksaa miten paljon vain. Rehkin vaikka iltahämärään, autan armasta mun mummoain". Sitten siemennettiin kasvimaa: juuret, mukulat ja maustehet. Mietin salaa: Luoja kasvattaa, nälkää näe, mummo kulta, et! Karjateillä kilvan kipaistiin, eväspussit tahtia vain löi -- Juoksi lehmät lehdon siimeksiin, siellä hyvää ruohoa ne söi. Iltalypsy kaikkein ihanin: savu sakoi, mummo hyräili, minä kärpäsiä karkotin, maito kilvan kiuluun lorisi. Kalastaissa olin vasta mies! Vedin aimo hauen vonkaleen; kilon, pari painoi, kukaties meni ehkä puoleen kolmanteen. Siellä oli oivat apajat, järvi kalaisa, ett' ihme on, polski hauet, hyppi salakat, karttui kalaa iltakeittohon. Tuli heinäajat helteiset, heilui viitakkeet ja haravat. Tunsit: työssä tässä tarkenet, iltahämyyn kun näin uurastat! Mitäs tuosta! Työ toi iloa: Karja saapi talvirehuaan. Monta tuhatt' oli kiloa, kyllä "helunat" käy herumaan! Marjamatkat vasta mainiot! Ahot paistoi puolaa, mansikkaa, soilla vatut, lakat, karpalot; muistotkin jo veden suuhun saa. Kesä kului, ehti elokuu, ajatukset alkoi kangertaa: Pian tuolla lehdot kellastuu, käsiin kouluunlähdön hetki saa. Mutta vielä! Viljat leikattiin, puitiin uutisriihet tuoksuvat... Kera mummon kerran veikattiin, ken sais omenoista useimmat. Minä mies, -- no puuhun kiipesin, sieltä poimin, minkä ehdin vain. Mummo huusi nauruin makehin: "Ootpa orava mun rinnallain!" Viime työnä vielä perunat kaivettiin ja pantiin kuoppahan. Siitä sitten kohta alkoivat eron hetket hellän mummolan... Sirkan laulut loppumatta soi, kultavöissä lehdot kulisi... Itkin salaa: kunpa, kunpa, oi, ensi kesä pian tulisi! Pääsisin taas tänne mummolaan tositouhuun, leikin laskuhun -- Mummon muisto sydänsopukkaan jätti jäljen: kalliin kaipuhun. Erosimme mitä hellimmin, lupasimme usein kirjoittaa. Mummo itki, itkin minäkin antaissani lähtösuudelmaa. Vielä ahtoi taskut täytehen mummo monenlaista makeaa. Kun nyt hyvyyttänsä muistelen, kaihon kyynel silmään kirpoaa. Antais Herra hyvän mummon vain elää kauan, olla voimissa, niin mä aina kesälomallain häntä autteleisin toimissa. Murun kirje toverilleen. Kesällä, veikkonen, mies olin minä! Mitenpä olit, ystävä, sinä? Maalla ma asuin ja maatöissä toimin sen minkä jaksoin ma vähäisin voimiin. Äestin peltoa, möyhensin multaa, kantelin kiviä, kaivelin kultaa. Kulta nääs nousevi kivien alta. Mullassa Suomen on suoja ja valta! Sitten ma kalastin aamuin ja illoin, kastelin kasvit, jos pouta oli milloin. Enimmät aikani metsissä asuin, marjaa ja sientä sain kukkuravasuin. Väliinpä polskahdin aaltojen varaan tai otin auringonpaahtehen paraan. Lomassa loikkasin kuperikeikkaa, urheilun monta jo muistanhan seikkaa. Kysyt: No kuinka sä jaksoit ja jousit? Mitenkä varahin aamulla nousit? Voi, hyvä ystävä! Jo minä jousin: kukko kun kiekasi, silloinpa nousin! Jaksoin? Se jaksaa, ken nukkuvi hyvin, metisin mielin ja toivehin syvin, piirakat syöpi ja kokkelit tuoreet paistetut rieskat ja keitetyt kuoreet. Voi, jospa ainiaan maalapsi oisin, miehenä peltoja penkoa voisin! Saisipa Suomeni suojansa multa, heltyisi hopeat, kertyisi kulta! Mikä on ihaninta syksyllä? Sanoppas, mikä on ihaninta syksyllä: kuutamoyötkö nuo kullan kirkkaat, vaiko korkeat taivahan kaaret, jossa tuikkivat tuhannet tähdet? Riemuja vielä on likempänä sua: kullassa kulisevat koivumetsät, aamun armahat punerrukset, koittaren kimmellys ikkunassa. Tai onpa tuolla koivikon takana pienoinen, peilikirkas kotilampi, jonka rannoilla helisevät heinät, kiertäen seppeleitä niemien neniin! Kiitelevät siellä laulellen lapset, liukuvat luistimilla kylän kassapäiset, raikuu naurut ja kalisee kartut, vaarain rintehet äänihin vastaa. Sanopas, mikä on ihaninta syksyllä, kuutamon välke vai tähtien palo, taikkapa kirjavat kotoiset koivut, tai niiden keskelle jäätynyt lampi? Isän kotona syksyilloin. Niin kullankaunista kaikki on isän kotona syksyilloin! Saa sadut kauniitkin lentohon ja lysti lasten on silloin... Kas, liesi roihuvi rattoinen, äiti äärellä velliä keittää ja lamppu katossa riemuiten joka soppeen valoa heittää. On verkko isällä edessään, väliin lastensa lukua johtaa... Lyö luku pyörälle pienen pään, kun mont' on vaikeaa kohtaa. Soi suihke kartan ja sukkulan; näet naisilla hommansa ovat. On väki saatava sarkahan kun tulee pakkaset kovat! Mut peräpenkillä kyyrysin kuka istuvi ilona muille? Hän jakaa hopeat, kullatkin sinisilmille, supukkasuille. Sä tunnet satujen kertojan hyvän mummosen, hopeahapsen -- Jo hälle ilolla annathan sydänlaulut ja kiitokset lapsen? Syksyn satumailla. Syksy, sysimusta-silmä salvamien takaa urkkii, ikkunoista sisään kurkkii, kopeloipi pihtipieltä, vetää veräjiä tieltä -- kellastuttaa kedon kukat, kutoo sadun silkkisukat.. Syksy, sysimusta-silmä kerkee kepposenkin töihin: viskoo hallat harmaat öihin, kummitukset kaikenlaiset, joita pelkää pienokaiset -- Niin, ei syksyn satumailla vaihetusta olla vailla! TALVI. Syksystä talveen. "Missä ollaan, missä ollaan?" Muru ihmetellen huusi, päänsä pellavaisen nostain peiton alta kello kuusi. Näkyi ikkunasta ihmeet: maata verhoi valkoliinat, oven suussa suhahteli talventapaiset jo viimat. "Yöllä taisi talvi tulla?" kysyi Muru mummoltansa -- "Niin se taisi", vastas vanha; pidätellen nauruansa. Sitten vasta muisti Nuru nukkuneensa ehtoopuolen päälle kovain koulutöiden, lomaan lukemisenhuolen. Syksystä niin talveen nukkui piltti pieno sadun unta. Sillä aikaa sadun lapset kylvi maahan valkolunta. Hei, sukset ja kelkat! Hei, kelkat ja sukset, nyt loppuvi loma! Taas alkavi armas mäensuihkina soma! Jo jaksatte varsin te liukua lunta, kesä armas kun teille soi viljalti unta! Siks' tuulien teitä nyt viekäätte pienot! On kukkulat alla niin valkeat, hienot... Pohjola ja talvi. Kaunis on Pohjola talvella, kaunis, kun valkeat hanget hohtaa, välkkyvät vaaroilta kirkkahat koit tai tuhat-tähtöset katsetta kohtaa. Kaunis on Pohjola talvella, kaunis, kun syntyvät kuutamovalot, lepäävät huurteessa metsämme nuo, roihuvat punaiset Pohjanpalot. Kaunis on talvella Pohjola, ritvoissa koivun kun jäähelmet soipi -- Mistäpä Suomemme vertainen maa iki-ihana löytyä voipi? Lumilinna voittamaton. Räystähiltä tippuu vettä, päilyy päivyt kirkkahinna -- Lumi on niin nuoskaa, että... sopii siitä tehdä linna! Yks ja kaks jo käytiin kaikin yritykseen yksin mielin; kelpo linnan siitä saikin, kehuskella suin ja kielin. Tornit valkomarmorista, juoksuhaudat joka puolla vartoilivat vihollista, joka tähysteli tuolla... Kuka kukistaa se taisi tämän lujan lumilinnan? Työssä siinä maksaa saisi saaliin satumaisen hinnan! Lumilinna voittamaton varmasti on siihen asti, kunnes kevät käsissä on, paahtaa päivä kirkkahasti! Joulu on kuni ihana tähti! Kevät, kesä, syksy ja talvi -- niinhän se aika luistaa -- Alkavat lapset lukujen lomaan joulun tuloa muistaa. Hiipii salaa sieluhun aatos: jopas se joutuvi, kulta! -- Kääröihin moniin lahjoja luomme sekä kuusihin tulta! Joulu niin kuni ihana tähti talven hämyssä hohtaa, säihkyvi sätein kullan-kirkkain jokaisen sielua kohtaan. Hyviksi mielet hymyvi joulu, ihmisten iloita suopi, lapset äidin ja isän luokse kotihin koulusta tuopi! Ahdas aika tonttulassa. Taitaa tulla tonttulassa joulun tullen tuska paha: mistä saada lasten lahjat, kun on loppumassa raha? Mistä saada monet markat, joilla ostaa kalut, kilut? Aika ahdas tonttulankin kasvumaille viskoi vilut! Monet potrat punalakit pitkin vuotta nälkään kuoli, jälkeen jääneet hädissänsä leipään pettua jo vuoli. Etkö usko sitä sitten? Kuule, kysy isältäsi! Isä vastaa: niin on monen perheen tuen tyhjä käsi. Vainon aika vaivaa maata, näkee nälkää moni polo -- Tapausten suurten tähden tukalaa on työssäolo... Niin se myöskin tonttulassa ajan hammas harmaa kävi -- Siitä sydänsuru syvä tonttusarjaa itkettävi. Mietitään: nyt mitä tehdä? Lahjat tositarpeen oisi, kunpa kuka kelpo keinon tässä keksiä vain voisi. Joko myydä lakit, takit, tossut, silmälasit saisit, jotta joulurahastoa niin sä vähän varmentaisit. Mitäs sanoo Suomen lapset? Tyydyttekö tuumaan tähän? Muille antaa, jäädä itse puutteeseensa hirveähän! Ei, ei! Myydä itseltänsä mitään tontut eivät saakaan! Hyvyytenne ymmärrämme asetella ajan vaakaan. Olkoon lahjat pienet, -- taikka puuttukoot ne kokonansa. Silti Suomen lapset aina rakastavat tonttujansa! Kullan Murujen marssi. Meitä on monta pellavatukkaa, joilla on huoleton huomen, "herran terttua", "kullan kukkaa" kodeissa suloisen Suomen. Meitä on monta "mairetta marjaa" ahoilla armahan maamme -- Uida ja onkia, kaitsea karjaa, lehdoissa leikkiä saamme. Meitä on monta sorjaa ja somaa valona mummon ja vaarin, helkymme heille laulua omaa: hei, lala liirum ja laarim! Meitä on monta! Meissä on suku, jonka on nouseva huomen! Meidän ei turvissa tuskihin huku konnut ja kartanot Suomen! Meitä on monta! Näättehän meitä touhussa tuolla ja täällä? Leikimme, riennämme tietojen teitä mielellä miehekkäällä. Hetken on leikki ja sitten on koulu ja sitten on kotihin juoksu -- Mielessä alati armahin joulu keväisten tuomien tuoksu! Mikä on vaikeinta maailmassa? Kerranpa kysyi minulta Muru: "Mikä on vaikeinta maailmassa?" Vastasin minä kysymykseensä: "Pysyä todessa, oikeassa. Hillitä itsensä, himonsa voittaa vaikein on teko vaiheissa elon, mutta sa siitäkin selvitä saatat avulla uskon ja Herran pelon." Vaikeaan työhön sä tähän jo joudut kotona tahikka koulussa kerran, rukoile silloin voimia voiton, tukenas ett' olis enkeli Herran! Koulusilla. "Lapset, lapset! Istuinrivit ihan suorat pitää olla, muuten koko koulutyö ja opetus on hunningolla!" Kullan Muru kultasuille tämän varotuksen antoi. Sitten isän kirjakasan kainalossaan pöytään kantoi. Alkoi aakkosien luku; arveltiin ja aprikoitiin, yritettiin yksin neuvoin tosityössä, minkä voitiin -- Suomen maata suurimmaksi sanoi siinä joka miesi. Miten asia tuo oli, sen vain "opettaja" tiesi. Laskennossa laskettihin lukuja kuin virran vettä. Kas, ne pojat paljon tiesi! Muru ihmetteli, että: "Missähän ne oppineet on?" kysyi sitä huvin vuoksi. "Paimenessa", vastattihin, "siellä luvut leikin juoksi!" "Laulu kaiken kaunistavi" niinpä helkkyi sävel syvä. Kukin lauloi sydämestään, jokaisella ryhti hyvä. Somaa vielä oisi kuulla, kuinka kävi kirjotuksen -- vaan en virka. Muistanet kai oman alkuaherruksen? "Hankala on aina alku", vaan kun ahkeroida koittaa, kelpo lapsen lailla kerran varmaan vaikeudet voittaa! Rannalla rakkaan kotilammen. Rannalla rakkahan kotilammen kasvavat vihreät puut, laulavat laineissa hopeavöissä sorsat ja lintuset muut. Rannalla rakkahan kotilammen punaiset pihlajapuut, leikkivät oksalla Otavan silmät, satujen kultaiset kuut... Rannalla rauhaisen kotilammen karjojen kellotkin soi -- Kaitsijat itse, nuo pellavapäiset, ruohossa piehtaroi. Rannalla rakkahan kotilammen elämän valtimot lyö; siellä on keväiset leikit ja laulut, heleäin hetkien työ! *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KULLAN MURU: RUNOSARJA RAKKAILLEMME *** Updated editions will replace the previous one—the old editions will be renamed. Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright law means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for an eBook, except by following the terms of the trademark license, including paying royalties for use of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the trademark license is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution. START: FULL LICENSE THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase “Project Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg™ License available with this file or online at www.gutenberg.org/license. Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™ electronic works 1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™ electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. 1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be used on or associated in any way with an electronic work by people who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works even without complying with the full terms of this agreement. See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below. 1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual works in the collection are in the public domain in the United States. If an individual work is unprotected by copyright law in the United States and you are located in the United States, we do not claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, displaying or creating derivative works based on the work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily comply with the terms of this agreement by keeping this work in the same format with its attached full Project Gutenberg™ License when you share it without charge with others. 1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in a constant state of change. If you are outside the United States, check the laws of your country in addition to the terms of this agreement before downloading, copying, displaying, performing, distributing or creating derivative works based on this work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no representations concerning the copyright status of any work in any country other than the United States. 1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: 1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed: This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. 1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a notice indicating that it is posted with permission of the copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in the United States without paying any fees or charges. If you are redistributing or providing access to a work with the phrase “Project Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™ trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted with the permission of the copyright holder, your use and distribution must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works posted with the permission of the copyright holder found at the beginning of this work. 1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™ License terms from this work, or any files containing a part of this work or any other work associated with Project Gutenberg™. 1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this electronic work, or any part of this electronic work, without prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with active links or immediate access to the full terms of the Project Gutenberg™ License. 1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any word processing or hypertext form. However, if you provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official version posted on the official Project Gutenberg™ website (www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1. 1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works provided that: • You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has agreed to donate royalties under this paragraph to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid within 60 days following each date on which you prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation.” • You provide a full refund of any money paid by a user who notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™ License. You must require such a user to return or destroy all copies of the works possessed in a physical medium and discontinue all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™ works. • You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the electronic work is discovered and reported to you within 90 days of receipt of the work. • You comply with all other terms of this agreement for free distribution of Project Gutenberg™ works. 1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. 1.F. 1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating the Project Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™ electronic works, and the medium on which they may be stored, may contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by your equipment. 1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all liability to you for damages, costs and expenses, including legal fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE. 1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a written explanation to the person you received the work from. If you received the work on a physical medium, you must return the medium with your written explanation. The person or entity that provided you with the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work electronically, the person or entity providing it to you may choose to give you a second opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may demand a refund in writing without further opportunities to fix the problem. 1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. 1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any provision of this agreement shall not void the remaining provisions. 1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in accordance with this agreement, and any volunteers associated with the production, promotion and distribution of Project Gutenberg™ electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any Defect you cause. Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™ Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of electronic works in formats readable by the widest variety of computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from people in all walks of life. Volunteers and financial support to provide volunteers with the assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will remain freely available for generations to come. In 2001, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure and permanent future for Project Gutenberg™ and future generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org. Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit 501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by U.S. federal laws and your state’s laws. The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to date contact information can be found at the Foundation’s website and official page at www.gutenberg.org/contact Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread public support and donations to carry out its mission of increasing the number of public domain and licensed works that can be freely distributed in machine-readable form accessible by the widest array of equipment including outdated equipment. Many small donations ($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt status with the IRS. The Foundation is committed to complying with the laws regulating charities and charitable donations in all 50 states of the United States. Compliance requirements are not uniform and it takes a considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up with these requirements. We do not solicit donations in locations where we have not received written confirmation of compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state visit www.gutenberg.org/donate. While we cannot and do not solicit contributions from states where we have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition against accepting unsolicited donations from donors in such states who approach us with offers to donate. International donations are gratefully accepted, but we cannot make any statements concerning tax treatment of donations received from outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. Please check the Project Gutenberg web pages for current donation methods and addresses. Donations are accepted in a number of other ways including checks, online payments and credit card donations. To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate. Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be freely shared with anyone. For forty years, he produced and distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of volunteer support. Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper edition. Most people start at our website which has the main PG search facility: www.gutenberg.org. This website includes information about Project Gutenberg™, including how to make donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.