The Project Gutenberg eBook of Kasvikon oppisanoja
    
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
of the Project Gutenberg License included with this ebook or online
at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States,
you will have to check the laws of the country where you are located
before using this eBook.

Title: Kasvikon oppisanoja

Author: Elias Lönnrot

Release date: March 29, 2017 [eBook #54457]

Language: Finnish



*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KASVIKON OPPISANOJA ***




Produced by Jari Koivisto








KASVIKON OPPISANOJA

Kirj.

Elias Lönnrot



SUOMI, tidskrift i fosterländska ämnen, 1858.

Adertonde årgången





Helsingfors,
Finska Litteratur-Sällskapets tryckeri,
1859.






          Imprimatur: _L. Heimbürger_.






Kuusi eri osaa on kasveissa merkittävä ja ne ovat: _juuri, varsi,
lehdet, silmikot, kukka, hedelmä_. Itsekullaki näillä osilla on monta
ominaisuutta, jotka tekevat ne eri kasveissa erilaisiksi. Semmoisten
ominaisuutten selittämiseksi tarvitaan asianomaisia oppisanoja.


Pintansa vuoksi on itsekuki osa:

 _kierä_ (glaber, glatt), jolla ei ole karvoja.
 _sileä_ (laevis, slät), kun ei ole kuoppia, uurtoja, naarmuja,
     nyyliä eikä muita epätasaisuuksia.
 _karkea_ (asper, skarp) pienillä kyhmyillä, nyhillä ja nystyröillä.
 _karhea_ (scaber, sträf) melkein näkymättömillä kankeilla karvoilla.
 _lienteä_ (pubescens, småluden) lyhyellä, hienolla, tiheällä karvalla.
 _sametti-nukkainen_ (velutinus, sammetshårig) lienteällä, ulottavalla,
     tav. erivärisellä karvalla.
 _silkkimäinen_ (sericeus, silkesluden), pitkästä, hienosta,
     pintamyötäisestä, kiiltävästä karvasta.
 _höyteä_ (villosus, luden), pitkästä, laheasta, tiheästä karvasta.
 _karvainen_ (pilosus, hårig), pehmeästä, ei ylen lyhyestä eikä
     tiheästä karvasta.
 _hatuinen_ (hirsutus, sträfluden), karkea-, pitkä- ja tihukarvainen.
 _takkuinen_ (hispidus, sträfhårig), karkea-, paksu- ja harvakarvainen.
 _kalsea_ (hirtus, kort sträfhårig), lyhytkarvaisempi edellistä.
 _villainen_ (lanatus l. lanuginosus, ullhårig); _villaksi_ (lana l.
     lanugo) sanotaan tiheätä, kiemuraista, vähän sekasortoista karvaa.
 _nutturainen_ (floccosus, flockullig); _nutturoilla_ (flocci,
     flockull) ymmärretään tukkupäistä villaa.
 _vanukkeinen_ (tomentosus, filthårig); _vanuke_ (tomentum, filtludd)
     s.o. vanuksissa oleva villa.
 _seittinen l. lukinverkkoinen_ (araneosus l. arachnoideus,
     spindelvässhårig); _seitiksi_ (aranea, spindelvässhår) sanotaan
     pitkiä, hienoisia, hämähäkin verkon tapaan yhteen kutoutuneita
     villakarvoja.
 _ripsikarvainen l. ripsinen_ (ciliatus, hårbräddad); _ripset_
     (cilia, kanthår) ovat yhtäpitkät karvat jonkun osan (esm. lehden)
     reunassa.
 _parrakas_ (barbatus, skäggig), kun karvat ovat vihkona tav. jonkun
     osan päässä; semmoista vihkoa sanotaan _parraksi_ (barba, skägg).
 _sukainen l. sukasinen_ (setosus, borstbärande); _su'iksi l.
     sukasiksi_ (setae, borster) sanotaan kankeita, liereitä karvoja.
 _nojosukainen_ (strigosus, plattborstig); _nojosukaset_ (strigae,
     plattborster) ovat kankeita, lyhempiä, litteämäisiä,
     alaspainuneita karvoja.
 _koukkusukainen_ (setis hamosis, s. hamatis, s. aduncis, s. apice
     uncinatis, krokborstig); _koukkusuat_ (hami l. unci, krokborster)
     ovat koukeropäisiä sukakarvoja.
 _väkäsukainen_ (glochidatus, hullingbärande); _väkäsu'illa_
     (glochides, hullingborster) on päässä vastahakaisia karvoja.
 _poltinsukainen l. polttava_ (urens, brännande) polttavilla
     sukakarvoilla l. _poltinsu'illa_ (stimuli, brännborster)
     varustettu. Poltinsu'illa on sisässä polttavaa nestettä.
 _pistinsukainen_ (aciculosus); _pistinsuat_ (aciculi, nålborster)
     tarttuvat koskiessa ihoon ja heltiävät juuriltansa.
 _piikkisukainen_, piikillinen (aculeatus); _piikeiksi_ (aculi,
     taggar) sanotaan pistimiä, jotka eivät lähde juuriltansa irti.
 _pehmytpiikkinen l. hakarainen_ (muricatus, vektaggig) _hakaroilla
     l. pehmeillä piikeillä_ (murices).
 _kärheä l. takistava_ (adhaerens, snärjande) hienoilla koukeroilla
     tahi väkäpäisillä piikeillä (ruohoissa).
 Itsekuki piikki on myös joko _yhtenäinen_ (simplex, enkel) tahi
     _jaettu_ (fissus, delad), _haarapäinen_ (furcatus, gaffellik),
     _kaksi-, kolmihaarainen_ (bi-, trifurcatus), _suora_ (rectus,
     rak), _kovera_ (incurvus, inböjd), latvaan päin väärä, _keikkeä_
     (recurvus, tillbakaböjd), alaspäin väärä. Koveraa ja keikkeätä
     sanotaan myös yhteisellä sanalla _koukeroiseksi_ (aduncus,
     klolik).
 _nyhäinen_, (verrucosus, vårtfull) on se pinta jolla on pieniä syyliä,
     nystyröitä eli _nyhiä_ (verrucae).
 _tahmea_ (viscosus, viscidus, klibbig) ja _jäläinen_ (glutinosus,
     limaktig), kun pinnasta tihkuu iskuista, liimaista, tartuttavaista
     nestettä.
 _pisakarvainen_ (pilis glandulosis, glandelhårig) nesteisellä nypyllä
     eli pisamalla karvan päässä.
 _haarakarvainen_ (pilis furcatis, med gaffelformigt klufna hår).
 _sulkakarvainen_ (p. plumosis, m. fjäderlika hår).
 _tähtikarvainen_ (p. stellatis, m. stjernlikt delade hår).
 _nivelkarvainen_ (p. septatis, m. ledade hår).
 _kilseinen_ (p. lepidosis l. squamosis, m. fjällika hår).
 _kehnäinen_ (farinosus, mjölig), kun pinnalla on vaksimaista ulos
     pihkunutta ainetta.
 _härmäinen_ (pruinosus, daggblå), kun sama aine on vaalean sinertävää.
 _paikullinen_ (maculatus, fläckig), pilkullinen, tähneellinen,
     kirpulainen.
 _kaarnainen_ (suberosus, korkbarkig), pullokuorinen.
 _juomuinen_ (striatus, strimmig), juovikas, juotikkoinen, viiruinen.
 _pyköinen_ (rimosus, sprickfull), halkeimikas, siirtoileva, risoileva,
     pakoileva, rakoinen.




1) Juuri (radix, rot).


 _juurenniska l. niska_ (collum radicis, rothals), juuren ja varren
     raja eli välipaikka.
 _lisäjuuri_ (radix adventitia, birot), maassa olevasta varresta
     tahi oksasta lähtevä uusi juuri.
 _ilmajuuri_ (r. aërea, luftrot), yläällä maasta olevasta kasviosasta
     maahan lähtevä lisäjuuri.
 _yksiperäinen_ (r. simplex, enkel), joka alkuansa niskasta lähtien
     on yhtenä juurena, jos sitte alempana jakauisiki.
 _moniperäinen_ (r. multiplex, sammansatt), joka heti alusta on
     jakaunut useammaksi osaksi.
 _haaraton_ (r. integra, odelad), yksiperäinen juuri, jolla ei ole
     varsinaisia haaroja, vaan ainoastaan hapsia (fibrillae,
     rottrådar).
 _kokonainen_ (r. integerrima, helt och hållet odelad), yksiperäinen
     haaraton sekä hapsiton juuri.
 _haarova_ (r. ramosa, grenig), kun yksiperäinen emäjuuri jakauu
     useammaksi haaraksi ja monasti haaratki uusiksi haaroiksi eli
     haarukoiksi. Niin hyvin _haarat_ (rami, grenar) kuin _haarukat_
     (ramuli, smågrenar) voivat olla hapsilla tahi _säikeillä_
     (fibrae, rottågor) varustetut.
 _emäjuuri_ (r. palaris, pålrot), haaraton pystöjuuri ja haarovanki
     juuren pystöinen pääosa.
 _yksivartinen_ (r. unicaulis, enstjelkig), emäjuuri, josta nousee
     ainoastansa yksi varsi.
 _monivartinen_ (r. multicaulis, mångstjelkig), josta lähtee
     useampaa vartta.
 _rihmamainen_ (r. filiformis, trådlik), rihman tahi hienomman
     nauhan paksuinen haaraton juuri.
 _suikea_ (r. fusiformis, tapplik), keskeltä paksumpi, pitkämäinen,
     haaraton.
 _suippeneva_ l. _suippo_ (r. conica kägellik), kun niskasta alkain
     vähitellen hoikkenee päähän asti.
 _naurismoinen_ (r. napiformis, roflik), niskasta pullakka, alempata
     hoikalla hännällä eli navalla.
 _hapsinen_ (r. fibrillosa l. capillacea, trådig), moniperäinen juuri
     hapsimaisilla eri säikeillä.
 _tupastava_ (r. caespitosa, tufvig), kun moniperäisen juuren
     niskasilmikoista vuosittain kasvaa uusia varsia ja juuria, jotka
     entisten kuihtuneitten kanssa kutouvat tuppaaksi eli mättääksi.
 _kimputtu_ (r. fasciculata, hopknippad), kun muutamat säikeet heti
     varren rajalla ovat myhkyröityneet yhteen tukkuun.
 _vuosinainen_ (r. annua l. fugax, enårig), joka yhtenä vuotena
     kasvattaa varren, kukat ja siemenet, sitte kuihtuu.
 _kaksivuotinen_ (r. biennis l. vivax, tvåårig), joka edellisenä
     vuotena tavallisesti ei tee kun varren, toisella kukkii ja
     siementyy, sen jälkeen katoaa e.m. nauris.
 _monivuotinen_ (r. perennis, mångårig) monta vuotta kestävä joko
     vanhalla eli uudisvarrella, e.m. puut, koiruoho.
 _mahero_ (r. perennans, öfvervintrande), joka kukkimisen ja
     siementymisen jälkeen vielä jonkun vuoden pitkittää kasvuansa.
 _rönsyävä_ (r. stolonifera, skottalstrande), kun juuren niskasta
     kasvaa lehtivesoja eli rönsyjä (stolones, grenskott) varren
     ympäri.
 _suomukaulainen_ (r. stipata, fjällkransad), kun juuren niskan
     ympäritse on suomumaisia hilseitä.
 _karvaniskainen_ (r. comosa, topphårig), kun niskasta lähtee
     karvoja tahi sukasia varren alapään ympärille.
 _pystöinen l. pytöpystö_ (r. perpendicularis l. verticalis, lodrät),
     suoraan alas maahan lähtevä haaraton juuri.
 _alaskohtainen_ (r. descendens, nedstigande), pystöhaarainen juuri.
 _uloskohtainen_ (r. horizontalis, vågrät), kun juurihaarat leviävät
     ulospäin maata pitkin.
 _kallas_ (r. obliqua, sned), joka on kallellaan.
 _ulottava_ (r. procurrens, utlöpande), pitkä uloskohtainen juuri.
 _tihkeä_ (r. compacta, fast), jonka sisus yltä ylensä on yhtä ainetta.
 _möyheä_ (r. carnosa, kottig), pehmeä, tursea, lihamainen; e.m.
     nauris.
 _mehevä_ (r. succosa, saftig), tuore, nesteinen, mantoinen.
 _maitias_ (r. lactescens, mjölksaftig), kun leikkaaman jäljestä
     tihkuu valkoista tahi muun väristä nestettä.
 _puutava_ (r. lignosa, trädartad), sitkeää, puuntapaista ainetta.
 _mahkurainen_ (r. tuberosa, knölig), kun juuren haarat tahi säikeet
     paikoittain ovat tursuneet pyöreiksi tahi muikulaisiksi kyhmyiksi.
 _helminauhainen_ (r. moniliformis, perlbandslik), kun on joka haarassa
     useampaa pientä mahkuraa eli nyylää toinen toisensa perästä.
 _rippunyyläinen_ (r. filipendula, trådhängande), kun juuren nyylät eli
     myhkyrät ovat harvemmassa, ikään kuin ripuksissa.
 Muistutus. Muutamilla harvalukuisilla kasveilla on juurensa ei maassa,
     vaan vedessä, ja monta kasvia löytyy, jotka ovat toisiin kasveihin
     juurtuna. Näitä sanotaan _loiskasveiksi eli loisioiksi_ (plantae
     parasiticae, parasiter). Ne ovat kahta laatua, toiset
     _varsinaisia_, toiset _epäperäisiä loisioita_. Edelliset itävät
     ja juurtuvat niillä kasveilla, joista sitte elävätki, jälkimäiset
     nousevat ensin maasta ylös ja tarttuvat vasta myöhemmin pienillä
     syylämäisillä juurilla kiinni muihin kasveihin, jonka jälkeen
     niiden entinen juuri ja varsi kuoleuvat; elantonsa ne sitte saavat
     niiltä toisilta kasveilta.




2) Vartalo (cormus, stam).


Juuresta nousevaa kasviosaa sanotaan yhteisellä nimellä vartaloksi,
joka tavallisesti on maan päällä, mutta muutamissa kasveissa kokonansa
tahi osiksi maan sisälläki kokoon kasvettuneena, käpristyneenä.
Maan-alaista vartaloa ennen arveltiin ja vieläki monasti sanotaan
juureksi, vaikka se ylöspäin kasvamallansa, hilseisillä lehtien
jäännöksillä ja silmikoillansa selvästi osottaa itsensä samaa laatua
olevan, kun muuki tavallinen varsi.

Maanalaisia varsi-osia ovat _sipuli, mukula ja juurakko_.


a. Sipulista.

 _sipuli_ (bulbus, lök), lyhyt, käpertynyt varren-osa päälitysten
     röyköttyneillä hilseisillä kuoruslehdeillä.
 _sipulin sydän l. emys_ (discus bulbi, lecus, lökstock), joka
     ylöspäin lähettää kukkaperän ja toisesta päästään työntää
     juurihapsia maahan.
 _hilseinen sipuli_ (b. tunicatus, hinnskalig), kun lehdet ovat
     muodostuneet leveiksi monikertaisiksi kalvokääreiksi.
 _verkkosuoninen_ (b. reticulatus, nätskalig), kun sipulihilseillä
     on verkontapaisia ristisuonia.
 _töyhtöinen_ (b. fimbriatus, fransig), kun vasta mainitut suonet
     yhdistyvät hepsupääksi.
 _liistoinen_ (b. foliosus, bladig), lehtisellä eli liistoisella,
     ei kalvomaisella eikä limitetyllä kuorella.
 _suomuinen_ (b. squamosus, fjällig), soukemmilla ja usein limikkäillä
     kuoruslehdeillä.
 _moniperäinen_ (b. compositus, sammansatt), jossa on monta kynttä
     (bulbilli, smålökar) yhdessä.
 _monikoloinen_ (b. nidulans, mångklyftig), kun kynsien ja sydänsipulin
     välissä on pieniä kaaloja eli kolosia.
 _pahkasipuli_ (bulbotuber, b. solidus, lökknöl, tät lök),
     tihkeäaineinen sipuli, jossa sydän on voittopuolella.
 _kalvosipuli_ (b. foliosus, bladig), jossa kuoruslehdet voittavat.
 _sipulinen juuri_ (radix bulbosa, lökartad rot) y.k. sipuli.


b. Mukulasta.

 _mukula_ (tuber, stjelkknök) kyhmistynyt, täyteinen, turpea tahi
     möyheämpi maanalainen varren-osa silmikoilla, joista sikiää
     uusia kasveja. Kun mukulaa ennen luettiin juureksi, niin siitä
     on juurelle seuraavia tunnussanoja saatu.
 _mukulainen juuri_ (radix tuberosa, knölig) y.k. mukula.
 _kämmekkäinen_ (r. palmata, handlik), sormentapaisesti haarova.
 _kaksoismukulainen_ (r. didyma, tvåknölig), kun maanpäälisen varren
     päässä on kaksi mukulaa vieretysten.
 _nysteröinen_ (r. granulata, grynig), kun monta pientä mukulaa on
     varren tyvessä yhteen nyhertynyt.


c. Juurakosta.

 _juurakko_ (rhizoma, rotstock), erästen kasvien tavallisesti
     maanalainen varren-osa, joka ylipäästään vuosittain kasvaa ja
     työntää uuden varren maan päälle entisen kuihtuneen sijasta.
     Seki ennen juuren nimellä tuttu on saanut seuraavia erotussanoja.
 _suikertava juuri_ (radix repens, krypande rot), maan pintaa myöten
     venyvä eli luikertava.
 _nivelikäs_ (r. articulata, ledad), kun vuosilisäin välit ovat
     hoikempia.
 _solmikas_ (r. nodosa, knutig), kun vuosilisät yhtyvät vahvemmilla
     välipaikoilla.
 _typäkkä_ (r. praemorsa l. succisa, afstympad), kun juurakko on
     lyhyt ja ikään kuin katkaistu päästä.

Erilaatuisia maasta yleneviä vartaloita ovat _runko, vali, korsi ja
varsi_.

 _runko t. puuvarsi_ (truncus, kronstam), tyvestä latvaan hoikkeneva
     puinen vartalo erinäisellä sydän-, puu- ja kuorikerralla, haarova
     ja oksiva (puilla ja pensailla).
 _vali t. palmuvarsi_ (cauloma l. caudex, palmstam), tasapaksu,
     puinen, tav. haaraton vartalo erottamattomalla sydän-, puu- ja
     kuorikerralla. Valivartaloisia ovat palmut ja eräät muut puut.
 _korsi t. heinävarsi_ (culmus, strå), heinäkasvien vartalo, pillikäs,
     solmunivelinen, tuppilehtinen, yksinäinen, harv. haarova.
     Vahvempaa sanotaan oljeksi.
 _ruoko_ (calamus, säfstrå), erilaatuinen, nivelitön, hohka-aineinen,
     ei pillikäs korsi.
 _varsi_ (caulis, stjelk), semmoinen vartalo, joka ei kuulu yhteen
     eikä toiseen edelliseen laatuun (ruohoilla, kukkasilla  j.n.e.)

Vartalo eli varsi sanotaan olevan:

 _ruohomainen_ (cormus l. caulis herbaceus), kun on pehmeä laatuansa
     ja vuosittain lakastuva.
 _puinen_ (c. lignosus, trädartad), kiinteä, monivuotinen, vasta
     ylempätä haarova varsi _puilla_ (arbores, träd).
 _pensainen_ (c. fruticosus, buskartad), kiinteä, monivuotinen,
     juuresta alkain haarova varsi _pensailla_ (frutices, buskar).
 _pensastava_ (c. suffruticosus, nästan buskartad), kun haarat
     ainoastaan tyvestä ovat kiinteä-aineisia ja monivuotisia,
     mutta ylempätä ruohomaisia, vuosittain lakastuvia,
     _pensastoilla_ (suffrutices, småbuskar).
 _täyteinen_ (c. solidus, tät), ylensä yhtä lomatonta ainetta.
 _pillikäs_ (c. fistulosus, pipig) pitkin pituuttaan tyhjä sisältä.
 _pullakka_ (c. inflatus, uppblåst), pillikäs ja pöhökäs.
 _runsasytyinen l. ytevä_ (c. medullosus, märgfull), tavallista
     vahvemmalla ytimellä.
 _hohkamainen l. sienettävä_ (c. spongiosus, svampaktig), täynnä
     sienemäistä solukkoa.
 _mehinen_ (c. succulentus, vattenaktig), runsaalla vehriällä tahi
     vedenkarvaisella nesteellä.
 _maitias_, edell.
 _hentoinen_ (c. laxus, svag) ja hoikka (c. debilis, spenslig),
     niin nerkko ja kaihera, että tuskin pysyy pystössä.
 _veltto l. hervoton_ (c. flaccidus, slak), joka ei kestä pystössä.
 _tönkeä_ (c. rigidus, styf), joka taivuttaissa katkeaa.
 _notkea_ (c. flexilis, böjlig), norea, katkeamatta taipuva.
 _sitkeä_ (c. tenax, seg), notkistuva ja työläästi taittuva.
 _hauras_ (c. fragilis, spröd), jäykkä ja helposti katkeava.
 _solmikas l. solmunivelinen_ (c. nodosus l. nodoso-articulatus,
     knutig), jolla on useampaa _solmuilla_ (nodi, knutar)
     erotettua jaksoa eli _solmuväliä_ (internodium), e.m. oljella.
 _nivelikäs l. hoikkanivelinen_ (c. articulatus l. constricto-
     articulatus, ledad), kun varren erijaksoin välit ovat pehmeämpiä,
     tav. sujuvia ja hoikempia.
 _yhtenäinen_ (c. continuus l. contiguus, sammanhängande), jolla ei
     ole eri jaksoja, solmuja tahi niveliä.
 _solmuton l. nivelitön_ (c. enodis l. exarticulatus, oledad), y.k. ed.
 _liereä l. pyöreä_ (c. teres, trind), yhtä pyöreä ilman särmittä,
     kulmitta ja eri sivuitta.
 _sivupuoli_ (c. semiteres, halftrind), puoli litteä, toinen pyöreä.
 _litteämäinen_ (c. compressus, hoptryckt), littenevillä sivuilla,
     särmitön.
 _litteä_ (c. complanatus, platt), ohuempi edellistä.
 _kaksiteräinen_ (c. anceps, tvåäggad), litteä kahdella terävällä
     vastapäisellä syrjällä.
 _kulmikas_ (c. angulatus, kantig), harjumaisesti kohonneilla sivuilla.
 _nulokulmainen_ (c. obtusangulus, trubbkantig), tylppämäisillä
     harjuilla.
 _särmikäs_ (c. acutangulus, hvasskantig), terävillä kulmilla.
 _ohutsärmäinen_ (c. acutissangulus, skarpkantig), vieläki
     terävämpikulmainen.
 _kolmi-, kuusi-, monikantainen_ (c. tri-, hexa-, polygonus, 3-, 6-,
     flerkantig) 3:lla, 6:lla, monella kehkerällä kulmain välisellä
     sivulla.
 _kolmi- -- kymmentahkoinen_ (c. tri- -- decemqueter, 3--10-sidig),
     niin monella tasaisella sivulla.
 _kolmi-, kuusi-, moniteräinen_ (c. tri-, sex-, multangularis, 3-,
     6-, flereggad), niin monella kouruisella sivulla ja ohuella
     terämäisellä särmällä eli syrjällä.
 _nauhamainen_ (c. fasciatus, bandformig), useammasta varresta
     yhteen kasvettunut.
 _lehtinen_ (c. foliatus, bladig).
 _lehvakka l. lehtevä_ (c. foliosus), jolla on paljo lehtejä.
 _lehdetön_ (c. aphyllus, bladlös).
 _tupillinen l. tuppikäärinen_ (c. vaginatus, slidad), kun varren
     ympäri on tuppimaisia, usein lehdestyviä kääreitä.
 _suomuinen_ (c. squamosus, fjällig), suomumaisilla lehti-käperöillä
     ympäri vartta.
 _suomukkainen_ (c. squamulosus, småfjällig), y.k. ed. hyvin
     pienoisilla suomuilla.
 _paanuttu_ (c. imbricatus, täckt), päälitysten limitetyillä suomuilla
     tahi lehdeillä niin peitetty, ettei itseä vartta näykkään.
 _sulitettu_ (c. alatus, vingad), kun kaksi vastakkaista syrjää ovat
     lehtimäisesti levenneitä.
 _apulehtinen_ (c. stipulatus, försedd med stipler).
 _apulehdetön_ (c. exstipulatus, stipellös).
 _paljas_ (c. nudus, bar), jolla ei ole minkäänlaista lehdetystä.
 _uurtoinen_ (c. sulcatus, fårad), pitkinäisillä syvemmillä juovilla
     eli uurteilla.
 _juomuinen, pyköinen, karvainen, höyteä, piikillinen, kierä,
     kehnäinen, paikullinen, sileä, karkea, nyhäinen, kaarnainen_
     y.m. ovat jo edellä mainitut.
 _pysty_ (c. erectus, upprätt), suoraan ylös maasta nouseva.
 _kallas_ (c. obliquus, sned), k. ed.
 _suora_ (rectus, rak), mutkiton.
 _piukka_ (c. strictus, upprätt och styf l. rak och styf),
     pysty ja jäykkä tahi suora ja jäykkä.
 _mutkiva_ (c. flexuosus, krokig), sinne tänne väärä.
 _polviva_ (c. geniculatus, knäböjd), solmunivelinen varsi eri
     suuntaisilla solmuväleillä.
 _koheneva_ (c. adscendens, uppstigande), tyvipuoli vartta maassa
     tahi kallellaan, latvapuoli pysty.
 _kaareva_ (c. incurvatus, uppböjd), kaaressa ylöspäin.
 _lenko_ (c. declinatus, nedböjd), tyveltä pystössä, latvempata
     alaskaareva.
 _nuokkuva_ (c. nutans, lutande), pysty varsi pää kallellaan.
 _nuokahtava_ (c. cernuus), vähemmin kallellaan päästä.
 _rippuva_ (c. pendulus, hängande), toisiin kasveihin, kalliovieriin
     tahi muihin aineisiin juurtunut ja varrellaan alas roikottava.
 _rento_ (c. procumbens, nedliggande), maassa makaava ilman juuria
     tekemättä.
 _lama_ (c. prostratus l. humifusus), haaroinensaki maassa.
 _laiehtiva_ (c. fluitans, flytande), veden kalvolla makaava.
 _suikertava_ (c. repens, krypande), juuria maahan lähettävä rento
     varsi.
 _longertava_ (c. sarmentosus, refvig), kun varsi pitemmillä väleillä
     lähettää juuria maahan ja välijaksot eivät makaa aivan maassa
     kiinni.
 _loikertava_ (c. reptans), y.k. ed.
 _kiiveksivä l. juurrehtiva_ (c. radicans, rotslående), kun varsi
     pienoisilla ilmajuurilla tarttuu muihin aineisiin ja niitä myöten
     kohotteleikse, e.m. verhamo.
 _väänneliäs_ (c. scandens, klängande), samalla tavalla muiden kasvien
     tahi ainetten varassa nouseva ja niihin _kärheillään_ (cirrhi)
     tahi hakaroillaan takistuva.
 _köynneliäs_ (c. volubilis, slingrande), kun varsi kasvaissaan kiertyy
     jonkun muun kasvin tahi aineen ympäri joko _vastoin päivää_
     (c. volubilis dextrorsum, från venster åt höger) e.m. humala, tahi
     _myöten päivää_ (c. vol. sinistrorsum, från höger åt venster)
     e.m. salkopapu.

 _ihkayhtenäinen_ (c. simplicissimus, helt och hållet enkel), jolla
     ei ole varsi- eikä kukkahaarukoita.
 _yhtenäinen_ (c. simplex, enkel), varsi haaraton, kukat haarovia.
 _haarova_ (c. ramosus, grenig), haarallinen, haarakas.
 _monihaarainen_ (c. ramosissimus, mycket grenig), kun on paljo ja
     uudelleen haarottavia haaroja.
 _yltävä l. läpituntuva_ (c. excurrens l. integer, fortlöpande),
     jonka pitkin pituuttaan aina latvaan asti voipi selvästi erottaa
     haaroista, e.m. havupuissa.
 _haihtuva l. sortuva_ (c. deliquescens, söndergrenad), kun emävarsi
     sortuu eli jakauu haaroiksi, joista sitä ei taida erottaa,
     e.m. lehtipuissa.
 _latvavarainen_ (c. prolifer, toppalstrande), kun uusia haaroja ja
     lehtejä ei lähde varren sivuilta, vaan ainoastansa latvasta.
 _kaksitteleva_ (c. dichotomus, klynnedeld), kun varsi jakauu kahdeksi
     haaraksi ja haarat eteenpäin yhä kahdeksi.
 _kolmitteleva_ (c. trichotomus, upprepadt tregrenig), kun samalla
     tavalla kerroten jakauu kolmeksi haaraksi.
 _ristihaarainen_ (c. brachiatus, armgrenig), haarat paritellen
     vastakkaisia ja likimäiset haaraparit ristissä toinen toisensa
     kanssa.
 _pitkittävä l. rajaton_ (c. indeterminatus, obegränsad), kun varsi
     sivulta kukkiessaan latvasta pitkittää kasvuansa.
 _rajattu l. rajauva_ (c. determinatus, begränsad), latvasta kukkiva
     ja siihen kasvunsa päättävä varsi.

Erittäin merkittäviä varressa ovat _ydin_ (medulla, märg), _puuaine_
(lignum, ved), _kuori_ (cortex, bark). Puuaineessa on kaksi erikertaa,
sisämäinen kovempi _sydänpuu_ (duramen, kärnved) ja ulkomainen
pehmeämpi ja tavallisesti valkeampi _manto eli pintapuu_ (alburnum,
splint l. hvitved).

Kuoressa samoin on useampaa erikertaa, ensin puuta vasten _nila l.
niini_ (liber, bast), sitte _välikuori_ (periderma, barkhud) ja
päälimmäisnä _närvi l. ketto_ (epidermis, öfverhud).

Varteen eli vartaloon kuuluvia ovat myös _haarat_ (rami, grenar) ja
_oksat eli haarukat_ (ramuli, qvistar l. smågrenar), _lehdet_ (folia,
blad), _perälehdet_ (bracteae, skärmblad l. blomskärmar), _apulehdet_
(stipulae, stipler), _silmät eli silmikot_ (gemmae, knoppar), (kukka
flos, blomma), _siittimet_ (partes fructificationis, fröredningsdelar)
ja _hedelmä_ (fructus, frukt).




Haaroista.


 _Vastakkaisia_ (rami oppositi, motsatta), ovat haarat, kun ovat
     vastapäätä, toinen toisella, toinen toisella puolella vartta.
 _vuorottaisia_ (r. alterni, skiftevisa), kun lähtevät varren ympäriltä
     toinen toistansa ylempätä.
 _ristikkäisiä_ (r. brachiati, armgreniga), ristittäin vastakkaisia.
 _kahtaallisia l. kahdappäisiä_ (r. distichi, tvåsidiga), juurillansa
     ympäri vartta, mutta päillänsä ei kun kahta suuntaa.
 _härkiläisiä_ (r. verticillati, kranssittande), kun kolme tahi
     useampaa haaraa lähtee yhtä korkealta kuki suunnallensa.
 _erinäisiä_ (r. sparsi, strödda l. aflägsnade), kun haarat lähtevät
     sieltä täältä kierteisesti ympäri vartta.
 _harvinaisia_ (r. remoti, åtskiljda), kauvempana toisistaan.
 _lähinäisiä_ (r. conferti l. approximati, tättsittande), tiheässä
     ja liketysten.
 _sisäpäisiä_ (r. coarctati, hopträngda), kun latvoillaan kääntyvät
     vartta vasten.
 _tasalatvaisia_ (r. fastigiati, jemntoppade), kun eri paikoista
     lähteneitten haarain latvat ovat yhtä korkealla, jolloin myös
     itseä vartta sanotaan _tasalatvaiseksi_.
 _vitsamaisia_ (r. virgati, vidjelika), kun ovat hoikkia, pitkiä ja
     melkein haarattomia.
 _pystönäisiä_ (r. erecti, upprätta), kun nousevat ylös melkein vartta
     seuraten.
 _ulostyvisiä_ (r. parallelo-patentes, frånstående), alusta ulospäisiä,
     sitte pystönäisiä.
 _varsimyötäisiä_ (r. adpressi, tilltryckta), tyvestä alkain vartta
     myöten kasvavia.
 _siirottavia_ (r. patentes, utstående), ylöspäisiä soukalla
     varsihangalla eli kulmalla.
 _ulospäisiä_ (r. divergentes l. horizontales, utböjda), kun seisoa
     sojottavat suoraan varresta ulos. Toisia latinalaisia nimityksiä
     semmoisille haaroille ovat divaricati ja patentissimi.
 _leveneviä l. ulottavia_ (r. diffusi, utspridda), y.k. ed. tahi
     vähän ylöspäisiä.
 _alaskaarevia_ (r. deflexi, nedböjda), kaaressa alaspäin.
 _alaspäisiä_ (r. reflexi l. refracti, tillbakaböjda), kun enemmin
     eli vähemmin kääntyvät alaspäin vartta vasten.
 _taaspäisiä_ (r. retroflexi, återböjda), mutkitellen alaspäin
     kääntyneitä.
 _rippuvia_ (r. penduli, hängande), kun ovat velttoja ja suoraan
     alaspäin.
 _haarahanka_ (ala, grenvinkel l. grenveck) on haaran ja varren
     välikulma.
 _haarahankainen_ (alaris), haarahangassa oleva.

Erilaatuisia haaroja ovat:

 _lonkero_ (sarmentum, örtrefva), aluslehden hangasta lähtevä, maata
     myöten kulkeva, lehdetön, usein koukeroinen hyötöhaara, joka
     päästänsä kasvattaa lehtejä ja uusia juuria.
 _rönsy_ (stolo l. flagellum, grenskott), aluslehden hangasta lähtevä,
     maasta kohoamaton lehdekäs haara, joka alapuoleltansa paikoittain
     työntää juuria maahan ja päästänsä lehtejä, välistä kukkiaki.
 _kasvanto_ (turio, årsskott), itsekunki haaran tahi varren vuotuinen
     lisä.
 _ora_ (spina, torn), kesken kasvettunut jäykkä oksan käperö kovalla,
     pistävällä päällä. Jos on vaan yksi kärki oralla, sanotaan sitä
     _yhtenäiseksi l. yksikärkiseksi_ (sp. simplex, enkel), muuten
     haarapäiseksi (sp. divisa, delad). Orilla varustettua vartta
     sanotaan _oraiseksi_ (c. spinosus, tornbärande), ja _varulliseksi_
     (armatus, beväpnad) mainitaan yhteisesti kasviosaa, jolla on oria,
     piikkejä tahi poltinsukia, _varuttomaksi_ (inermis, obeväpnad)
     sitä, jolla niitä ei ole. Orat samoin kuin muutki oksat lähtevät
     varren puuaineesta, _piikit_ (aculei, taggar) ainoastaan kuoresta.
 _kärhi_ (cirrhus, klänge), rihmamainen ja usein kierteinen oksan
     pidennys, jolla kasvi tarttuu muihin aineisiin. Vartta, jolla on
     semmoisia, sanotaan _kärhiseksi_ (cirrhosus, klängegrenig).
     Toisinaan kärhet lähtevät lehden ruodista tahi keskisuonesta,
     välistä kukkaperästäki. Kärhet ovat tavallisesti yhtenäisiä,
     välistä _haaroviaki_ (c. ramosi, greniga).




Lehdeistä.


 _sirkkalehdet_ (cotyledones, hjertblad), ensimmäiset itulehdet.
 _aluslehdet_ (folia radicalia, rotblad), jotka lähtevät varren
     alimmaisesta päästä juuren niskassa.
 _varsilehdet_ (f. caulina, stjelkblad), varresta lähtevät.
 _haaralehdet, oksalehdet_ (f. ramea, grenblad), haaroista tahi
     oksista.
 _kukkalehdet_ (f. floralia, blomblad), jotka ovat lähellä kukkia.
     Vähän erilaatuisia ovat perälehdet.
 _lehtihanka_ (axillum, bladveck), lehden ja varren välikulma.
 _lehtihankainen_ (axillaris), lehtihangassa oleva.
 _lehtiruoti l. ruoti_ (petiolus, bladskaft), se osa, joka yhdistää
     emälehden ja varren.
 _emälehti_ (lamina l. limbus, bladskifva), lehden lapa eli levy.
 _lehden päälystä_ (pagina superior, öfra sida), se puoli, joka
     varsimyötäisissä lehdeissä on vartta vasten.
 _lehden alusta_ (pagina inferior, undra sida), joka on vastapäin
     päälystää, nurja puoli.
 _lehden kanta_ (basis folii, bladbas), emälehden varren tahi ruodin
     puolinen laita.
 _lehden pää_ (apex folii, bladspets), kantaa vastapäinen laita.
 _lehden laita_ (margo, bladkant), ympärys, reuna, ääri eli syrjä.

Tavallisia ruodin erotuksia ovat _liereä, sivupuoli, kolmikulmainen,
litteä, litteähkä, pullakka_ j.n.e.

 _kupuva_ (petiolus ventricosus, bukig), keskeltä tursea eli pöyheä.
 _tuppimainen_ (p. vaginans, slidformig), kun ruoti on varren puolelta
     laajennut ja tupenmoisesti varren ympäri kääriytynyt.
 _sulitettu_ (p. alatus, vingad), kahdella lehtimäisellä syrjällä.
 _kärhikäs_ (p. cirrhiferus, klängebärande), kärheksi jatkuva.
 _lehdentö_ (phyllodium, bladlikt bladskaft), lehtimäisesti laajennut
     ruoti puuttuvalla emälehdellä.
 _ruodikas_ (fol. petiolatum, skaftadt blad), jolla on ruoti.
 _Tuppimaisilla lehdeillä_ (folia vaginantia, slidomfattande blad) on
     _tuppi_ (vagina, slida), joko _halkinainen_ (v. fissa l. divisa,
     öppen l. klufven), taikka kokonainen (v. integra l. indivisa,
     hel). Jos tuppi muuttuu lehdeksi, sanotaan sitä _lehdestäväksi_
     (v. foliifera, bladbärande), muuten _lehdestymättömäksi_
     (v. aphylla, bladlös).
 _ruoditon_ (fol. sessile, oskaftad), kun emälehti on suorastaan
     varressa kiinni.
 _johteinen_ (f. decurrens, nedlöpande), kun lehti kannastaan jatkuu
     ja juoksee vartta myöten alas seuraavaan lehteen asti.
 _puolijohteinen_ (f. semidecurrens, halftnedlöpande), kun juoksee
     vaan puoliväliin.
 _sepokantainen_ (f. amplexicaule l. amplectens, stjelkomfattande),
     kun lehden kanta kiertää varren ympäri.
 _puolisepoinen_ (f. semiamplexicaule, halftomfattande), kun kiertää
     vaan puolen vartta.
 _läpikantainen_ (f. perfoliatum, genomborrad), kun varsi käypi lehden
     kannan läpi.
 _yhtynyt_ (f. connatum, sammanvext); yhtyneiksi sanotaan kahta
     vastakkaista lehteä, joiden kannat ovat niin yhteen kasvaneet,
     että näyttää kun olisi vaan yksi varren keskeä lävistämä lehti.
 _silposuoninen_ (f. simplicinerve l. nervosum, enkelt nervig), jonka
     suonet ei haarau.
 _haarasuoninen_ (f. ramosinerve l. venosum, grenigt nervig), kun
     suonet tekevät haaroja.
 _verkkosuoninen_ (f. reticulato-venosum, nätådrig), kun suonihaarat
     juoksevat ristin rastin toisiinsa yhtyen.
 _tasasuoninen_ (f. rectinerve, rätnervig), kun silposuonisen lehden
     suonet juoksevat suoraan ja tasasuuntaisesti pitkin lehteä.
 _kaarisuoninen_ (f. converginerve, bågnervig), kun juoksevat
     kaarevasti.
 _tukkusuoninen_ (f. diverginerve, divergerande nervig), kun useampia
     silposuonia on tyvestä yhdessä tukussa, josta ne sitte vähitellen
     erouvat, juosten kuki tasasuuntaisesti lehden laitaan.
 _sulkasuoninen_ (f. penni- l. pinninerve, fjädernervig), kun
     keskisuonesta lähtee kummallenki puolelle sulantapaisesti
     haarauneita eli sulkamaisia suonia (nervi pennati l. pinnati,
     fjäderlika nerver).
 _kourasuoninen_ (f. palminerve, handnervig), kun lehtikannasta lähtee
     suonia ympärinsä lehden laitaan. Itsiä suonia sanotaan tässä
     tilassa _kouramaisiksi_ (nervi palmati, handlika), lehti
     tavallisesti on pyöreähkä.
 _kilpisuoninen_ (f. pelti- l. stellinerve, sköld- l. stjernnervig),
     kun lähtee poikkimaisesti ruotia vasten säteemäisiä suonia yltä
     ympärinsä. Ruoti näissä ei ole lehden laidassa, vaan keskellä
     emälehden alla puolen, kuin varsi männässä. Tämmöistä lehteä
     sanotaan myös _kilpimäiseksi_ (f. peltatum, sköldlik).
 _kantasuoninen_ (f. pedatinerve, fotnervig), kun lehtikannasta lähtee
     kaksi hyvin haarottavaa suonta ja niistä uusia suonihaarukoita
     lehden päähän. Toisinaan on niiden välissä kolmas pienempi
     emähaara.
 _yksivarainen_ (f. simplex, enkel), on lehti, jos ruodilla on vaan
     yksi lehti.
 _monipuolinen l. liittoinen_ (f. compositum, sammansatt), kun ruodilla
     on monta pientä erinäistä lehteä eli _lehdykkää_ (foliolum,
     småblad), jotka ovat taikka ruodittomasti taikka eri ruodeillansa
     eli _ruodukoilla_ (petioluli l. petioli partiales, småbladskaft)
     _emäruodissa_ (petiolus communis l. rachis folii, allmänt
     bladskaft) kiinni.
 _ehytlaitainen_ (f. integerrimum, helbräddad), kun lehden laidassa
     ei ole mitään lovia, pykäliä tahi muita koloja.
 _kokonainen_ (f. integrum l. indivisum), kun on vaan pienempiä
     koloja laidassa.
 _lohkottu_ (f. divisum, delad), syvemmillä koloilla.
 _kololaitainen_ (f. incisum, inskuren), kun kolot (incisurae,
     inskärningar) eivät ulotu puolitiehenkään lehden keskustaa.
 _halkoinen_ (f. fissum, klufven), kun kolot ulottuvat puolitiehen
     keskilehteä taikka runsaamminki ja ovat yhtä leveitä eli
     suoralaitaisia.
 _kaksi-, kolmi-, neli-, viisi- ... monihalkoinen_ (f. bi-, tri-,
     quadri-, quinque- ... multifidum, två-, tre-, fyra-, fem- ...
     mångklufven).
 _liuskainen_ (f. lobatum, flikig), puolitiehen lehden keskipaikkaa
     ulottuvilla koloilla, ja niiden välissä kehkerälaitaisilla
     liuskoilla (lobi, flikar).
 _kaksi-, kolmi-, neli- ... moniliuskainen_ (f. bi-, tri-, quadri- ...
multilobum, två-, tre-, fyra- ... mångflikig).
 _mutkalaitainen_ (f. sinuatum, bugtig), kaarteisilla tuskin
     puolitiehen lehden keskustaa ulottuvilla mutkilla (sinus, bugter).
 _lohkoinen_ (f. partitum, delad), melkein lehden keskipaikoille
     ulottuvilla koloilla.
 _kaksi-, kolmi-, neli-, viisi- ... monilohkoinen_ (f. bi-, tri-,
     quadri-, quinque- ... multipartitum, tu-, tre-, fyr-, fem- ...
     mångdelad).
 _jakoinen_ (f. sectum, helt och hållet delad), kun kolot ulottuvat
     lehden keski- tahi kantasuoneen asti.
 _parihalkoinen_ (f. pinnatifidum, parklufven l. pinntandad), kun
     halkoisen lehden liuskat ovat vastakkaisia.
 _kahdesti parihalkoinen_ (f. bipinnatifidum, dubbelt parklufven l.
     dubbelt pinntandad), kun parihalkoisen lehden liuskatkin ovat
     parihalkoisia.
 _kolmesti parihalkoinen_ (f. tripinnatifidum, tredubbelt parklufven
     l. tredubbelt pinntandad), kun kahdesti parihalkoisen lehden
     liuskat vielä uudelleen ovat parihalkoisia.
 _parikaarteinen l. lyyrymäinen_ (f. lyratum, lyrformig), kun
     tyvipuolella on vastakkaisin muutamia syviä kaarteita
     pyöreämäisillä väliliuskoilla ja latvapuoli lehteä tavallisesti
     yhtenä isompana pöyreähkänä liuskana.
 _taasliuskainen_ (f. runcinatum, nedåt parflikig, rundtaggad),
     kun molemmin puolin keskisuonta on isompia kaarevia tahi
     suoralaitaisia taaspäin kääntyneitä kairamaisia liuskoja
     vastakkaisin.
 _parilohkoinen_ (f. pinnatipartitum, pardelad), lohkoinen lehti
     vastapäisillä liuskoilla.
 _kampalaitainen_ (f. pectinatum, kamflikad), parilohkoinen lehti
     pienillä tasasoukilla liuskoilla.
 _parijakoinen_ (f. pinnatisectum = f. pinnatum, parbladigt delad),
     kun lehden vastakkaiset liuskat ovat aivan erillään toisistaan
     ja ainoastaan keskisuonessa kiinni.
 _epätasaisesti parijakoinen_ (f. interrupte pinnatisectum, olikparigt
     delad), kun lehdykät eli oikeammin liuskat ovat eri suuria.
 _epäliuskainen_ (f. laciniatum, ojemnt inskuren), sulkasuoninen lehti
     useammalla eri suurella liuskalla yhtä suuntausta emälehden
     kanssa.
 _resaliuskainen_ (f. lacerum, fargad), epäliuskainen lehti
     repaleisilla liuskoilla.
 _siirottavasti parihalkoinen_ (f. squarroso-pinnatifidum,
     tillbakaspärradt parklufven), kun parihalkoisen lehden liuskat
     eivät ole yhtä linjausta eli suuntausta emälehden kanssa.
 _kouramainen_ (f. palmatum = f. palmatipartitum, handlik),
     kourasuoninen lehti koloilla suonten välissä.
 _kourahalkoinen_ (f. palmatifidum = f. tri-, quadri-, quinque-,
     multifidum, handklufven), kourasuoninen halkoinen lehti.
 _kouraliuskainen_ (f. palmatilobum = f. tri-, quadri-, quinque-,
     multilobum, handflikig), kourasuoninen liuskainen lehti.
 _kouralohkoinen_ (f. palmatipartitum = f. palmatum, handdelad),
     kouramainen eli kourasuoninen lohkoinen lehti.
 _kourajakoinen_ (f. palmatisectum = f. digitatum, fingerlik),
     kourasuoninen jakoinen lehti k. sormijakoinen.
 _tähtiliuskainen_ (f. stellilobum l. stellato-laciniatum, stjerndelt),
     kilpisuoninen lehti suonivälisillä koloilla.
 _kantamainen_ (f. pedatum = f. pedatisectum, fotlik), kantasuoninen
     lohkottu lehti.
 _kantahalkoinen_ (f. pedatifidum = f. pedatum, fotklufven),
     kantasuoninen halkoinen lehti.
 _kantalohkoinen_ (f. pedatipartitum = f. pedatum, fotdelad),
     kantasuoninen lohkoinen lehti.
 _kantajakoinen_ (f. pedatisectum = f. pedatum, fotlikt delad),
     kantasuoninen jakoinen lehti.
 _yhteisruotinen_ (f. simpliciter compositum, enkelt sammansatt), kun
     haarattomalla emäruodilla on useampia nivelkantaisia lehdyköitä.
 _haararuotinen_ (f. decompositum, dubbelt sammansatt), kun varresta
     lähtevä tyviruoti (petiolus primarius, allmänt bladskaft) jakauu
     ruotihaaroiksi (petioli secundarii, bladskaft av andra ordningen),
     joilla kullakin on nivelkantaisia lehdyköitä.
 _haarukkaruotinen_ (f. supradecompositum, mer än dubbelt sammansatt),
     kun haararuotisen lehden ruotihaarat uudelleen jakauvat
     ruotihaarukoiksi (petioli tertiarii, bladskaft af tredje
     ordningen), joihin lehdykät kantanivelillänsä ovat kiinnitetyt.
 _parijakoinen_, _parittainen l. parilehtinen_ (f. pinnatum, parbladig,
     enkelt sammansatt fjädernervig), kun molemmin puolin emäruotia on
     lehdyköitä.
 _vastaisparinen_ (f. opposite pinnatum, motsatt parbladig),
     vastakkaisilla lehdyköillä, joista kumpaakin erittäin sanotaan
     kaksoiseksi (pinna, parblad) ja molempia yhteisesti lehtipariksi
     (jugum, bladpar).
 _yksiparinen_ (f. unijugum l. conjugatum, enparig), vastaparinen lehti
     yhdellä lehtiparilla.
 _kaksi-, kolmi-, neli-, viisi-, moniparinen_ (f. bi-, tri-, quadri-,
     quinque-, multijugum, två-, tre-, fyr-, fem-, mångparig),
     vastaparinen lehti 2:lla, 3:lla, 4:llä, 5:llä, monella
     lehtiparilla.
 _vuoroparinen_ (f. alterne pinnatum, skiftevis parbladig),
     vuorottelevilla lehdyköillä.
 _tasaparinen_ (f. paripinnatum l. abrupte pinnatum, parbladig utan
     uddblad), kun parijakoisen lehden päässä ei ole yksinäistä
     lehteä l. _päätöä_ (f. impar l. terminale, uddblad). Usein päätyy
     emäruoti kuitenki kärhellä.
 _päätöparinen_ (f. impari-pinnatum l. pinnatum cum impari, parbladig
     med uddblad), kun parijakoisen lehden päässä on yksinäinen
     päätölehti.
 _mukaparinen_ (f. aequaliter pinnatum, jemnt parbladig), kun kaikki
     lehtiparit ovat yhtä suuria.
 _voittoparinen_ (f. crescenti-pinnatum, tilltagande parbladig), kun
     lehdykät isonevat latvaan päin.
 _isopäätöisesti parijakoinen l. isopäätöinen_ (f. lyrato-pinnatum,
     lyrformigt parbladig), kun päätölehti on muita isompi.
 _sortoparinen_ (f. decrescenti-pinnatum, aftagande parbladig), kun
     lehdykät pienenevät latvemmuuttansa.
 _toisparinen_ (f. bipinnatum, dubbelt parbladig l. dubbelt sammansatt
     fjädernervig), kun yhteisruodista pitkin pituuttaan lähtee
     parijakoisia lehtejä.
 _kolmisparinen_ (f. tripinnatum, tredubbelt parbladig l. tredubbelt
     sammansatt fjädernervig), kun yhteisruodilla on pitkin pituuttaan
     toisparisia lehtihaaroja.
 _sormijakoinen l. kourajakoinen_ (f. digitatum l. palmatisectum,
     fingerlik), kun ruodin päästä lähtee useampia lehdyköitä
     nolokulmaisesti ruotia vasten.
 _kaksisorminen_ (f. binatum l. geminatum, tvåfingrad); sekauupi usein
     yksiparisen lehden kanssa.
 _kolmi-, neli-, viisi-, seitsensorminen_ (f. ternatum, quaternatum,
     quinatum, septenatum, tre-, fyr-, fem-, sjufingrad).
 _toissorminen_ (f. bidigitatum, dubbelt fingerlik, dubbelt sammansatt
     handnervig), kun sormijakoisen emäruodin kullaki haaralla on
     sormijakoisia lehdyköitä.
 _toistain kaksisorminen_ (f. bigeminatum l. geminato-binatum,
     dubbelt tvåfingrad), emävarsi kaksijakoinen ja kumpiki haara
     kaksisorminen.
 _toistain kolmisorminen_ (f. biternatum l. duplicato-ternatum, dubbelt
     trefingrad), emävarsi kolmijakoinen ja kuki haara kolmisorminen.
 _kaksisormisesti parijakoinen_ (f. binato- l. geminato-pinnatum,
     tvåfingradt parbladig), kun emäruodin päästä lähtee kaksi
     parijakoista lehteä.
 _kolmi-, nelisormisesti parijakoinen_ (f. ternato-, quaternato-
     pinnatum, trefingradt, fyrfingradt parbladig), kun on kolme,
     neljä parijakoista lehteä emäruodin päässä.
 _kolmissorminen_ (f. tridigitatum, tredubbelt fingerlik, flerdubbelt
     sammansatt handnervig), kun sormijakoisen emäruodin kuki haara
     on toissorminen.
 _kolmesti kaksisorminen_ (f. tri- l. tergeminatum, tergeminum l.
     triplicato-geminatum, tredubbelt tvåfingrad), kun parijakoisen
     emäruodin jakauksessa on kaksi lehdykkää ja sitte kumpiki haara
     kaksisorminen.
 _kolmesti kolmisorminen_ (f. triternatum l. triplicato-ternatum,
     tredubbelt trefingrad), kun kolmijakoisen emäruodin kuki haara
     on toistain kolmisorminen.
 _ratasmainen_ (f. rotatum l. peltato-digitatum, hjullik, hjulformig,
     sköldformigt fingerlik), kun emäruodin päästä lähtee useampia
     lehdyköitä kuin rattaan värttinät yltä ympärinsä. Ratasmaisia
     lehtiä ei aina ole tarkoin erotettu viisi- ja seitsensormisista.
     Välistä on niitä myös nimitetty sarjamaisiksi (f. umbellatum,
     flocklik) ja _tähtijakoisiksi_ (f. stellatum, stjerndelt).
 _vastakkaisia, vuorottaisia, erinäisiä, harvinaisia, lähinäisiä,
     kahdappäisiä l. kahtaallisia, pystönäisiä, varsimyötäisiä,
     siirottavia, alaskaarevia ja alaspäisiä_ ovat lehdet sen
     selityksen mukaan, ku niistä sanoista jo ennen on annettu.
 _ristikkäisiä_ (f. decussata, korsvis motsatta), kun
     vastakkaislehtiparit ovat ristissä toinen toisensa kanssa.
 _säteettäisiä_ (f. verticillata l. stellata, kranssittande), kun
     varresta kolme tahi useampaa lehteä lähtee säteettäin kuki
     suunnallensa.
 _kolmisäteisiä_ (f. terna, tre i krans), kolmella säteettäisellä
     lehdellä.
 _nelisäteisiä_ (f. quaterna l. cruciata, fyra i krans).
 _viisi-, kuusi-, kahdeksasäteisiä_ (f. quina, sena, octona, fem, sex,
     åtta i krans).
 _limittäisiä_ (f. imbricata, tegellagda), kun alempi lehti latvallansa
     peittää lähimäisen ylemmän lehden tyvipuolen. Vartta sanotaan
     tässä tilassa _limitetyksi_ eli _paanutuksi_.
 _umpilimisiä_ (f. undique imbricata, helt och hållet betäckande), kun
     vartta ei näy ollenkaan.
 _kaksi-, kolmi-, neli-, moniratisesti limittäisiä_ (f. bi-, tri-,
     quadri-, multifariam imbricata, två-, tre-, fyr-, mångradigt
     tegellagda), kun lehdet ovat eri rivissä.
 _yksinäisiä_ (f. solitaria, enstaka), kun vaan yksi lehti on
     paikassansa.
 _tukkuisia_ (f. fasciculata, knippevisa), kun yhdestä paikasta
     lähtee usiampia lehtejä.
 _ruusukkeisia_ (f. rosulata, rosettlika), kun lehdet yhdestä kimpusta
     varren ympärillä lähtevät ylöspäin solmuruusun tapaisesti.
 _erisuuntaisia_ (f. heteromalla, rigtade åt alla sidor), kun lehdet
     ilman erotuksetta kasvavat mille puolelle tahansa.
 _yhtäällisiä l. yhdäppäisiä_ (f. unilateralia l. homomalla, ensidiga
     l. ensidigt böjda), kun ovat vaan yhdellä puolella.
 _lähentyviä_ (f. conniventia, samstående), kun latvoin lähenevät
     toisiansa.
 _ulospäinen_ (f. patentissimum l. horizontale, utspärrad), suoraan
     varresta ulos lähtevä lehti.
 _harittava_ (f. squarrosum, spärrad), ulospäisellä latvalla.
 _rippuva_ (f. pendens l. dependens, hängande), suoraan alaspäinen.
 _kampela_ (f. obliquum, vind), puolikiertynyt kuin väkkärän siipi.
 _kiertynyt_ (f. resupinatum l. inversum, omvriden), kun lehden
     aluspuoli on kääntynyt ylöspäin.
 _syrjittäinen_ (f. verticale, lodrät), kun lehden ruoti tahi kanta
     on niin kiertynyt, että toinen laita emälehteä on suoraan ylös,
     toinen alaspäin.
 _laiehtiva_ (f. natans, simmande), veden kalvolla makaava.
 _vedenpäälinen_ (f. emersum, ofvan vattnet varande), kun ompi
     ylhäällä vedestä.
 _vedenalainen_ (f. submersum l. demersum, under vattnet liggande),
     vedessä oleva
 _kaitainen_ (f. lineare, jemnbred), pitkä ja soukka, ei keskeltä
     erittäin leveämpi, kuin päistäkin, e.m. heinillä.
 _neulamainen_ (f. acerosum, barrlik), e.m. havupuilla.
 _sukamainen_ (f. setaceum, borstlik), sukaisten eli harjasten
     kaltainen.
 _hapsimainen_ (f. capillare, hårlik), hieno kuin hivus.
 _soikea_ (f. ovale, oval), lähes kahden leveytensä pituinen,
     pyöreämäisillä sivuilla, suipoilla päillä.
 _pitkänpyöreä_ (f. ellipticum, elliptisk), kahden leveytensä pituinen,
     pää ja kanta yhtä pyöreitä.
 _pitkulainen_ (f. oblongum, aflång), 2-3 kertaa pitempi kuin leveä,
     pyöreämäisellä päällä ja kannalla.
 _suikea_ (f. lanceolatum, lancettlik), päälle kolmen leveytensä
     pituinen nirkoilla eli terävillä päillä.
 _puikea_ (f. ovatum, äggrund), kahden leveytensä pituinen,
     pyöreäkantainen, suippopäinen.
 _herttamainen_ (f. cordatum, hjertlik), leveämpi edellistä,
     lovikantainen pyöreillä liuskoilla molemmin puolin lovea.
 _nelikulmainen_ (f. rhombeum, rutformig), kulma kantana, toinen päänä,
     kolmas ja neljäs sivuilla.
 _epänelinen_ (f. deltoideum, deltaformig), neljällä suoralla sivulla,
     kantasivut lyhempiä ja nolokulmaisesti päästyksin.
 _kairamainen_ (f. triangulare, triangelformig), melkein y.k. edell.,
     mutta kantasivut vieläki nolommasti, melkein suoralinjaisesti
     toisistaan.
 _miekkamainen_ (f. ensiforme, svärdlik), pitkä, vahva, tönkeä,
     suorasivuinen, teräväpäinen lehti.
 _oramainen_ (f. subulatum, syllik), pitkämäinen, hoikka, huippupääksi
     vähittäin kapeneva lehti.
 _kalpamainen_ (f. acinaciforme, sabelformig), kun toinen sivu on
     paksumpi ja suorempi, toinen ohuempi ja erittäinki päätä vasten
     kikkerämpi.
 _sirppimäinen_ (f. falcatum, skärformig), ohut kiverä lehti.
 _nalkkimainen_ (f. cuneatum, vigglik), hoikkakantainen ja vähittäin
     laajeneva melkein tasapäiseksi latvaksi.
 _kieloinen_ (f. lingulatum, tunglik), nalkkimainen lehti pyöreällä
     päällä.
 _lapiomainen_ (f. spathulatum, spadlik), pyöreähkä lehti pitkällä
     kaarevasti hoikkenevalla kannalla.
 _vastopuikea_ (f. obovatum, omvändt äggrund), pyöreä lehti lyhyellä
     suipolla kannalla.
 _vastoherttainen_ (f. obcordatum, omvändt hjertlik), suippokantainen,
     lovilatvainen lehti pyöreillä liuskoilla molemmin puolin lovea.
 _kehrämäinen_ (f. orbiculare, cirkelrund), yhtä leveä, kun pitkäki
     pyöreä lehti.
 _pyöreä_ (f. rotundum, rund), melkein kehrämäinen.
 _pyöreähkä_ (f. subrotundum, nästan rund), melkein pyöreä.
 _pyöreämäinen_ (f. rotundatum, rundad), melkein pyöreähkä.
 _munuamainen_ (f. reniforme, njurformig), pituuttansa leveämpi,
     pyöreähkä, lovikantainen lehti, pyöreämäisillä kantaliuskoilla.
 _kuutava_ (f. lunatum, lunulatum l. semilunatum, månlik), kuun
     muotoinen ennen täytymistään.
 _soukkakantainen_ (f. basi attenuatum, mot basen afsmalnande),
     soukkenevalla kannalla.
 _kapeakantainen_ (f. basi angustatum, sammantryckt vid basen),
     kaventunut kannasta.
 _pyörökantainen_ (f. basi rotundatum, afrundad vid basen).
 _leveäkantainen_ (f. basi dilatatum, utvidgad vid basen).
 _tasakantainen_ (f. basi aequale, lika på båda sidor om medelnerven),
     kun molemmat lehtipuolet ovat toisensa mukaisia kannalta.
 _epäkantainen_ l. hantera (f. basi inaequale l. obliquum, ojemn vid
     basen), kun toinen lehtipuoli kannalta on isompi tahi pitemmältä
     ruotia seuraava kuin toinen.
 _keihäskantainen_ (f. hastatum, spjutlik), kun kannasta lähtee kaksi
     vastakkaista ulospäistä liuskaletta.
 _nuolikantainen_ (f. sagittatum, pillik), kun lehden sivut kantaa
     vasten jatkuvat kahdeksi kairamaiseksi liuskaksi.
 _korvakantainen_ (f. auriculatum, öronflikad), kun lehdellä kannan
     alla on kaksi pyöreämäistä liuskaa.
 _munuaiskantainen_ (f. basi reniforme, njurlik vid basen), kannalta
     munuamaisen lehden muotoinen pyöreämäisillä koloilla ja
     liuskoilla.
 _herttakantainen_ (f. basi cordatum, hjertlik vid basen), pykäläisellä
     kololla ja pyöreillä liuskoilla kannassa.
 _vinoherttainen_ (f. basi oblique cordatum, snedt hjertlik vid basen),
     kun kantaliuskat eivät ole yhtä isoja.
 _herttapuoliskoinen_ (f. basi semicordatum, halft hjertlik vid basen),
     kun toista kantaliuskaa ei ole ollenkaan.
 _suippo_ (f. acutum, spetsig), kun lehden sivut yhtyvät
     kaitakulmaiseksi pääksi.
 _suipukka_ (f. acuminatum, tillspetsad), kun kulma on vieläki
     kaitaisempi, pitkäveteinen.
 _nirkko_ (f. cuspidatum, smalspetsig), kun lehden pää on pitkän soukka
     ja tavallisesti tönkeämäinen.
 _kärkevä_ (f. pungens, taggspetsig), y.k. ed. pistävällä, tönkeällä
     kärjellä.
 _otapäinen_ (f. mucronatum, uddspetsig), kun lehden keskisuoni
     sojottaa päästä ulos.
 _tylppäpäinen_ (f. obtusum, trubbig), nykerä, ei suippo eikä nirkko
     päästä.
 _pyöröpäinen_ (f. apice rotundatum, afrundad i spetsen),
     pyöreämäisellä päällä.
 _typäkkä_ (f. truncatum, afstympad), kuin poikki leikattu päästä.
 _katkottu_ (f. praemorsum, afbiten), kuin poikki järsitty.
 _lanttopäinen_ (f. retusum, intryckt), matalalla ontevalla kololla
     päässä.
 _pykäläpäinen_ (f. emarginatum, urnupen), vähän syvemmällä
     teräväpohjaisella kololla.
 _halkopäinen_ (f. bifidum, tvåklufven), kun syvempi kolo jakaa lehden
     pään kahdeksi suipoksi liuskaksi.
 _lovipäinen_ (f. bilobum, tvåflikig), kahdella liuskalla päässä ja
     syvemmällä pyöreämäisellä kololla välissä.
 _jakopäinen_ (f. bipartitum, tvådelad), kahdella nirkolla liuskalla
     ja yli puolen lehteä ulottuvalla kololla välissä.
 _hammaspäinen_ (f. apice dentatum, tandad i spetsen), useammalla
     pienellä hampaamaisella yhtä suurella liuskalla pääsä.
 _kolmi-, neli-, viisihampainen päästä_ (f. apice tri-, quadri-,
     quinquedentatum, tre-, fyr-, femtandad).
 _nirhalaitainen_ (f. erosum, söndergnagad), kun laidassa on pieniä
     pyöreämäisiä, erisuuruisia koloja ja välissä pieniä teräväpäisiä
     hampaita.
 _nyhälaitainen_ (f. crenatum, naggad), kun lehden laidassa on suoraan
     ulospäisiä nyhiä ja niiden välissä pieniä kulmapohjaisia koloja.
 _toisnyhäinen_ (f. duplicato-crenatum, dubbelt naggad), kun lehden
     laidassa on ensin isompia nyhäreitä ja niiden laidassa toisia
     pienempiä.
 _suipponyhäinen_ (f. acute crenatum, hvasst naggad), kun nyhät ovat
     suoralaitaisia, suippoja.
 _tylppänyhäinen_ (f. obtuse crenatum, trubbnaggad), pyöreämäisillä
     nyhillä.
 _hienonyhäinen_ (f. crenulatum, fint naggad), pienoisilla nyhillä.
 _nyhähampainen_ (f. crenato-dentatum, naggtandad), kun laidassa on
     harvemmalta pieniä, suoraan ulospäisiä nyhämäisiä hampaita.
 _hammaslaitainen_ (f. dentatum, tandad), erisuuruisilla, suoraan
     ulospäisillä, hampaamaisilla lisäyksillä laidassa.
 _hienohampainen_ (f. denticulatum, småtandad), pienoisilla hampailla.
 _sahalaitainen_ (f. serratum, sågad), kun laita on sahanterän
     näköinen.
 _vastosahainen_ (f. retrorsum serratum, omvändt sågad), kun
     _sahahampaat_ (serraturae) kääntyvät lehden kantaan päin
     (ovat vastasukaisia).
 _toissahainen_ (f. duplicato-serratum, dubbelt sågad), kun on ensin
     isompia hampaita ja niiden laidassa pienempiä.
 _hienosahainen_ (f. serrulatum, finsågad), pienoisilla hampailla.
 _jurasahainen_ (f. grosse serratum, grofsågad), isoilla, leveillä
     hampailla.
 _otasahainen_ (f. mucronato-serratum, uddsågad), hyvin huippuisilla
     hampailla.
 _epäsahainen_ (f. inaequaliter serratum, ojemnt sågad), erisuuruisilla
     hampailla.
 _mutkalaitainen_ (f. repandum, bugtbräddad), mutkaisilla laidoilla.
 _oralaitainen_ (f. margine spinosum, tornbräddad), pistävillä orilla
     tahi kankeilla hampailla laidassa.
 _ehytlaitainen_ (f. integerrimum, helbräddad), jolla ei ole nirhoja,
     nyhiä, hampaita, oria, eikä muita epätasuuksia laidassa.
 _kierä, karvainen, höyteä_ j.n.e. k. ed.
 _litteä_ (f. planum, platt), kun lehti on yltä ylensä yhtä tasainen.
 _kovera_ (f. concavum, urholkad), kun keskilehti on alaspäin onteva
     eli kuopassa.
 _kehkerä l. kupera_ (f. convexum, kullrig), kun keskus on ylöspäin
     pyöreämäisesti kohollaan.
 _tuuttimainen_ (f. cucullatum, strutlik), kun laidat ovat
     torvemaisesti yhteen kiertyneet kannasta soukkapohjaiseksi
     latvaan päin laajenevaksi törröksi eli tötteröksi.
 _kourumainen_ (f. canaliculatum, rännformig), kun lehti päältä päin
     on pitkin pituuttansa kuurnamaisesti kovertunut.
 _venheemäinen_ (f. carinatum, kölad), kun lehtipuoliskot ovat
     keskisuonta myöten teräväpohjaisesti toinen toistansa vastaan
     kallistuneet.
 _vastalaskuinen_ (f. conduplicatum, sammanviken), kun lehtipuoliskot
     ovat melkein yhteen laskeutuneet.
 _poimuinen_ (f. plicatum, veckig), useammilla pienillä laskoksilla.
 _pitkinpoimuinen_ (f. longitudinaliter plicatum, efter längden
     veckad), pitkittäisillä poimuilla.
 _poikkipoimuinen_ (f. transversim plicatum, på tvären veckad),
     poikkipuolisesti poimuttu.
 _sädepoimuinen_ (f. radiatim plicatum, strålformigt veckad), kun
     kannasta lähtee säteen tapaisia poimuja yltä ympäri lehden
     laitaan.
 _aaltolaitainen_ (f. undulatum, vågig), aaltoilevalla laidalla.
 _kurttuinen_ (f. rugosum, skrynklig), kun lehti on epätasainen,
     rypyliäs.
 _kolea_ (f. lacunosum, gropig), kun suonten välissä varsinki
     aluspuolella lehteä on pieniä koloja ja painanteita.
 _kiherä_ (f. crispum, krusig), kun lehdellä erittäinki laidassa
     on paljo erisuuruisia, mutkaisia poimuja.
 _kalvomainen_ (f. membranaceum, hinnaktig), ohut hentukka lehti.
 _kälpeä_ (f. scariosum, torrhinnig), ohut, kuiva, hilsumainen,
     käsissä hilisevä lehti.
 _pehmeä_ (f. molle, mjuk), löysäaineinen, ohutläntä, norea lehti.
 _nahkea_ (f. coriaceum, läderartad), notkea kuin edellinenki, mutta
     kiinteämpi ja paksumpi.
 _tankea_ (f. rigidum, styf), nahkamainen, ei notkea lehti.
 _mehuinen_ (f. pulposum, saftig), täynnä tuoretta, mehuista ainetta.
 _möyheä l. lihava_ (f. carnosum, köttig), täynnä paksumaista,
     vähemmin mehevää sisusta.
 _pillimäinen_ (f. fistulosum, pipig), kun laidat ovat niin yhteen
     kiertyneet ja kasvettuneet, että lehti on liereä, tyhjäsisuksinen.
 _outovärinen_ (f. coloratum, färgad), joka ei ole vehriä.
 _sinivihertävä_ (f. glaucum, blågrön).
 _kehnäinen_, k. ed.
 _kaksivärinen_ (f. discolor, olikfärgad), kun lehden alus- ja
     päälyspuoli ovat erivärisiä.
 _paikullinen l. tähneellinen_, k.ed.
 _kuultopilkkuinen_ (f. pellucide punctatum, genomskinligt punkterad),
     läpikuultavilla pilkuilla, joissa _solut_ (cellulae) ovat öljyllä
     täytetyt, kun niissä muuten ja tavallisesti on lehtivehriää
     (chlorophyllum, bladgrönt).
 _läpipisteinen_ (f. perforatum, genomstungen), y.k. ed.
 _munanmoinen, nalkinmoinen_ j. n. e. (oviforme, cuneiforme...,
     äggformig, viggformig), paksu munan, nalkin j.n.e. muotoinen
     lehti.
 _lyhytaikuinen_ (f. caducum, snart affallande), kun pian
     ilmestymisensä jälkeen varisee jo ennen syksyä.
 _yksikesäinen_ (f. deciduum, årligen affallande), joka kestää vaan
     yhden kesän, syksyllä lakastuu ja varisee.
 _monikesäinen_ (f. persistens, qvarsittande), joka ei varise syksyllä,
     vaan kestää talven yli, yhden eli useamman.
 _surkastuva_ (f. marcescens, vissnande), joka nuutuu ja kuihtuu
     varrella ilman varisematta, niin kuin aluslehdeillä useinkin
     on tapana.
 _ainavehriä_ (f. sempervirens, ständigt grönskande), y.k.
     monikesäinen.




Perälehdeistä.


_Perälehti_ (bractea, skärmblad l. blomskärm), yhteinen nimi
semmoisille lehtimäisille kasviosille, jotka ovat kukkaperällä tahi
lähellä kukkaa ja muodollansa sekä värillänsä eroavat muista lehdeistä.
Perälehtiä on eri nimillänsä: _suojuslehti, varus, lisäverho, kotelo ja
kehto_.

 _suojus_ (bractea, blomskärm), tavallisesti yksinäinen, välistä perään
     kiinni kasvettunut lehti lähellä kukkaa.
 _joutosuojus_ (bractea vacua, tom blomskärm), jolla ei ole kukkaa,
     tahikka vaan joku kukan käperö.
 _latvasuojus_ (coma, toppskärm); latvasuojuksiksi sanotaan useampia
     perän latvaan ryhmistyneitä joutosuojuksia.
 _suojukseton_ (ebracteatus, skärmlös), kun perällä ei ole mitään
     suojuslehteä.
 _varus_ (involucrum, svepe); varukseksi eli _varuslehdeiksi_
     (f. involucralia, svepeblad) sanotaan niitä perälehtiä, jotka
     alapäässä perää tavallisesti ovat säteettäin ja useampia.
     Erinäisten lehtiensä mukaan ovat ne _yksi-, kaksi-, kolmi-, neli-,
     viisi-, monilehtisiä_ (mono-, di-, tri-, tetra-, penta-,
     polyphylla, en-, två-, tre-, fyr-, fem-, mångbladiga).
 _sarjavarus_ (involucrum universale l. involucrum, allmänt svepe),
     sarjakukissa yhteisen sarjan päässä.
 _sarjukkavarus_ (inv. partiale l. involucellum, enskildt svepe),
     erinäisten sarjain eli sarjukkain alapäässä.

Kumpiki niin sarja- kuin sarjukkavarus taitaa olla: _pysyvä_ (inv.
persistens, qvarsittande), kun pysyy paikallaan kukkimisen jälkeen;
_lyhytaikuinen_ (inv. caducum, snart affallande), kun jo kukkimisen
alussa varisee; _täysinäinen_ (inv. completum, fullständig), kun
varuslehtiä lähtee säteettäin yltä ympäritse; _puolinainen l.
vajanainen_ (inv. dimidiatum l. unilaterale, half), kun varuslehtiä ei
ole kun toisella puolella; _parihalkoinen_ (inv. pinnatifidum,
parklufven), kun on parittain jakaunut tasasoukiksi liuskoiksi.

 _lisäverho_ (calyculus l. calyx exterior, foderholk l. yttre
     blomfoder); siksi sanotaan pienoisia perälehtiä, jotka ovat
     verhossa kiinni ikään kuin toinen ulkopuolinen eli ulkoverho.
 _kotelo_ (spatha, blomhölster), tuppimainen perälehti, joka eräissä
     kasveissa peittää kukan ennen valmistumistansa ja sitte kukan
     ilmestyessä halkeaa kyljestä. Välistä on kotelossa useampaaki
     yhteen kasvettunutta lehteä. Sitä sanotaan _yksikukkasiseksi_
     (sp. uniflora) kun sillä on vaan yksi, ja _monikukkasiseksi_
     (sp. multiflora), kun sillä on useampaa kukkaa.
 _kehto_ (periclinium, anthodium, calyx communis, involucrum,
svepefoder l. blomholk), monta verhomaiseksi kiehkuraksi
     ryhmistynyttä perälehtiä kukastollisten eli yhdyskukkain ympäri
     e.m. ohdakkeissa. Kehdon eri lehtiä sanotaan _kehtolehdeiksi_
     (foliola, småblad), jos ovat vehriöitä, lehtimäisiä, ja
     _suomuiksi_ (squamae, fjäll), jos ovat kuivia, kalvomaisia. Paitsi
     tätä yhteistä kehtoa on muutamissa yhdyskukissa itsekunkin eri
     kukan välissä pienoisia perälehtiä omalla nimellänsä _vareet_
     (paleae, fästefjäll l. agnblad).
Erittäin nimitettäviä kehdon ja kehtolehtien tunnussanoja ovat
_yksirivinen_ (uniserialis, enradig), _kaksirivinen_ (biserialis,
tvåradig), kun ovat yhdessä tahi kahdessa rivissä, _paanuttu l.
limitetty_ (imbricatus, tegellagd) k. ed., _lisäverhoinen_
(calyculatus, försedd med en foderholk), _haritettu_ (squarrosus,
spärrbladig), kun lehdet ovat harittavia, _säteettäinen_ (radiatus,
strållik), kun ylemmäiset lehdet ovat alemmaisia pitemmät, säteettäin
ulospäiset ja tavallisesti toisväriset. _Kehtokannaksi_ (cupula, skål
l. bägarfoder) sanotaan hedelmän pohjalla olevaa maljamaista kehtoa,
jonka suomut ovat kovettuneet ja yhteen kasvettuneet e.m. pähkinöissä,
terhoissa.




Apulehdeistä.


 _Apulehdet_ (stipulæ, stipler) ovat lehtimäisiä osia, jotka muutamissa
kasviheimoissa peittävät ja suojaavat varsilehden ennen sen puhkeamista
ja sitte joko menehtyvät tahi jäävät lehden vaiheilla kasvamaan. Niitä
on kolme erilajia: _korvake, tupeke, kieleke_.

 _korvakkeet_ (stipulae, stipler), parittain lehden tahi ruodin
     alapäässä olevat apulehdet seuraavilla erotuksilla.
 _sivukorvakkeet_ (stipulae laterales, sidostipler), yksi kummallaki
     puolella lehden juurta.
 _hankakorvakkeet_ (st. axillares l. intrafoliaceae, bladveckstipler),
     lehtihangassa.
 _aluskorvakkeet_ (st. extrafoliaceae, ryggstipler), lehtijuuren alla.
 _vastaiskorvakkeet_ (st. oppositifoliae, motstipler), vastatusten
     kummallaki puolella vartta lehtijuurella.
 _ruotikorvakkeet_ (st. petiolares, bladskaftsstipler), kun ovat
     ainoastaan ruodissa kiinni.
 _lehdykkäkorvakkeet_ (stipellae, småbladsstipler), lehdykkäin juuressa
     moniyhteisissä lehdeissä.
 _erinäiset_ (st. liberae l. solutae, fria) ovat ne korvakkeet, jotka
     ovat vaan kannastaan kiinni.
 _ruotivaraiset_ (st. marginales l. petiolo adnatae, randstipler l. med
     sidorna fastväxta vid bladskaftet), kun ovat sivuillaan ruotiin
     kiinnettyneet.
 _varsivaraiset_ (st. cauli adnatae, med sidorna fastväxta vid
     stjelken), varressa sivusta kiinni.
 _kaksivaraiset_ (st. ambigue adnatae, med sidorna fastväxta vid både
     stjelken och bladskaftet), sekä ruodissa että varressa kiinni.
 _yhtyneet_ (st. connatae, sinsemellan sammanväxta), kun ovat toinen
     toiseensa kiinni kasvettuneet.
 _puikeapuolikas_ (st. semiovata, halft äggrund), _herttapuolikas_
     (st. semicordata, halft hjertlik), _munuaispuolikas_ (st.
     semireniformis, halft njurlik), _keihopuolikas_ (st. semihastata,
     halft spjutlik), _nuolipuolikas_ (st. semisagittata, halft pillik)
     j.n.e. osottavat puikean, herttamaisen, manuamaisen j.n.e.
     puoliskoita.
 _tupeke_ (ochrea, stipelslida), kaksi lehdestä ylöspäin solmuisen
     varren ympärille solmuväliin tuppimaisesti yhteen kasvettunutta
     apulehteä.
 _kieleke_ (ligula, bladsnärp), hieno, läpipaistava kalvo
     heinäkasveilla tuppimaisten lehtiensä aukeamassa. Sitäkin
     erotetaan sanoilla _pykäläpäinen, kaksihalkoinen, kaksikorvainen_
     (l. biaurita, tvåörad) j.n.e.
 _apulehdetön_ (exstipulatus, stipellös) ja apulehtinen (stipulatus,
     stipelbärande) ovat itsestänsä ymmärrettäviä.




Silmikoista.


_Silmikko l. silmä_ (gemma, knopp) on kaikenlaisten varsien,
varsikasvainten, haarain j.n.e. ensialku, jonka ensin lehtiaihos
(praefoliatio l. vernatio, örtbladens knoppläge) ja päälliseksi
tavallisesti suomukat (perulae, knoppfjäll) peittävät.

 _latvasilmikko_ (gemma terminalis, ändknopp, terminalknopp), joka on
     varren tahi haaran päässä.
 _sivusilmikko_ (g. lateralis, sidoknopp), sivulla eli kyljessä haarain
     alkuna oleva.
 _paljas_ (g. nuda, naken,) on se silmikko, jolla ei ole suomukoita
     peitteenä.
 _katteinen_ (g. tecta, täckt), suomukoilla katettu.
 _lehtisilmikko_ (g. foliifera, bladknopp), josta ei tule muuta kun
     lehtiä.
 _kukkasilmikko_ (g. florifera, blomknopp), josta vaan kukkia lähtee.
 _sekasilmikko_ (g. folio-florifera l. mixta, blandad knopp), jossa
     on sekä lehden että kukan alkuja.
 _lehtiaihos_ (praefoliatio l. vernatio, örtbladens knoppläge) on se
     silmikossa lehdiksi muuttuva osa, joka tarkemmin määrätään
     seuraavilla sanoilla.
 _vierettäinen_ (praefoliatio l. folia in gemmis adplicata, lagda platt
     intill hvarandra), kun lehdenalut ovat vieretysten suorana.
 _poimuinen_ (p. plicata, veckad), pitkittäisillä poimuilla.
 _vastalaskuinen_ (p. conduplicata, mot öfre sidan dubbelviken), kun
     lehdenalut ovat vastalaskuisia.
 _taaskääntöinen_ (p. reclinata, tillbakaviken), kun lehden alkuin
     pää on taaspäin kantaa vasten kääntynyt.
 _käppyräinen_ (p. circinalis, snäckformigt hoprullad), päästä alkain,
     kuin tuohen käppyrä, itsesisäänsä kiertyneillä lehdenaluilla.
 _hakalaitainen_ (p. obvoluta, inneflutande hvarandras kanter), kun
     lehdenalut kääntyneistä laidoistansa ovat hakamaisesti toisissaan
     kiinni.
 _käärimäinen_ (p. convoluta, sammanrullad), laidasta lähtein
     itsesisäänsä kiertyneillä lehdenaluilla.
 _vastakierteinen_ (p. involuta, inrullad), kun lehdenalun kumpiki
     laita on ylöspäin toinen toistansa vastaan itsesisäänsä kiertynyt.
 _alaskierteinen_ (p. revoluta, tillbakarullad), kun ovat samalla
     tavalla k. ed. alaspäin kiertyneet.
 _paanuttu_ (p. imbricata, tegellagd), kun kaksi sisämäistä lehdenalkua
     ovat kulmamaisesti kääntyneet laidoillansa vastatuksin, ja niiden
     päällä on toisia samalla tavalla kääntyneitä niin, että
     päälimäisten keskipaikat lehteä vastaavat alimaisten laidoille.
 _kaksittain limilaskuinen_ (p. equitans anceps, tvåsidigt omfattande
     hvarandra), kun useampia vastalaskuisia lehtiä on toinen toisensa
     sisässä, sisämäisten laidat ulkomaisten laskoskulmaa vasten.
 _kolmittain limilaskuinen_ (p. equitans triquetra, tresidigt
     omfattande hvarandra), kun useammista venheemäisistä tahi
     vastalaskuisista, toinen toisensa sisässä olevista lehdenaluista
     sisämäisen toinen laita on päälimäisen laskukulmassa, ja
     keskikohta päälimäisen toisen laidan alla, toinen laita taas
     juoksee ulkopuolelle päälimäisen lehdenalun laskukulmaan j.n.e.
 _siemensilmikko_ (bulbogemma, knopplök), on erilaatuinen silmikko
     joka valmiina eriää emäkasvista ja siittää uuden itsepäällisen,
     kun tavalliset silmikot vaan lisäävät emäkasvia.
 _siemensilmikkoinen_ (bulbifer l. bulbiger, lökbärande); siksi
     sanotaan sitä lehtihankaa tahi muuta kohtaa, jolla on
     siemensilmikko.




Kukista.


_Kukkaperä l. perä_ (pedunculus, blomskaft) on se kukkasilmikosta
lähtevä varren jatko, joka kannattaa kukan, ja joka taitaa olla joko
yksinäinen ja yksikukallinen tahi haarova, monikukallinen j.n.e.

 _vana_ (scapus, stängel), maanalaisen varren päästä lähtevä kukkaperä,
     jota itseänsäki ennen tavallisesti on vartena pidetty.
 _juurisperä_ (pedunculus radicalis, rotblomskaft), joka lähtee
     maanalaisen varren sivulta, ei päästä.
 _kukkavarsi l. lapakko_ (rachis, blomfäste l. blomspindel), se varren
     osa tahi haarovan perän runko, josta lähtee useampia kukallisia
     _perähaaruksia_ (pedicelli, småskaft).
 _terttu_ (racemus, blomklase) on semmoinen kukostus, jossa
     pitkäveteinen kukkavarsi sieltä täältä työntää melkein
     yhdenpituisia kukkaperiä pitkin pituuttansa, e.m. tuomella.
 _röyhy_ (panicula, blomvippa), kun pitkäveteisestä kukkavarresta
     sieltä täältä lähtee useampia siirottavia tahi ulospäisiä pitempiä
     kukkahaaruksia, jotka uudelleen haarauvat, e.m. kasteheinällä.
 _harkko_ (thyrsus, blomspira), kun latvasta kukkimaton, pitkäveteinen
     kukkavarsi lähettää monihaaraisia viuhkaisia periä, joista
     alemmaiset kukkivat ennen ylemmäisiä ja keskimäiset ennen
     vierimäisiä, e.m. sirenillä.
 _huiskilo_ (corymbus, blomqvast), kun kukkahaarukset lähtevät eri
     paikoilta pitkäveteistä lapakkoa, ja alemmaiset nousevat
     tasapäähän ylemmäisten kanssa. Se on joko haaromaton, kun perät
     ei enempi haarau, tahi haarova, e.m. kärsäkukalla.
 _mykerö_ (capitulum, blomhufvud), kun eriverhoiset perättömät kukat
     ovat palleromaisesti kiinni ryhmistyneet lyhytvartiseen lapakkoon,
     e.m. apilaassa.
 _kiehkura_ (verticillus, blomkrans), kun kukat ovat kiehkurassa varren
     ympäri joko _perättöminä_ (vertic. sessilis, oskaftad) tahi
     _peräkkäinä_ (v. pedunculatus, skaftad). Tavallisesti sanotaan
     myös kiehkuraksi sitä kukostusta lehtihangassa tahi latvassa, kun
     kaksi pientä viuhkamaista tahi sarjamaista kukostusta ovat
     vastatuksin ja levenevät varren ympäri toinen toisensa lähelle,
     e.m. mintussa.
 _tähkä_ (spica, ax), kun kukat melkein perättöminä lähtevät
     pitkänhoikasta lapakosta, e.m. rukiissa ja sarassa.

Tähkä saattaa olla joko _yksikertainen_ (simplex, enkel) yksittäisillä
kukilla, tahi _toiskertainen_ (composita, sammansatt), kun yksityisten
kukkain sijasta on pieniä _tähkylöitä_ (spiculae, småax), _yhtenäinen_
(aequalis l. continua, jemnt blombärande), jolla ei ole suurempia
välipaikkoja, tahi _välikköinen_ (interrupta, afbruten), kun kukat ovat
eri kihermissä, _yksipuolinen_ (uni-lateralis, enradig), kun ovat vaan
yhdellä puolella, _yhdäppäinen_ (secunda, ensidig), kun kääntyvät
yhdelle suunnalle, _kaksi-, kolmi-, neli-, viisi-, kuusiratinen_ (bi-,
tri-, quadri-, quinque-, sexfaria, två-, tre-, fyr-, fem-, sexradig)
taikka _kaksi-, kolmi-, neli-, viisi-, kuusitahkoinen_ (di-, tri-,
tetra-, penta-, hexasticha, två-, tre-, fyr-, fem-, sexsidig).

 _norkko l. palmu_ (amentum, julus, hänge), kun hienolla, tavallisesti
     notkealla, kukkiessaan tahi hedelmöityään varisevalla
     pitkulaisella lapakolla on perättömiä, vaillinaisia kukkia,
     katetut ennen puhkeamistaan limisuomuisilla, ei tuppimaisilla
     suojuksilla, e.m. koivussa, lepässä, pajussa, haavassa.

Norkon määrä-ajallansa variseminen erottaa sen tähkästä, ja heinäin
tähkästä sekin, että suojukset eivät ole tuppimaisia.

Norkot ovat joko _hedenorkkoja_ (amentum masculum, hankönadt hänge),
joilla on paljaita hedekukkia, tahi _eminorkkoja_ (am. femineum,
honkönadt hänge) paljailla emikukilla, yhdessä tahi eri kasveissa.
Edelliset varisevat kukassaan, jälkimäiset hedelmöinä.

Mikäli norkko ilmaantuu lehtimisen edellä, yhtaikaa tahi perästä, on se
_varhainen_ (am. praecox, tidig) _yhtaikainen_ (am. coaetaneum,
liktidig) tahi _myöhäinen_ (am. serotinum, sen).

 _käpy_ (strobilus, conus, kotte) on eminorkko, jonka suomut kukkimisen
     jälkeen ovat paisuneet ja kovettuneet nahkeamaiseksi aineeksi,
     e.m. kuusessa ja männyssä. Katajassa ja eräissä muissa ovat
     kukkasuojukset yhteen kasvettuneet marjakuoreksi, jota marjaa
     nimitetään marjakävyksi (galbulus, bärkotte).
 _puikelo_ (spadix, blomkolf), pitkänomainen kukostus, jossa
     kukkavarren pää on paksuksi turvonnut ja kukat siihen kuin sisään
     painuneet, e.m. suovehkassa. Puikelo on milloin _koteloinen_
     (spathaceus, försedd med blomhölster), milloin _koteloton_
     (espathatus, saknande blomhölster).
 _viuhko_ (cyma, blomknippe), kun yhtä korkealta varren päästä lähtee
     kaksi tahi useampaa kukkahaarusta, jotka epätasaisesti haarauvat
     ja kasvavat tasapäisiksi, e.m. heisipensaassa. _Kuoperoviuhkoksi_
     (anthela) sanotaan viuhkoa, jos latvakukka on lyhempi vierimäisiä
     ja varsinki äärimäisiä.
 _tupsu_ (fasciculus, blomtofs), on viuhkomainen kukostus varsin
     lyhyillä kukkahaaruksilla ja liketysten olevilla täydemmillä
     kukilla, joka ulkomuotoansa on mykerömäinen tahi kapeasarjainen,
     e.m. tervakolla.
 _pallero_ (glomerulus, blomnystan), vieläki lyhemmillä haaruksilla
     ja kerämäisesti yhteen tukutuilla kukilla tavallisesti lehti- tahi
     haarahangassa.
 _sykerö_ (anthurus, blomsvans), tähkä-, tahi norkkomainen kukostus
     kukkapalleroilla pitkin lapakkoa.
 _sarja_ (umbella, blomflock), kun yhdestä kohti varren tahi
     varsihaaran päästä lähtee säteettäin useampia periä, joista kuki
     joko kantaa kukan, tahi lähettää päästänsä samantapaisia uusia
     sädeperiä. Edellisessä tapauksessa sanotaan sarjaa _yksinäiseksi_
     (umb. simplex, enkel), jälkimäisessä _toiskertaiseksi_ (umb.
     composita, sammansatt).

Toiskertaisia sarjoja sanotaan myös _sarjastoiksi_, ja niissä erotetaan
_emäsarja_ (umb. universalis, allmän blomflock) _sarjukoista_ (umbellae
partiales l. umbellulae, enskilda blomflockar), jotka lähtevät
emäsarjan perien päästä. Näitä emäsarjan periä sanotaan _säteiksi_ eli
_sarjaperiksi_ (radii, strålar) ja sarjukkain periä _peryköiksi_ eli
_sarjukkaperiksi_ (pedicelli, småstrålar l. småskaft).

 _tasakukkahinen_ (umb. similiflora, likblommig), on se sarjasto,
     jonka kaikki kukat ovat yhtäsuuria.
 _sädekukkahinen_ (umb. radiata, strålblommig), kun laitakukat eli
     terälehdet sarjan äärimäisissä kukissa ovat isompia, kuin
     keskisarjassa.
 _kehkerä_ (umb. convexa, kullrig), yhtäpitkillä säteillä.
 _tasapäinen_ (umb. plana, jemn), kun äärimäiset säteet ovat pitempiä
     ja yhtä korkealla keskimäisten kanssa.
 _onteva_ (umb. concava, fördjupad), kun keskimäiset säteet ovat paljo
     lyhemmät äärimäisiä ja sarja keskeltä kuopassa.
 _koppilo_ (calathium, anthodium l. calithidium, blomkorg l. blomster)
     on semmoinen kukostus, jossa useampaa pientä kukkaa seisoo
     vieretysten kukkaperän päältä laajenneessa päässä ja yhteisen
     suojuskehdon sisässä. Koppiloa osotetaan myös sanoilla _kukasto,
     yhdyskukka_ (flores compositi, sammansatta blommor) ja
     _kukkaryhmä_ (flores adgregati, gyttrade blommor), joista
     edellinen merkitsee sitä, että kunkin erikukkasen heteet ovat
     ponsistaan yhdessä. Koppilossa on erotettava _erikukkaset_
     (flosculi, småblommor), _lava l. marto_ (receptaculum l.
     anthoclinium, blomsterfäste), kukkaperän laajennut pää, jossa
     erikukkaset seisovat, ja _kehto_ (periclinium l. anthodium,
     svepefoder). Kehdosta on jo ennen mainittu, muilla osilla on
     seuraavia selityssanoja.
 _kieloiskukkahinen_ (calathium lingulatum l. semiflosculosum,
     tungblomstrig), on koppilo kieloisilla erikukilla. Sanotaan myös
     lyhemmästi semmoista koppiloa _kieloiskukastoksi_ (flos compositus
     lingulatus l. semiflosculosus, tungblomster).
 _pillikukkahinen_ (c. tubulosum, rörblomster), kun kaikki erikukat
     ovat pillimäisiä. Sanotaan myös _pillikukastoksi_ (flos compositus
     tubulosus l. flosculosus l. discoideus, rörblomster).
 _kehrämäinen_ (c. discoideum, disklik), pillikukasto yhtäsuurilla
     kukilla.
 _säteehtivä_ (c. radians, strålformig), pillikukasto vähän isommilla,
     epätasaisilla laitakukilla.
 _sädekukkahinen_ (c. radiatum, strålblomstrig) ja _sädekukasto_ (flos
     compositus radiatus, strålblomster), kun kukat keskellä ovat
     pystöisiä, pillimäisiä, laidalla ulospäisiä, kielekkeisiä. Se
     keskikohta koppiloa pillimäisillä kukillansa sanotaan erinimellä
     _kehräksi_ (discus, disk) ja kielekkeiset laitakukat säteiksi
     (radii, strålar).
 _tasaneuvoinen_ (c. homogamum, likkönad) on se koppilo, jonka erikukat
     ovat täysineuvoisia.
 _sekaneuvoinen_ (c. heterogamum, olikkönad), kun saman koppilon
     erikukilla on millä vaan heteitä, millä emiä.
 _erineuvoinen_ (c. heterocephalum l. c. homogamum diclinum,
     skiljdkönad), kun saman lajin erikoppiloilla on millä vaan
     hede-, millä emikukkia.

Lavaa eli martoa erotetaan seuraavilla selityssanoilla: _litteä_
(receptaculum planum, platt), _onteva_ (concavum, hvälfd),
_palleroinen_ (globosum, klotrund), _keilamainen_ (conicum,
kägelformig), _liereä_ (cylindricum, cylindrisk), _täyteinen_ (solidum,
tät), _onsi l. tyhjäsisuinen_ (cavum, ihålig), _pilkullinen_
(punctatum, punkterad), _kuopurainen_ (scrobiculatum l. foveolatum,
smågropig), _lokeroinen_ (favosum, bikakslik), _vareinen_ (paleaceum,
fjällig), _kalsea_ (hirtum, sträfhårig), _karvainen, sukahinen, paljas_
j.n.e.

_Yksinäisiä_ (solitaria, ensamma), ovat ne koppilot, jotka ovat
yksikukkahisella varrella. _hajallisia_ (sparsa, spridda),
_lehtihankaisia_ (axillaria, fästade i bladvecken), _röyhymäisiä_
(paniculata l. in paniculam disposita, förenade i blomvippa),
_harkkomaisia_ (thyrsoidea l. in thyrsum disp., förenade i blomspira),
_huiskilomaisia_ (corymbosa, förenade i blomqvast), _palleromaisia_
(glomerulosa, förenade i blomnystan), _mykerömäisiä_ (in capitulum
disposita, förenade i blomhufvud) ovat koppilot, mikäli itse sanat
osottavat ja samoin sanotaan muitaki kukostuksia välistä
_terttumaiseksi_ (racemosus, klaselik), _tähkämäiseksi_ (spiciformis,
axlik), j.n.e. jotka eivät tarvinne erityistä selitystä.




Siittimistä.


 _Ilmisiittiö_ (planta phanerogama, fanerogam), kukallinen kasvi
     selvästi erotettavilla siittimillä.
 _salasiittiö_ (pl. cryptogama, kryptogam), kukaton kasvi puuttuvilla
     tahi epäselvillä siittimillä.
 _kukka_ (flos, blomma), se kasvin osa, joka tekeyy siittimistä ja
     niiden katteista ennen puhkeamista.
 _kukanalku_ (flos virgineus, outvecklad blomma), puhkeamaton.
 _luomet_ (perianthium, blomhylle), ne lehtimäiset osat, jotka ovat
     siitinten kattamista varten, ja jotka, kun niillä ei ole
     varsinaista siittämisen tointa, monessa kasvissa puuttuvat;
     ne ovat _verho_ ja _terä_.
 _verho_ (calyx, blomfoder), ulkopuolinen, lehtimäinen, tavallisesti
     vehreä luomiosa.
 _terä_ (corolla, blomkrona), sisämäinen, hennompi, erivärinen
     luomiosa.
 _hede_ (stamen, ståndare), siitinten uros- eli koiraspuoli,
     siittämisen eli hetimisen jälkeen menehtyvä.
 _emi_ (pistilla, pistill), siitinten naaraspuoli, siitämisen jälkeen,
     ainakin tyvipuolellansa, pysyvä hedelmän valmistumiseen saakka.
 _täysinäinen kukka_ (flos completus, fullständig blomma), jolla on
     kahdenkertainen luomi (perianthium duplex, dubbelt blomhylle)
     s.o. sekä verho että terä.
 _vaillinainen kukka_ (flos incompletus, ofullständig blomma), jolla
     on vaan yksinäinen luomi (perianthium simplex, enkelt blomhylle).
 _terätön_ (flos apetalus, kronlös), vaillinainen kukka vehreällä
     luomella. Sanotaan myös semmoisella kukalla olevan _yksinäinen
     verhomainen luomi_ (perianthium simplex calycinum, enkelt
     blomfoderlikt hylle).
 _verhoton_ (flos acalycinus, blomfoderlös), vaillinainen kukka
     terämäisellä väriluomella, ja sanotaan senlaisella kukalla olevan
     _yksinäinen terämäinen luomi_ (perianthium simplex corollinum,
     enkelt kronlikt hylle). Verhottomalla kukalla ja täysinäiselläki,
     jos sen verho ei ole vehreä, on myös toinen tavallinen nimi:
     _kupu_ (perigonium, blomkalk).
 _luometon l. alaston_ (flos nudus, naken) on se kukka, jolla ei ole
     verhoa eikä terää, vaan paljaat siittimet.
 _täysineuvoinen_ (flos hermaphroditus l. bisexualis, samkönad l.
     tvåkönad), jolla on sekä heteet että emit, kuin kaikissa
     tavillisissa kukissa.
 _erineuvoinen l. yksineuvoinen_ (flos diclinus l. unisexualis,
     skiljdkönad l. enkönad), kun eri kukissa on, missä vaan heteitä,
     missä emiä, s.o. ne ovat taikka _hedekukkia_ (flores masculi,
     hanblommor) taikka _emikukkia_ (flores feminei, honblommor).
 _neuvoton l. tyhjä_ (flos neuter, könlös l. gallblomma), kun kukassa
     ei ole emiä eikä hedettä.
 _yksisopuinen_ (planta monoclina, samkönad) on se kasvi, jolla on
     kaikki kukkansa täysineuvoisia.
 _erisopuinen_ (pl. diclina, skiljdkönad), erineuvoisilla kukilla.
 _yksikotinen_ (pl. monoica, sambyggare), kun yksi ja sama kasvi on
     erisijainen, s.t.s. muutamissa kukostuksissa tavataan vaan
     hedekukkia, toisissa emikukkia. Jos sillä samassa kukostuksessa
     on hede- ja emikukkansa erillään, sanotaan sitä _sekaneuvoiseksi_
     (pl. androgyna, androgynsk).
 _kaksikotinen_ (pl. dioica, tvåbyggare), kun saman lajin yhdessä
     kasvissa ei tavata kun emikukkia, toisessa ei kun hedekukkia.
 _sekasopuinen_ (pl. polygama, mångbyggare), kun yhdellä kasvilla on
     muutamat kukkansa täysineuvoisia, toiset erineuvoisia.
 _erilehtinen_ (calyx eleuterosepalus, fribladig) on verho, kun sillä
     on useampaa erinäistä lehteä. Niitä itsekutaki silloin sanotaan
     _verholehdeksi_ (sepalum, blomfoderblad) ja mikäli niitä on,
     sanotaan verhoa _kaksi-, kolmi-, neli-, viisi-, monilehtiseksi_
     (c. di-, tri-, tetra-, penta-, polysepalus, två-, tre-, fyr-,
     fem-, mångbladig).
 _yhdislehtinen l. yksilehtinen_ (c. gamosepalus l. monosepalus,
     sambladig) on verho, jonka lehdet ovat kasvettuneet yhtenäiseksi
     lehdeksi. Yhdislehtistä verhoa sanotaan myös _yhdisverhoksi_.
 _torvi_ (tubus, pip), yhdislehtisen verhon kokonaan yhteen kasvettunut
     alimainen, tavallisesti soukempi osa.
 _laide_ (limbus, bräm), yhdislehtisen verhon ylempi erinäisempi,
     tavallisesti leveämpi osa.
 _nielu_ (faux, svalg l. pipöppning), torven ja laiteen välikohta.
 _ehytlaitainen_ (calyx integer, helbräddad) on yhdislehtinen verho
     päähän asti yhteen kasvettuneilla lehdeillä.
 _hammaslaitainen, halkoinen, liuskainen, lohkoinen_ j.n.e. on sillä
     erotuksella, kun sanat osottavat, yhdislehtinen verho, jonka
     erilehdet eivät ole päähän asti yhdessä.
 _huulimainen_ (c. labiatus, läppformig) on yhdislehtinen verho
     kahdella eripitkällä huulten tapaisesti toinen toistansa vastaan
     asettuneella liuskalla, joilla samoin kuin nielullakin on
     erotussanansa yhteisiä niiden kanssa, joita terästä vastapäin
     selitetään.
 _kahdenkertainen_ (c. duplex, dubbel), lisäverhoinen verho.
     Kahdenkertaisena varsinaista verhoa sanotaan _sisäverhoksi_
     (c. interior, inre) ja lisäverhoa _ulkoverhoksi_ (c. exterior,
     yttre).
 _kiinteisiä_ (sepala clausa, tillslutna) ovat verholehdet, kun
     makaavat kiinni terässä ja laidoilla toisissansa.
 _ylöspäisiä_ (s. erecta, upprätta), kun erillään terästä ovat
     pystössä.
 _ulospäisiä_ (s. patentia, utstående), kun enemmin eli vähemmin
     ulottavat terästä.
 _alaspäisiä_ (s. reflexa, tillbakaböjda), kun kukkiessa ovat
     kääntyneet terästä peräänpäin.
 _lisäkkeisiä_ (s. appendiculata, försedda med bihang), kun verholehdet
     juureltansa lähettävät ulottavaisia eriliuskoja.
 _kannustettuja_ (s. calcarata, försedda med sporrar), kun joka
     verholehti on kasvettunut oramaiseksi, tyhjäsisuiseksi niin
     kutsutuksi kannukseksi.
 _yhdislehtinen l. yksilehtinen_ (corolla gamopetala, sambladig),
     _erilehtinen_ (c. eleuteropetala, fribladig); _torvi, laide,
     nielu_ ovat merkintönsä vuoksi, kuin edellä verhossa.
 _terälehti_ (petalum, kronblad) erilehtisen terän kukin eri lehti.
 _kanta_ (unguis, klo), terälehden soukempi tyviosa.
 _lapa_ (lamina, skifva), terälehden leveämpi osa, joka saattaa olla
     _ehytlaitainen, halkoinen, liuskainen, hammaslaitainen,
     nyhälaitainen, ripsinen_ j.n.e.
 _ripsuinen_ (lamina fimbriata, fransad) on terälapa, kun on jaettu
     pitkiin varsin soukkiin siekaleisiin,
 _yksi-, kaksi-, kolmi-, neli-, viisi-, monilehtinen_ (corolla mono-,
     di-, tri-, tetra-, penta-, polypetala, en-, två-, tre-, fyr-,
     fem-, mångbladig) on terä erilehtiensä mukaan.
 _epäyhtinen_ (c. heteropetala, till en del fribladig, till en del
     sambladig) on se terä, joka osiksi on eriosiksi yhdislehtinen.
 _tasamukainen_ (c. aequalis, likformig) kun terän liuskoista, koloista
     tahi lehdeistä toinen ei ole toistaan suurempi.
 _epämukainen_ (c. inaequalis, olikformig), vastahakaan edellistä.
 _suunnallinen_ (c. regularis, regelbunden) on itsekuki tasamukainen
     terä ja epämukainenki terä, jos sen laidekolot tahi lehdet ovat
     yhdenmuotoisia ja jossain suunnallisessa järjestyksessä välillään.
 _epäsuuntainen_ (c. irregularis, oregelbunden), terä joka ei ole
     suunnallinen.
 _torvimainen_ (c. tubulosa, rörformig), yhdislehtinen terä, jonka
     laide on melkein erottamaton torvesta.
 _pikarimainen_ (c. cyathiformis l. cylindrico-campanulata, bägarlik),
     vähän avarammalla laiteella, k. ed.
 _suppilomainen_ (c. infundibuliformis, trattlik), vieläki väljempi
     laiteelta k. ed.
 _kellomainen_ (c. campanulata, klocklik), palleroinen (globosa,
     klotrund).
 _munapyöreä_ (c. urceolata l. ovata, omvändt bägarlik).
 _hattumainen_ (c. hypocrateriformis, tallricksformig), kun terän torvi
     on lyhyt ja laide litteämäisesti levennyt.
 _ratasmainen_ (c. rotata, hjulformig), vielä lyhemmällä torvella
     k. ed. ja erinäisemmillä lehdeillä.
 _kielekkeinen_ (c. lingulata, tunglik), kun yhdislehtisen
     epäsuuntaisen terän torvi on pillimäinen, siitä litteämäiseksi
     laidepuoliskoksi muodostuva.
 _huulimainen l. kaksihuulinen_ (c. labiata l. bilabiata, läppformig),
     kahdella huuliksi (labia, läppar) verratulla liuskalla
     vastatusten, toisella ylempänä toisella alempana.
 _ylihuuli_ (labium superius, öfre läppen l. öfverläpp) on usein
     kaarimaisesti kuverrettu (fornicatum, hvälfd) hedetten päälle ja
     sanotaan silloin kypäriksi (galea, hjelm).
 _alahuuli_ (labium inferius, nedre läppen l. underläpp).
 _ammottava_ (corolla ringens, gapande), huulimainen terä siirottavilla
     huulilla ja avonaisella nielulla.
 _naamattava_ (c. personata, maskerad), kun alahuuli on kuverrettu
     ylihuulta vasten niin että sen kautta torven nieluki tulee
     suljetuksi (faux clausa, tillsluten).
 _laki_ (palatum, gom), alahuulen ylihuulta vasten kuverrettu laita.
 _ruusumainen_ (corolla rosacea, rosartad), suunnallinen terä viidellä
     levytlapaisella, lyhytkantaisella erilehdellä renkaamaisessa
     teräluotteessa verhon aukeamassa.
 _yhdiskantainen l. malvamainen_ (c. malvacea, malvaartad),
     suunnallinen viisilehtinen terä lyhyillä toinen toiseensa ja
     heteisiin kiinni kasvettuneilla kannoilla.
 _ristimäinen_ (c. cruciata, korsformig), suunnallinen nelilehtinen
     terä selvästi erotetuilla kannoilla.
 _neilikkämäinen_ (c. caryophyllacea, neglikeartad), suunnallinen
     viisilehtinen terä pitkulaisilla kannoilla tuppimaisessa verhossa.
 _huulikkeinen_ (c. labiosa, läpplik) ja _vastohuulikkeinen_ (inverse
     labiosa, ovändt läpplik), epäsuuntaisista teristä viidellä
     erilehdellä; vähän tavalliset.
 _perhomainen l. hernekukkahinen_ (papilionacea, fjärillik l.
     ärtblomma), viidellä epäyhtisellä terälehdellä, kolme päälläpuolen
     erinäistä ja kaksi alempana yhteen kasvettunutta. Erinäisistä
     lehdeistä sanotaan päälimmäistä, joka on toisia leveämpi,
    _purjeeksi_ (vexillum, segel), sivulehtejä _siiviksi_ (alae,
     vingar) ja kahta yhteen kasvanutta alimaista _venheeksi_ (carina,
     köl), jonka sisässä heteet ovat ja joka on _kaksikantainen_
     (biunguiculata). Välistä venhelehdet eivät olekkaan yhteen
     kasvaneet, jossa tapauksessa niitä sanotaan _laitalehdeiksi_
     (petala carinalia, kölblad) ja koko terää _perhottavaksi_
     (subpapilionacea, nästan fjärillik).
 _liljamainen_ (perigonium liliaceum, corolla liliacea l. flos
     liliaceus, liljeartad blomkalk) on kupu kuudella suunnallisella
     erilehdellä kahdessa kerrassa taikka kannoista yhdessä, jotka
     yhtenänsä tekevät _kellomaisen, suppilomaisen, pallomaisen,
     tähtimäisen_, tahi muun muotoisen kukan.
 _epäsuuntainen_ (perig. orchideum, orchisartad) on kupu kuudella
     epäsuuntaisella lehdellä kahdessa kerassa, joista sisäkerran
     yhtä paljon erimuotoista lehteä sanotaan _huuleksi_ (labellum,
     läpp), ja kaikkia toisia siitinten ympärillä olevia _kypäriksi_
     (galea, hjelm). Tavallisesti on huulella myös _kannus_ (calcar,
     sporre).
 _heinäkukka_ (flos gramineus, gräsblomma) e.m. rukiilla, ohralla,
     kauralla, heinäkasveilla.
 _kale l. suojus-akana_ (gluma, yttre agnbetäckning), heinäkukan
     _ulkosuojus_ (bractea). Kaleet ovat ylen harvoin yksittäin,
     tavallisesti on niitä peräsukaan kaksi erisuurta kuperaa nirkkoa
     _akanaa_ (valva, agn), jotka eivät suoraan peitä siittimiä. Kun
     muutamat ovat kaleita verhoksi verranneet, niin siitä on niillä
     nimensä _verhoakanat_ (valvulae calycinae, blomfoderskal), ja
     vielä on niillä kolmantenaki nimityksenä _ulkoluomet_ (perianthium
     externum, yttre blomhylle).
 _helve l. kukka-akana_ (glumella, inre agnbetäckning), heinäkukan
     _sisämäinen suojus_ (bracteola), jossa samoin on kaksi kuperaa
     akanaista (valvula) peräkkäin siitinten ympärillä. Alimainen
     niistä on aina isompi ja usein varustettu _vihneellä_ (arista,
     agnborst), lähtevä helpeen selkäsuonesta. Helpeitä on muutamat
     pitäneet heinäkukan teränä ja nimittäneet niitä _teräakanoiksi_
     (valvulae corollinae, kronskal) tahi _sisäluomiksi_ (perianthium
     internum, inre blomhylle). Myös on niitä ynnä sisällisten
     siitintensä kanssa sanottu _heinäkukaksi_ (flosculus, gräsblomma),
     ja mikäli niitä yksien kaleitten sisällä on enemmin eli vähemmin
     sanotaan _heinätähkää_ (spicula, småax) _yksi-, kaksi-, ...
     monikukkahiseksi_ (uni-, bi- ... multiflora, en-, två- ...
     mångblommig).

Vihneet lähtevät milloin tyveltä akanaa, milloin keskeltä, niskalta
tahi päästä ja ovat sikäli _tyvivihneitä_ (arista basillaris, vid
agnens basis), _selkävihne_ (ar. dorsalis, högre upp på agnens rygg),
_niskavihne_ (ar. infraapicularis, under agnens topp), _latvavihne_
(ar. terminalis l. apicularis, i sjelfva toppen af agnen), ja itsekuki
vihne on miten milloinki _suora, polviva, kierteinen_ (tortilis,
vriden), _ulottava_ (exserta, utskjutande), _tähkäsisäinen_ (inclusa,
innesluten) j.n.e.

 _vihneellinen_ (aristata, försedd med agnborst) ja _vihneetön_
    (mutica l. exaristata, saknande agnborst).
 _kauna l. teräakana_ (glumellula l. lodicula, kronfjäll), pari kolme
     pienoista, läpikuultavaa akanaa siitinten juuressa; ovat
     heinäkukkain teränaiheita, joita ei kuitenkaan kaikissa tavata.
     Ennen arveltiin niitä _mesipiteiksi_ (nectarium, honingsgömme)
     ja nimitettiin myös _mesivareiksi_ (squamae nectariferae,
     honungsfjäll).
 _sukainen kupu_ (perigonium setosum, borstlik blomkalk) ja kupusukaset
     (setae perigoniales, blomkalksborster) kuuluvat heinäketten
     selitykseen. Niillä tavallisesti on kuusi tahi useampaa
     hapsimaista sukaa siitinten ympäri. Mitenkä nämät suat peittävät
     tahi ei peitä siementä, sanotaan sitä _sukapeitteiseksi_ (setis
     perigonii stipatum l. cinctum, omgifven af borster) tahi
     _suattomaksi_ (nudum l. setis orbatum, saknande borster).
 _pullakkomainen_ (perig. utriculare l. urceolatum, flasklik) on
     heinäketten kupu, kun se kukkimisen jäljestä muuttuu _pullakon_
     (utriculus) näköiseksi siemenkotiksi. Mesipiteeksi tahi verhoksi
     arveltuna on seki ennen saanut toisen nimen _mesipullakko_
     (nectarium urceolatum), tahi _verhopullakko_ (calyx utriculatus).
 _lyhytaikuinen, menehtyvä_ (deciduus, senare affallande), _pysyvä_,
     _kuihtuva_ (emarcidus l. marcescens, förvissnande) ovat terä ja
     verho, mikäli varisevat jo kukkimisen alussa, heti jälkeen,
     myöhemmin kukkimisen perästä taikka jo varrella kuihtuneina.
 _siemenlatvainen_ (epigynus l. superus, fästad öfver frukten),
     _siemenvartinen_ (amphigynus, fästad omkring frukten),
     _siemenjuurinen_ (hypogynus l. inferus, fästad under frukten)
     ovat terä ja kupu, mikäli lähtevät siemenen eli hedelmän päältä,
     keskeltä tahi alta.
 _kukanaihos_ (aestivatio l. praefloratio, blomfodrets och blomkronans
     knoppläge) on _kukkasilmikossa_ (alabastrum, blomknopp) tavattava
     kukan ensialku, joka samoin kuin lehtiaihoskin edellä saattaa olla
     _paanuttu, poimuinen, vastakierteinen_, tahi:
 _laitavierinen_ (aestivatio valvata, kantlagd), kun verhon tahi terän
     lehtialut ovat laidoittain toisensa vieressä, ei limitysten.
 _limikierteinen_ (ae. contorta, vriden), kun joka lehdenalku
     laidallansa peittää vierellisen lehden, toiselta puolen itse
     samoin peitetty.
 _kurttuinen_ (ae. corrugativa, hopskrynklad), kun lehdenalut ovat
     sekä pitkin että poikkipäin ilman järjestyksettä rypystyneet.
     Itseä terälehteä tässä tilassa sanotaan kurtistuneeksi
     (petalum corrugatum, sammanskrynklad i knoppen).
 _purjepeitteinen_ (ae. vexillaris, segeltäckt), hernekukkain
     lehtiaihos, jossa purje peittää siivet, siivet venheen.
 _kypäripeitteinen_ (ae. galearis l. cochlearis, hjelmtäckt),
     huulikukan lehtiaihos, jossa kaikki muut laideliuskat ovat
     kypärin sisään kääriytyneet.
 _hede_ (stamen, ståndare), kasvien urospuolinen siitin kolmella eri
     osalla _palho, ponsi ja siitepöly_.
 _palho_ (filamentum, sträng), heteen varsi eli ponnen alainen osa.
     Välistä palhoa ei olekkaan ja silloin sanotaan pontta
     _palhottomaksi_ (sessilis, oskaftad).
 _rihmamainen ja oramainen_ palho.
 _nuijamainen_ (f. clavatum, klubblik), liereä, paksulatvainen.
 _leveäkantainen_ (f. basi dilatatum, plattadt vidgad nedtill) ja
     _leveälatvainen_ (f. apice dilatatum, plattadt vidgad upptill),
     ala- tahi ylipäästä levennyt.
 _terämäinen_ (f. petaloideum, kronbladslik), leveä ylempätä.
 _kaksipäinen_ (f. bifurcum, gaffellikt tvåklufven) ja _kolmipäinen_
     (f. tricuspidatum, treuddig) on palho harvoin, eikä silloinkaan
     kun ainoastaan yhdessä päässä ponnellinen.
 _ponsi_ (anthera, knapp), heteen päässä oleva, usein nyhämäinen eri
     osa, jossa siitepöly valmistuu. Sillä on tavallisesti kaksi
     pikkuruista _lokeroa_ (loculamentum, rum), joiden välissä on
     _ponsikalvo_ (connecticulum, knappband). Tavallista pontta
     sentähden sanotaanki _kaksilokeroiseksi_ (a. bilocularis,
     tvårummig). Ylen harvassa tavataan _yksilokeroisia_ (a.
     unilocularis, enrummig) ja vieläki harvemmassa _nelilokeroisia_
     (a. quadrilocularis, fyrrummig) ponsia.
 _sivuluomainen_ (a. lateraliter dehiscens, öppnande sig på sidan) on
     se ponsi, joka avauu ja laskee siitepölynsä sivusta tahi
     _sivuluomasta_ (rima, längdöppning) ulos. Sen se tekee milloin
     _ulospäin_ (extrorsum, utåt), milloin _sisäänpäin_ (introrsum,
     inåt).
 _latvaluomainen_ (a. apice dehiscens, öppnande sig i spetsen), kun
     ponsi avauu ja luopi siitepölynsä päästä joko poikkitelaisesta
     halkeamasta tahi yhdestä eli useammasta reiästä.
 _poikkitelainen_ (a. horizontalis l. incumbens, tvärliggande) on
     ponsi, kun keskikohdasta on poikkipuolin palhon päässä kiinni,
     ja silloin on se usein myös _keikkuva_ (a. versatilis rörlig).
     Muuten saattaa ponsi olla _pystönäinen_ ja _kallas_.
 _kaksisarvinen_ (a. bicornis, tvåhornig) ja _kaksipäinen_
     (a. bicuspidata, tvåuddig) on ponsi, kun sillä on kaksi sarven
     tahi tutkaimen muotoista erinäistä _lisäkettä_ (appendix, bihang).
 _siiteponsinen_ (stamen fertile l. perfectum, fruktbar) on hede
     täysinäisellä, siitepölyisellä ponnella.
 _joutoponsinen_ (st. sterile l. imperfectum, ofruktbar), se hede jonka
     ponsi ei tee siitepölyä.
 _vajaponsinen_ (st. abortivum l. castratum, felslagen), hede jolla
     pontta ei ole ollenkaan.
 _siitepöly_ (pollen, frömjöl) on hienukkaisia pölähtäviä rakkoja n.k.
     _siitehiukkoja_ (grana pollinis, frömjölskorn), joiden sisässä on
     _siitinneste_ (fovilla, befruktningsvätska).
 _pohjus_ (torus), hedetten tahi hedetten ja terän aluspaikka, josta ne
     lähtevät. Vaillinaisissa kukissa on se ainoastaan _hedepohjus_
     (ståndarfäste), täysinäisissä myös teräpohjus (kronfäste).
 _verhovarainen_ (sammanväxt med blomfodret), kun pohjus on yhteen
     kasvettunut verhon kanssa, _verhoheteisten_ (calyciflorae) kasvien
     jaksossa.
 _itsevarainen_ (fri) on pohjus, joka ei ole yhdistyksessä verhon eikä
     terän kanssa _pohjaheteisissä_ (thalamiflorae) kasveissa.
 _terävavainen_ (sammanväxt med blomkronan), kun pohjus on yhdessä
     terän kanssa, teräheteisissä (corolliflorae).
 _siemenlatvainen_ (stamen epigynum, fästad ofvanpå fruktämnet)
     on hede, joka lähtee siemenen päältä.
 _siemenvartinen_ (st. amphigynum, fästad omkring fruktämnet),
     keskipaikalta siementä lähtevä hede.
 _siemenympärinen_ (st. perigynum); siemenympärisiksi sanotaan heteitä,
     kun ovat kiinni verhossa siemenen ympärillä.
 _siemenpohjainen_ (st. hypogynum, fästad under fruktämnet), siemenen
     alta lähtevä hede.
 _määrälukuisia_ (stamina definita, till antalet bestämda) ovat heteet,
     joita aina on yhtä monta yhdessä lajissa, eikä yli kahdenkymmenen.
 _epälukuisia_ (st. indefinita, till antalet obestämda), kun heteitä on
     yli kahdenkymmenen.
 _yksirivisiä_ (st. uniserialia, fästade i en rad), kun kaikki heteet
     lähtevät yhdessä rivissä.
 _kaksi-, kolmi-, monirivisiä_ (st. bi-, tri-, multiserialia, fästade i
     två, tre, flere rader), kun heteet useammissa riveissä lähtevät
     pohjuksestansa.
 _erinäisiä_ (st. libera, sinsemellan fria), kun sekä palhollaan että
     ponnellaan heteet ovat erin toisistaan.
 _yhtyneitä_ (st. connata, sammanväxta), kun heteet jollain tavalla
     ovat yhdistyksessä keskenänsä.
 _yhdispalhoisia_ (st. filamentis connata, sammanväxta med strängarne),
     yhteen kasvaneilla palhoilla.
 _yksi-, kaksi-, kolmi-, monikuntaisia_ (st. mon-, di-, tri-,
     polyadelpha, sammanväxta med strängarne i en, två, tre, flere
     stammar), kun yhdispalhoiset heteet ovat yhdessä, kahdessa,
     kolmessa tahi useammassa kimpussa.
 _yhdispontisia_ (st. antheris connata, sammanväxta med knapparne),
     kun hedetten ponnet ovat yhteen kasvettuneet kuin torveksi,
     joka aukeaa ja luopi siitepölyn sisäänpäin.
 _liitepontisia_ (st. antheris cohaerentia, sammanhängande med
     knapparne), kun ponnet ovat kiinni toisissansa ilman yhteen
     kasvamatta.
 _tasapitkiä_ (st. aequalia, lika höga) ovat heteet, kun toinen ei ole
     toistaan pidempi, muuten _eripitkiä_ (inaequalia, olika höga).
 _kaksivaltiaita_ (st. didynama, tvåväldige), kun kukan neljästä
     heteestä kaksi on pidempää, kaksi lyhempää.
 _kolmivaltiaita_ (st. tridynama, treväldige), kun kuudesta heteestä
     kolme on pidempää, kolme lyhempää.
 _nelivaltiaita_ (st. tetradynama, fyrväldige), kun kuudesta heteestä
     neljä on pidempää, kaksi lyhempää.
 _viisivaltiaita_ (st. pentadynama, femväldige), kun kymmenestä
     heteestä viisi on pidempää, viisi lyhempää.
 _parivaltiaita_ (st. diplodidynama, dubbelt tvåväldige), kun kukan
     viidestä heteestä kaksi ylimäistä ovat pisimmät, kaksi keskimäistä
     vähä lyhemmät ja alimainen yksinäinen hede lyhin.
 _torvisisäisiä_ (st. inclusa, inneflutna) ovat heteet kun eivät ulotu
     terän torvesta esille, muuten ulottavia.
 _emi_ (pistillum, pistill) kasvien naaraspuolinen siitin hedetten ja
     koko kukan keskellä. Sillä on kolme eriosaa: _hedelmys, vartalo_
     ja _luotti_.
 _sikiäinen_ (germen, fruktämne) on emin alusosa, joka sitte
     siittyneenä valmistuu hedelmäksi. Siinä on päälimmäisnä yksi eli
     useampaa _sikiäislehteä_ (carpophyllum, fruktblad) ja niiden
     sisällä _siemenaiheet_ (ovula, obefruktade frön) _napasuonestaan_
     (funiculus umbilicaris, frösträng) _istukassa_ (placenta,
     fröfäste) kiinni.
 _kukanalainen_ (germen inferum, sittande under blomman) on sikiäinen
     _siemenlatvaisessa_ kukassa, ja _kukanpäälinen_ (superum, sittande
     öfver blomman) _siemenjuurisissa_.
 _vartalo_ (stylus, stift) emin keskimäinen osa sikiäisen ja luotin
     välillä.
 _latvaperäinen_ (stylus terminalis, utgående från spetsen af
     fruktämnet) sikiäisen päästä lähtevä vartalo.
 _sivuperäinen_ (st. lateralis, utgående från sidan af fruktämnet) ja
     pohjaperäinen (st. basilaris, utgående från basen af fruktämnet)
     on vartalo, kun lähtee sikiäisen sivulta tahi pohjasta.
 _luotti_ (stigma, märke), emin latvaosa, joka vastaan ottaa
     auvenneesta ponnesta lähtevän siitepölyn.
 _hapsimainen_ (stigma filiforme, trådlik) on heinäkukan luotti, ei
     merkittävästi erouva sen pitkulaisesta vartalosta, jonka pää,
     s.o. luotti, ja usein tyvikin on sekasortoisesti pehmytkarvainen
     ja kukan latvaa ulompana.
 _hahtuvamainen_ (st. aspergilliforme, penselformig), heinäkukan
     luotti tiheillä pitkillä karvoilla ja ulottava kukan keskipaikalta
     tahi niskasta, muuten samallainen, kun edellinenki.
 _töyhtöinen_ (st. penicellatum l. penicelliforme, pensellik),
     heinäkukan luotti latvatöyhdöllä.
 _sulkamainen_ (st. plumosum, fjäderlik), vartaloton tahi lyhytvartinen
     heinäkukan luotti, lyhyillä yksi- tahi kaksirivisillä karvoilla,
     ulottava kukan alapäästä tahi kokonaan ulottamaton.
 _palleroinen, ponsimainen_ (knapplik) _pallopuoliskoinen_ (st.
     hemisphaericum, halfrund), _nuijamainen, tuuttimainen_,
     _munapyöreä_, ovat ennen selitettyjä tahi itseselviä luotin
     erotussanoja.
 _läpipäinen_ (st. perforatum, genomborrad) on luotti epäselvällä
     aukolla päässänsä.
 _tahkulainen_ (st. lamellatum, skiflik), yhdeksi tahi useammaksi
     tahkulaksi (lamella, skifva) litteynyt luotti, ja sikäli _yksi-,
     kaksitahkulainen_ j.n.e. (st. uni-, bilamellatum etc, en-,
     tvåskifvig o.s.v.)
 _ristimäinen_ (st. cruciatum, korslik), ristimäisesti neljäksi
     jakaunut luotti. Sanotaan myös _nelihalkoiseksi_,
     _nelilohkoiseksi_ j.n.e.
 _sädejakoinen_ (st. radiatum, strållik), vartaloton, tähtimäinen
     luotti kohdastaan sikiäisen päässä.
 _latvaperäinen ja sivuperäinen_ on luotti, mikäli istuu vartalon
     päässä tahi kyljessä.
 _johteinen_ on luotti joka juoksee alaspäin kahdenpuolen vartaloa.
 _vartaloton_ (st. sessile, oskaftad), kohdastaan sikiäisen latvasta
     lähtevä luotti.
 _vajounut_ (st. immersum, insänkt), sikiäisen sisään painunut
     vartaloton luotti.
 _siitintukku_ (androstylium, könpelare), kun heteen palhot ovat emin
     vartalon kanssa kasvettuneet yhteen tukkuun, jossa sekä ponnet
     että luotti istuvat.
 _siitinlakka_ (stylostegium l. gynostegium, slifttäcke), kun ponnet
     ovat kiinni kasvettuneet kukan kahteen vartaloon, ja levennyt
     kilpimäinen luotti peittää ne.




Hedelmästä.


 _Hedelmä_ (fructus, frukt), siittyneestä sikiäisestä valmistunut
     siemenholho, jolla on kolme eriosaa: _kota, istukka ja siemenet_.
 _epähedelmä_ (fructus spurius, falsk l. oäkta frukt), johon on yhteen
     kasvettunut hedelmään kuulumatonta lisäkettä lähellisistä kukka-
     tahi pohjus-osista. Semmoinen epähedelmä tahi epämarja (bacca
     spuria, oäkta bär) on e.m. mansikka. Sen mehevä aine ei ole muuta
     kun tursistunutta pohjusta, johon varsinaiset hedelmät ovat
     vajouneet.
 _siemenkota l. kota_ (pericarpium, fröhus l. frögömme),
     sikiäislehdeistä kasvettunut ja muodostunut kuori siementen
     suojaksi. Eri lehtien yhdyntäpaikkaa sanotaan _liitteeksi_
     (sutura, söm l. fog) ja itsiä yhtyneitä lehtejä _laidoiksi_
     (valvae l. valvulae, skal l. sidoväggar), joiden mukaan kota on
     _yksi-, kaksi-, kolmi- ... monilaitainen_ (uni-, bi-, tri ...
     multivalve, en-, två-, tre- ... mångskalig l. -väggig).
 _pesä_ (loculamentum, rum); pesiksi sanotaan siemenlokeroita.
     Ne ovat syntyneet sädejakoisista sikiäislehdeistä, joiden reunat
     ovat vastatusten kiertyneet ja niin yhteen kasvettuneet.
     Hedelmät semmoisten sikiäislehtien mukaan ovat _kaksi-, kolmi-,
     nelipesäisiä_ j.n.e. (bi-, tri-, quadriloculares etc., två-,
     tre-, fyrrummiga o.s.v.), ja itsekukin eri pesä saattaa olla joko
     _siemeninen_ (loculamentum fertile, fruktbar) tahi _siemenetön
     l. tyhjä_ (sterile, tom).
 _välikelmu_ (dissepimentum, skiljevägg), pesäin erotuskalvo eli
     välikuori, sikiäislehtien sisään kiertyneistä laidoista
     muodostunut.
 _istukka_ (placenta, trophospermium, spermophorum, sporophorum etc.,
     fröfäste) se osa, jossa siemenet ovat kiinni istumassa. Se on
     joko _keski-istukka_ (pl. centralis, i midten af frögömmet) tahi
     _laita-istukka_ (pl. valvaris, på sidorna af frögömmets valvler).
 _itsenäinen_ (pl. libera, pl. centralis libera l. columella, fri) on
     istukka joka erin laidoista on keskellä kotaa.
 _kelmusäteinen_ (pl. centralis radians l. dissepimentalis, strålvis
     delad i utskott) on keski-istukka, kun siitä yltä ympärinsä lähtee
     välikelmuja laitoihin. _Keskipieleksi_ (columna l. axis centralis)
     sanotaan itseä runkoa.
 _laitavierinen_ (pl. valvaris haud dissepimentalis, fastväxt vid
     valvlerna utan utskott), kun istukka on suorastaan kodan laidassa.
 _keskilaitainen_ (pl. parietalis, fästad på midten af frögömmets
     valvler), keskelle laitaa kiinnitetty istukka.
 _liiteperäinen_ (pl. marginalis l. suturalis, fästad längs efter
     valvlernas kanter vid frögömmets fogar), pitkin liitteitä
     kinnitetty istukka.
 _laitakelmuinen_ (pl. valvaris dissepimentalis, utväxt uti skifvor
     eller strålar från valvlerna), kun laidasta lähtee sisään päin
     säteisiä välikelmuja, joissa siemenistukat ovat.
 _keskilaitaiskelmuinen_ (pl. parietalis radians, från midten af
     valvlernas väggar utväxt i strålar mot centern), kun vasta
     mainitut kelmut lähtevät keskilaidoilta.
 _väliseinäinen_ (pl. intervalvularis, mellan de motsatta
     frögömmevalvlernas kanter utväxt till ett skiljeväggsformigt
     fröfäste), kun kahden vastakkaisen laidan liitteistä kaksi
     sikiäislehteä ovat sisään päin halki kodan kasvaneet väliseinän
     tapaiseksi kelmuksi, jossa siemenistukat ovat. Toisinaan on tämä
     väliseinä keskeltä halki jäänyt, jolloin sitä sanotaan
     _rakoväliseksi_ (pl. fenestrata).
 _yksikotainen_ (fructus holocarpus, enkelgömmig), hedelmä jolla ei
     ole useampaa erinäistä tahi yhteen kasvettunutta kotaa, vaan
     ainoastaan yksi komero (paracarpum), syntynyt sikiäislehtien
     vieretysten yhteen kasvettumisesta. Komerossa kuitenki taitaa
     olla istukasta lähteneitä sädejakoisia, välistä muitaki,
     välikelmuja, jotka tekevät sen pesitteleväksi (sublocularis,
     nästan flerrummig) tahi _monipesäiseksi_.
 _keskisiemenisesti yksikotainen_ (fr. holocarpus centrispermus,
     enkelgömmig med centralt fröfäste, centralfröig), yksikotainen
     hedelmä keski-istukalla. Jos istukka on itsenäinen, niin hedelmä
     on yksipesäinen; kelmusäteisenä istukan ollessa, hedelmä tekeyy
     monipesäiseksi.
 _laitasiemenisesti yksikotainen_ (fr. holocarpus pleurospermus,
     enkelgömmig och sidofröig l. med sidofästade frön), yksikotainen
     hedelmä laita-istukalla, joka istukka miten milloinki saattaa
     olla joko laitavierinen, keskilaitainen, liiteperäinen,
     laitakelmuinen tahi väliseinäinen ja hedelmä sikäli yksipesäinen,
     pesittelevä tahi monipesäinen.
 _erikotainen_ (fr. schizocarpus, skiljdgömmig), kun hedelmässä on
     useampaa eri _hedelmystä_ (carpellum, carpidium, småfrukt l.
     karpell), jotka itsekukin ovat syntyneet istukan ympäri
     käpristyneestä ja reunoistaan vastatusten yhteen kasvettuneesta
     sikiäislehdestä. Kun sikiäislehdet aina ovat sisään päin sillä
     tavoin kiertyneet ja yhtyneet, niin ne siementen valmistuttua
     sisään päin aukeavatki. Tavallisesti hedelmykset erikotaisessa
     hedelmässä ovat kierteisesti ja erin toisistaan, mutta jos ovat
     kiehkuraisesti, niin välistä kasvavat yhteenki toinen toisihinsa,
     kuitenki niin löyhästi, että hedelmän valmistuessa jälleen
     eriävät.
 _monikotainen_ (fr. syncarpus, flergömmig), useammasta kiehkuraisesta
     hedelmyksestä eriämättömästi yhteen kasvettunut hedelmä.
 _yhdiskotainen_ (fr. gamocarpus, samgömmig), monikotainen hedelmä,
     jonka pohjus on lihavaksi, nahkeaksi tahi puutavaksi peitteeksi
     hedelmän päälle kasvettunut. Sen siemenet tavallisesti ovat
     _rippuvia_ (semina pendula, hängande).
 _yksinäinen_ (fr. simplex, enkel) on itsekukin yksikotainen hedelmä.
 _moniosainen_ (fr. compositus, sammansatt), eri-, moni-, tahi
     yhdiskotainen hedelmä.
 _kotelo_ (capsula, kapsel), monisiemeninen ja monilaitainen siemenkota
     eli hedelmä, syntynyt kiehkuraisista vierettäin yhteen
     liittyneistä sikiäislehdeistä. Kotelo ennenkun itse putoaa maahan
     luopi siemenensä mikä milläki tavalla _aukeamasta_ (dehiscentia,
     öppnande), kuin kohta tarkemmin selitetään.
 _liiteluomainen_ (capsula valvis dehiscens, uppspringande längs efter
     hela sömmarne af dess valvler från kapselns ena ända till den
     andra), kun kotelon laidat liitteistään lähtevät erin toisistaan
     joko latvasta tyveen tahi tyvestä latvaan päin.
 _rakoluomainen_ (c. rimis dehiscens, uppspringande med remnor), kun
     ilmautuu erinäisiä rakoja kotelon liitteisiin keskikohdalta
     molemmin puolin auveten. Laidat muuten jäävät toisiinsa kiinni.
 _hammasluomainen_ (c. dentibus dehiscens, uppspringande med tänder),
     kun kotelon laidat vaan latvasta eriävät ei ainoastaan
     liitepaikoista vaan keskisuontaki myöten.
 _läpiluomainen_ (c. poris dehiscens, uppspringande med små runda
     öppningar eller porer), kun kotelo saapi pieniä pyöreitä reikiä
     eli huokoja latvaan tahi sivuihin, joista siemenet lähtevät.
 _kansiluomainen_ (c. operculo dehiscens, uppspringande med lock),
     kun kotelo latvapäästä puhkeaa poikkitelaisesti niin, että
     päälimäinen osa, kuin kantena, putoaa pois. Semmoista koteloa
     sanotaan poikkipiirtoiseksi (c. circumscissa, kringskuren).
 _sisäluomainen_ (c. septicida, uppspringande längs efter väggarne),
     kun monipesäisen kotelon välikelmut eriävät kahdeksi, jolla
     tavoin ne yhteen kasvettuneet hedelmykset ensin lähtevät
     toisistaan irti ja vasta sitte puhkeavat sisään päin. On
     muistettava, että välikelmut alkusin olivat kahdesta
     sikiäislehdestä yhteen kasvettuneet, jonka tähden ne nyt
     taitavatki kahdeksi eritä. Hedelmykset välistä puhkeavat jo
     pudottuansa.
 _laitaluomainen_ (c. loculicida, uppspringande längs efter valvlernas
     midt), kun monipesäisen kotelon laidat puhkeavat keskisuonesta
     ulkopuolitse.
 _laitalähtöinen_ (c. septifraga, uppspringande genom lösryckning från
     skiljeväggarne), kun kotelon laidat eriävät keskipieleen
     kiinnijäävistä välikelmuista ja putoavat maahan.
 _tuppilo_ (conceptaculum, folliculus, fröhölsa l. baljkapsel),
     yksilaitainen ja yksipesäinen, pitkin sivua puhkeava pöyheämäinen
     siemenkota itsenäisellä istukalla.
 _tuppihedelmys_ (carpellum capsulare, kapsellik karpell), erikotaisen
     hedelmän kukin erinäinen osa muodostunut yhdestä sikiäislehdestä
     ja puhkeava sisäpuolelta liitteestä yksi- eli useampi-rivisillä
     siemenillä kodan laidassa.
 _pähkylähedelmys_ (carpellum nucamentaceum, nötartad l. nötlik
     karpell), yksisiemeninen, kovakuorinen, puhkeamatta putoava
     kierteisen erikotaisen hedelmän erinäinen osa.
 _otahedelmys_ (carp. rostratum, försedd med spröt), kun emi on
     hedelmyksen päässä jälillä. _Odaksi_ (rostrum, spröt) ylettäin
     sanotaan oramaista tahi neulamaista, suoraa sekä väärää lisäkettä
     jonkun osan päässä ja _odattomaksi_ (erostris l. muticus, saknande
     spröt) sitä osaa, jolla ei ole sellaista lisäkettä.
 _hillukka_ (acinus, stenbär l. småbär), pähkylähedelmä mehevällä
     päälyställä. Jos hillukoita on useampaa yhteen kasvettunut,
     sanotaan hedelmää _yhdysmarjaksi_ (bacca composita, sammansatt
     bär), e.m. vaarain.
 _palko_ (legumen, fröbalja l. ärtbalja), yksipesäinen, kaksilaitainen
     kota siemenistukalla ylimäisessä liitteessä, e.m. herneenpalko.
     Se puhkeaa molemmista liitteistänsä ja on toisinaan pesäjakoinen
     (subbilocularis, nästan tvårummig), kun alimainen liite on
     väliseinän tapaisesti sisään kääntynyt.
 _kiekurainen_ (leg. cochleatum, snäckvriden), kahteen eli useampaan
     kiekuraan kiertynyt palko. Muut palon erotussanat ovat ilmanki
     tavallisia jo ennestään tuttuja.
 _nivelpalko_ (lomentum, ledbalja), jolla tavallisesti joka siemenen
     välillä on nivel tahi _kannas_ (isthmus, vägg) ja joka ei puhkea
     liitteistä, vaan katkeaa nivelistä poikki.
 _litu l. litukka_ (siliqua, skida), kaksilaitainen ja tavallisesti
     kaksipesäinen pitkä kota, jolla on siemenet kahdessa rivissä
     vastakkain pitkin väliseinän tapaisen siemenistukan reunoja, ja
     jonka liitteet puhkeavat tyvestä latvaan päin. Auvettuansa laidat
     putoavat pois ja ohut kalvomainen istukka jääpi jälille
     tavallisesti emillä päässänsä.
 _lisko_ (silicula, kort skida), yhtä pitkä kun leveäki, tahi ei
     kuitenkaan paljoa pitempi litu. Se on _leveävälinen_ (silic.
     latisepta, med bred skiljevägg), kun väliseinä on yhtä leveä
     palon kanssa, ja _kaitavälinen_ (sil. angustisepta, med smal
     skiljevägg), kun väliseinä käypi aivan poikkiteloin palon
     leveyden suuntaa. Edellisessä ovat laidat litteitä ja leveitä,
     jälkimäisessä ne ovat venheemäisiä.
 _pähkylälisko_ (nucamentum l. silicula nucamentacea, nötskida),
     yksisiemeninen pyöreä, litteähkä, litteä tahi ohut lisko, joka
     putoaa aukeamatta. Leveäksi litistyneenä sitä myös sanotaan
     _siipiliskoksi_ (sil. samariformis l. alata, vingfruktslik).
 _nivellitukka_ (siliqua nucamentacea articulata, ledad nötskida l.
     ledbaljslik skida), kun litukka samoin kuin nivelpalkoki on
     jakaunut yksisiemenisiin pesiin, jotka kukin aukeamatta putoavat.
 _marja_ (bacca, bär) itsekukin aukeamatta putoava hedelmä, jonka
     siemenet ovat peitetyt mehevällä, tursealla aineella, ja istukat
     sekä välikelmut pehmeänlaisia, e.m. mustikka, karpalo, viinamarja.
 _Marjamaiseksi_ (fructus baccatus, bärlik) sanotaan erilaisia hedelmiä
     pehmeällä, mehevällä sisusaineella.
 _kurkka_ (pepo, gurkfrukt), marjamainen hedelmä 3-5:llä sisään
     kääntyneellä, yhteen kasvettuneella sikiäislehdellä ja useammalla
     laita-istukkaisella siemenellä, peitetyt mehevällä turpealla
     aineella. Muuta erotusta kurkan ja marjan välillä tuskin löytynee,
     kun se, että kurkka on laita-istukkaisilla, marja tavallisesti
     keski-istukkaisilla siemenillä.
 _omena_ (pomum, äpple) aukeamatta putoava monisiemeninen ja
     monipesäinen kota, jonka meheväksi päälysaineeksi verho kukkimisen
     jälkeen on turpunut ja kiinni kasvettunut. Välikelmut,
     tavallisesti ohuita, kalvomaisia tahi nahkeita, muutamissa
     lajeissa kasvavat kovaksi kuin luu, jolloin sen siementä sanotaan
     _kivekseksi_ (pyrene) ja hedelmää niiden mukaan _yksi-, kaksi-,
     kolmi-, neli-, viisi-, monikiveksiseksi_ (mono-, di-, tri-,
     tetra-, penta-, plejopyrenus). Muuten omena ulkomuotoansa on
     _palleroinen, pitkulainen, perunamainen_ (pom. pyriforme,
     päronlik), _napaniekka_ (p. umbilicatum, naflad) j.n.e.
 _kivi- eli luumarja_ (drupa, stenfrukt), aukeamatta putoava luutava
     kota mehevällä turpealla päälysaineella, enimmästi yhdellä, mutta
     välistä useammallaki pesällä ja siemenellä. Itseä kodan kuorta
     sanotaan _luuksi_ (putamen, sten) ja sen sisässä olevaa siementä
     _tumaksi_ eli _sydämmeksi_ (nucleus, kärna). Päälys muutamissa
     lajeissa on nahkea tahi kuivankälpeä, välistä suoninenki.
     Luumarjoja ovat e.m. kirsin ja tuomen marjat.
 _pähkinä_ (nux, nöt), aukeamatta putoava luukuorinen hedelmä
     tavallisesti yhdellä täyteläisellä siemenellä, e.m. pähkinäpuussa.
     Tammen ja erästen muiden puiden nahkeakuorista pähkinää sanotaan
     _terhoksi_ (glans, ollon). Erikotaisen hedelmän pähkinöitä
     sanotaan, miten jo edellä osotettiin, pähkylöiksi.
 _siipisiemen_ (samara l. semen alatum, vingfrukt), aukeamatta putoava,
     kälpeä, rutistunut, yksi- tahi harvasiemeninen hedelmä, jonka kota
     on yhdeltä taikka joka puolelta laajennut ja ohennut kalvomaiseksi
     tahi lehtimäisiksi lisäkkeiksi, e.m. vahteressa, saarnessa,
     jalavassa.
 _jyväsiemen_ (caryopsis, hinnfrukt), kuivankälpeä, yksisiemeninen,
     sileä, taikka pitkin sisäpuolta uurtoinen hedelmä, jonka ohut,
     kalvomainen, sikiäislehdestä muodostunut kuori kiinteästi peittää
     itsen siemenen, e.m. rukiissa, ohrassa, kaurassa ja heinäkasveissa
     yhteisesti.
 _jyväke l. kuorusjyvä_ (achenium, skalfrukt), kuivankälpeä yksi- tahi
     harvasiemeninen hedelmä yhteen kasvettuneella verholla kuorena,
     e.m. ohdakkeessa, putkessa, kuminassa.
 _kehäpäinen_ (achenium coronatum, fructus coronatus, semen coronatum
     l. sem. marginatum, försedd med frökrona), on jyväke, kun sen
     latvapäähän on yhteen kasvettuneesta verhosta jäänyt pieni
     ympyräinen palle eli _kehä_ (corona, rand l. frökrona).
 _haivenpäinen_ (achen. papposum, fructus papposus l. semen papposum,
     försedd med fruktfjun), kun verhokuori jyväkkeen latvasta jakauu
     hienoiksi haiveniksi (pappus, fruktfjun l. fröfjun).
 _paljaspäinen_ (achen. calvum l. semen calvum, naken), kun verho on
     niin jyväkettä myöten kasvettunut, että päässä ei ole kehää eikä
     haivenia.
 _varreton_ (pappus sessilis, oskaftad), on haiven, joka ei millään
     lailla haarau, _varrellinen_ (stipitatus, skaftad), kun tyveltä
     yhdessä ylempänä haarauu; _vareinen, vihneinen l. kovasukainen_
     (aristatus, styfborstig), _pehmytsukainen_ (setiformis,
     mjukborstig), _hapsimainen, sulkajakoinen_ (plumosus, fjäderlik),
     _yksi-, kaksi-, kolmi-, monikehäinen_ (uni-, bi-, tri-,
     multiserialis, en-, två-, tre-, flerradig), kun on yhdessä
     kehässä, tahi useammassa sisätysten, _lähtevä_ (deciduus, snart
     affallande), kun pian lähtee jyväkkeestä ja _pysyvä_, kun pysyy
     vielä varisneessaki jyväkkeessä.
 _kaksoisjyväke_ (diachenium, achenium bipartibile, polachenium,
     cremocarpium, dubbel skalfrukt), sarjakukkaisien verhokuorinen
     jyväke, joka valmistuessa halkeaa kahdeksi jyväpuolikkaaksi
     (mericarpium, carpidium, carpellum, semen, delfrukt) yhdellä
     latvaan asti halkeavalla _istukalla_ (columna l. carpophorum).
 _liite_ (commissura, fröfog), puolikasten yhdistyspaikka.
 _maha_ (latusculum, insida), liitesivu.
 _selkä_ (dorsum, rygg), ulkopuolinen sivu.
 _harju_ (costa l. jugum, ås), korkeampi pitkin selkää päästä päähän
     kulkeva naarmu. Harjuja on tavallisesti viisi kummallaki
     puolikkaalla, nimittäin _keskiharju_ (costa centralis, midtås),
     kaksi _väliharjua_ (costa intermedia, mellanås) ja kaksi
     _sivuharjua_ (c. lateralis, sidoås), jotka viimeiset saattavat
     olla joko _kulmaharjuja_ (costae marginales, kantåsar) taikka
     _vieriharjuja_ (c. intramarginales) kulman vieressä. Välistä on
     näiden _emäharjujen_ (juga primaria) välissä toisia pienempiä
     _väliharjuja_ (juga secundaria), jotka arvellaan olevan jäännöksiä
     sen kuoreksi kasvettuneen verholehden keskisuonesta, kun emäharjut
     ovat eri lehtien liitepaikkoihin ilmauneet. Harjut välistä ovat
     _piikkisukaisia_ ja välistä ovat ne levenneet ohuiksi
     lehtimäisiksi kalvoiksi, _siipiharjuiksi_ (c. alatae, vingade).
     Kun harjua ei tunnu ollenkaan sanotaan jyväpuolikasta _sileäksi_
     eli _harjuttomaksi_ (mericarp. ecostatum l. ejugatum).
 _vako_ (vallecula, åsdäld), kahden harjun välipaikka.
 _litteämahainen_ (orthosperma) on se sarjakasvi, jonka
     jyväpuolikkailla on litteä, tasainen maha.
 _uurtomahainen_ (campylosperma), sarjakasvi, jonka jyväpuolikas
     mahasivulta on pitkin uurrettu (latusculum longitudinaliter
     sulcatum, längs efter fårad).
 _onsimahainen_ (coelosperma), kun sarjakasvin maha on onteva (latusc.
     saccato-concavum, säcklikt urhålkad).
 _öljysuoni_ (vitta, oljerand), musta, päältä päin usein näkymätön
     juova jyväpuolikkaassa kulkeva pitkin vaon pohjaa, sisältävä eri
     makuista ja hajuista haihtoöljyä. Välistä on useampia öljysuonia
     yhdessä vaossa, jonka jälkeen vakoa sanotaan _yksi-, kaksi-,
     kolmi-, monisuoniseksi_ (uni-, bi-, tri-, multivittata). Toisinaan
     taas ei olekkaan öljysuonta s.o. vako on _öljysuoneton_ (vallecula
     evittata).
 _siemen_ (semen, frö), se hedelmän osa, joka sikiyneestä
     siemenaiheesta on valmistunut uutta samanlaista kasvia kantamaan.
     Sillä on kaksi eri osaa: _sydän_ ja _kuori_.
 _kuori_ (integumentum, omklädnad) jakaaupi kahteen osaan, jotka ovat
     _pinta_ (testa l. membrana externa, yttre skalet) tummempi
     näköänsä, ja _aluskuori_ (tunica, tegmen l. membrana interior,
     kärnhud), pinnan alla ja sydämmen ympärillä oleva vaalea
     kuorikalvo. Näiden välillä tavataan toisinaan erinäistä ainetta,
     _välikerta_ (mesospermium, mellanlager), ja muutamat luulevat
     pinnassakin olevan kaksi kuorikertaa, varsinaisen pinnan ja sen
     päällä _keden_ (epidermis, öfverhud).
 _paljas_ (semen nudum, naken); paljaaksi on yksinäistä siementä
     kutsuttu, kun sen kota on niin likinäisesti siihen yhdistynyt,
     että on kuin kuorena sen päällä.
 _kehrämäinen_ (s. discoideum, kakformig) on siemen pyöreänä ja
     litteänä, _virnamainen_ (lenticulare, linsformig) pyöreänä tahi
     soikeana ja litteähkänä, _pallistettu_ (marginatum, kantad), kun
     sillä on erilainen viiru ympärillään, _nöhtämäinen_ (scobiforme,
     filspånlik), kun se on hyvin pieni, pitkulainen, hilpainen j.n.e.
 _sydän_ (nucleus, frökärna) on joko kokonansa siitinaihetta tahi
     siitinaihetta valkuaisen kanssa.
 _valkuainen_ (albumen, fröhvita) on siemen-sydämmen eriosa, jota ei
     kuitenkaan kaikissa tavata, ja aineensa vuoksi on se tavallisesti
     valkea ja milloin turpea eli lihava, milloin _rustomainen_
     (corneum, hornartad), milloin _jauhomainen_ (farinosum,
     mjölgrynig) j.n.e. Sijansa vuoksi siitinaihetta suhteen on se
     joko _yltäympärinen_ (alb. periphericum, omslutande växtämnet),
     _keskellinen_ (centrale, liggande i midten af växtämnet) tahi
     _vierellinen_ (laterale, liggande vid sidan af växtämnet).
     Yltäympärisessä valkuaisessa on siitinaihe _keskellinen_ ja
     keskellisessä _yltäympärinen_; vierellisenä ollessa on
     siitinaihetki _vierellinen_.
 _valkuallinen_ (semen albuminosum) on se siemen eli sydän, jolla
     on valkuaista, _valkuaton_ (exalbuminosum), jolla ei ole.
 _siitinaine_ (embryo, växtämne), siemenen pääosa, josta uusi kasvi
     itäessä ilmaantuu. Siinä on kolme erittäin tarkastettavaa osaa:
     _ide, sirkus ja silmä_.
 _ide_ (corculum, brodd), johonka kuuluu juuriaine eli _juurukka_
     (radicula l. rostellum, rotämne) ja _sirkkaruoti_ (cauliculus
     l. scapellus, hjertbladsstängel), jotka siemenessä yhdistettynä
     itäessä eriävät, toinen alaspäin juuren, toinen ylös varren
     aluksi.
 _suuntamukainen_ (embryo orthotropus l. erectus, upprätt) on
     siitinaine, jos on suora ja siemenen mukaan, juurukka siemenen
     kantaa päin.
 _vastasuuntainen l. takaperoinen_ (antitropus l. inversus, omvänd),
     kun siitinaineen juurukka on siemenen latvaa päin.
 _kaltto_ (heterotropus, sned), siitinaine, joka ei ole siemenen
     mukaan.
 _taaskääntöinen_ (amphitropus, nedböjd), kun siitinaine on
     luokkamaisesti kaaristunut ja sen molemmat päät ovat siemenen
     kantaa päin.
 _sirkus_ (cotyledo, hjertblad), kasvin jo siemenessä perustettu
     itäessä ilmaantuva sirkkalehti.
 _sirkkalehtinen_ (planta cotyledonea, hjertbladsväxt) on se kasvi,
     jolle itäessä ilmaantuu sirkkalehti.
 _kaksisirkkainen_ (pl. dicotyledonea, dikotyledon), joka itää
     kahdella vastataisella, tahi niinkuin havupuut useammalla
     säteettäisellä sirkkalehdellä. Jälkimäisiä saattaisi myös sanoa
     _monisirkkaisiksi_ (pl. polycotyledoneae, polykotyledoner).
 _yksisirkkainen_ (pl. monocotyledonea, monokotyledon), se kasvi jolla
     on vaan yksi sirkkalehti, ylen harvoin kaksi, ei vastatusten,
     vaan perätysten.
 _nouseva_ (cotyledo epigaea) on se sirkkalehti, joka itäessä nousee
     maan päälle näkyviin, n.k. tavallisesti kaikkien kaksisirkkaisten.
 _nousematon_ (c. hypogaea), sirkkalehti, joka jääpi maahan ja muutenki
     vaillinaiseksi, n.k. tavallisesti yksisirkkaisissa.
 _laitajuuruinen_ (embryo pleurorhizeus) on siitinaine, jonka
     sirkukset, laidoin siemenen leveyttä myöten, ovat päälystöillänsä
     (sisäpuolillansa) vastatusten eli _vastapuoliset_ (cotyledones
     adcumbentes, liggande bredvid hvarandra) ja juurukka
     _taaskääntöisenä_ (reflexa, tillbakaböjd) makaava pitkin molempain
     sirkusten laitaa eli _laidallinen_ (radicula marginalis l.
     lateralis, kantliggande).
 _selkäjuuruinen_ (notorhizeus) on siitinaine, kun sirkukset
     poikkiteloin siemenen leveyttä ovat päälitysten eli _päälittäiset_
     (incumbentes, liggande ofvan hvarandra) ja taaskääntöinen juurukka
     makaa toisen sirkuksen selällä eli on _selällinen_ (dorsalis,
     ryggliggande).
 _suoralaskuinen_ (orthoploceus), kun sirkukset ovat vastalaskuisia
     (conduplicatae, hopvikna), ja juurukka ulkomaisen kulmassa s.o.
     _kulmallinen_ (angularis, vinkelliggande).
 _poikkilaskuinen_ (diplecolobeus), keskeltä taaspäin kääntyneillä
     s.o. _taaskääntöisillä_ (medio replicatae, på midten
     tillbakaböjda) sirkuksilla ja selällisellä juurukalla.
 _kiertosirkkainen_ (spirilobeus), _sisään kiertyneillä_ (spirales
     l. spiraliter involutae, spiralformigt inrullade) sirkuksilla
     ja selällisellä juurukalla.
 _silmä_ (gemmula, cauliculus l. plumula, stamknopp l. bålämne),
     siitinaineen kolmas osa, josta kasvin varsi lähtee, ja jolla
     kaksisirkkaisissa on sijansa sirkusten välissä, yksisirkkaisissa
     sirkustupekkeen sisässä.
 _esikkolehti_ (folium primigenum l. primordiale, första örtbladet),
     se suoraan silmästä ilmaantuva ensimäinen kasvilehti.
 _napa_ (hilum, fröärr l. nafvelgrop), se paikka siementä, josta se
     kodassa on kiinni ollut. Napapuolta sanotaan siemenen _mahaksi_
     (venter, buk) ja toista puolta _seläksi_ (dorsum, rygg),
     välikohtia _sivuiksi_ (latera, sidor).
 _napalappu_ (strophiolum l. caruncula, nafveltäcke), nystyrämäinen
     tahi käsnämäinen lisäke, joka lähtevä napasuonesta tahi istukasta
     erästen kasvien siemenissä peittää navan.
 _siitereikä_ (micropyle l. foramen germinationis, rothål),
     pienukainen, usein näkymätön reikä siemenen kuorikalvoissa, navan
     päässä, jäännöksenä siitä reiästä, josta siitinneste kulki
     siemenaiheesen.
 _napapilkku_ (chalaza, nafvelfläck), se paikka siemenen aluskuorta,
     josta napasuoni käypi sisään, muutamissa siemenissä kohdastaan
     navan alla, toisissa vähän syrjässä, ja tavallisesti kiinteämpi,
     vehreä, keltainen tahi ruskea.
 _napaviiva_ (raphe, nafvellinie), napasuonen saattama tavallisesti
     vieripaikkoja korkeampi viiru navan ja napapilkun välillä niissä
     siemenissä, joissa ovat erillään. Se lähtee aina toiselta puolen
     napaa, kun siitereikä on toisella.
 _siemenvaippa_ (arillus, coma, desma, fröhylle), muutamissa siemenissä
     tavattava napasuonen ulkopuolinen leveäminen siementä vasten.
     Siemenen valmistuessa vaippa toisinaan muuttuu _tukaksi_ (coma,
     fröhår) ja siementä sanotaan siitä _tukkaiseksi_ (semen comosum
     l. crinitum).




Kukkain lisäosista.


_Lisäosat_ (partes aceessoriae, bidelar), joita ainoastaan eräissä
kukissa tavataan.

 _lisäterä_ (paracorolla, bikrona), melkein terän muotoinen
     kukkalisäke, joka taitaa olla joko _yhdislehtinen_ (corona
     gamophylla) tahi _erilehtinen_ (c. eleutherophylla l. polyphylla).
     Itsekutakin erinäistä lehteä sanotaan _lisälehdeksi_ (parapetalum,
     bikronblad).
 _lisälehtinen_ (petala coronata, försedd med bikrona l. bikronblad) on
     erilehtinen terä pienillä suomumaisilla lehtikalvoilla terälehtien
     juuressa kukan sisällä.
 _kupurasulkuinen_ (faux fornicibus clausa, pipöppningen tillsluten af
     knölar) on yhdislehtisen terän nielu, kun siinä on paksumpia
     kuperia kyhmyjä eli _kupuroita_ (fornices, hvälfda knölar), ja
     _nystysulkuinen_ (faux fornicibus subulatis clausa), kun kyhmyt
     ovat oramaisia.
 _sulettu_ (faux clausa, sluten) ja avoin (f. pervia l. nuda) osottavat
     yhteisesti nielussa jotain sulkua olevan tahi ei olevan.
 _valhehede_ (parastemon, falsk ståndare), heteen kaltainen lisäke.
 _mesinystyrä_ (glandula nectarifera, honingsglandel).
 _mesihuokonen_ (porus nectariferus, honingspor).
 _mesikolo_ (fovea nectarifera, honingsgrop), joka on milloin paljas,
     milloin _suomukatteinen_ (fovea squama tecta, täckt med ett
     fjäll).
 _mesijuova_ (plica l. stria nectarifera, honingsfåll), pitkin terää
     tahi kupulehteä.
 _mesikannus_ (calcar nectariferum, honingssporre), kun joku kukkaosa
     on venynyt pitkämäiseksi onneksi mesipiteeksi.




Kasvien väreistä.


 _Valkea_ (albus, hvit).
 _valkeanhohtava_ (candidus, glänsande hvit).
 _lumivalkea_ (niveus, snöhvit).
 _luuvalkea_ (eburneus, elfenbenshvit), kiiltävä ja valkea kuin
     elefantin luu, vähän kellahtava.
 _maidonkarvainen_ (lacteus, mjölkhvit), hiukan sinehtävä.
 _hopeankarvainen_ (argenteus, silfverhvit), kiiltävä ja vähän
     sinettävä.
 _vaalea l. vaalakka_ (albidus l. albicans, hvitaktig), vaalean
     hallava, vähän harmaahtava.
 _harmaa_ (cinereus, grå), tuhkankarvainen.
 _mustanharmaa_ (griseus, mörkgrå).
 _vaaleanharmaa l. vesiharmaa_ (canus l. incanus, ljusgrå),
     tavallisesti hienokarvaisista pinnoista.
 _vehreänhallava_ (glaucus, grågrön), harmaanvehreä.
 _jäänkarvainen l. lyjynkarvainen_ (plumbeus, blygrå).
 _hiirenkarvainen_ (murinus, gråbrun), ruskealle vivahtava.
 _likaharmaa_ (sordidus, smutsgrå), vaalahtava.
 _musta_ (niger, svart), sysimusta.
 _nokimusta_ (ater, kolsvart l. sammetssvart), kuin sametti.
 _mustankiuhtava_ (coracinus, korpsvart), mustanviherä kuin korpin
     sulka.
 _pikimusta_ (piceus, becksvart), ruskealle vivahtava.
 _palomusta_ (sphacelatus, svartbränd), ikäänkuin poltettu.
 _tumpura_ (brunneus, mörkbrun).
 _ruskea_ (badius l. castaneus, kastaniebrun).
 _mustanruskea_ (spadiceus, glänsande brun), kiiltävä.
 _ruskeanmuseva_ (fuscus, mellanbrun), mustalle ja harmaalle vivahtava.
 _rusettava_ (cinnamomeus, kanelbrun), punottava kuin kanelin kuori.
 _ruosteenkarvainen_ (ferrugineus, rostbrun).
 _maksankarvainen_ (hepaticus, lefverbrun), keltaiselle ja vehreälle
     vivahtava.
 _mustanrusappa_ (fuligineus l. fuliginosus, fotbrun), kuin noenkarsta.
 _likaruskea_ (luridus, smutsbrun), kellertävä.
 _punainen_ (ruber, röd), mansikan karvainen.
 _ehtapunainen l. turkinpunainen_ (coccineus, puniceus l. phoeniceus,
     skarlakansröd l. högröd).
 _ruusunpunainen_ (roseus, rosenröd), helakan punainen.
 _veripunainen l. veriruskea_ (sanguineus, blodröd), tummempi
     edellistä.
 _lihankarvainen_ (carneus, köttröd).
 _vaaleanpunainen_ (incarnatus, blekröd).
 _tiilenkarvainen_ (lateritius, tegelröd).
 _ruskeanpunainen_ (miniatus, mönjeröd), vähän keltaiselle vivahtava
     ehtapunainen.
 _tulipunainen_ (flammeus, eldröd), vielä kellahtavampi, kun edellinen.
 _punakellervä_ (cinnamomeus, kanelbrun, cinnoberröd), kuin kanelin
     kuori.
 _ruskea_ (rufus, rödbrun).
 _tummanpunainen l. purpurainen_ (purpureus, purpurröd), sinelle
     vivahtava.
 _mustanpunainen_ (atropurpureus, dunkelt purpurröd).
 _keltainen_ (luteus, gul).
 _kullankarvainen_ (aureus, guldgul), heleän keltainen.
 _tummankeltainen_ (citrinus, citrongul).
 _vahankarvainen_ (cerinus, vaxgul).
 _rikinkarvainen_ (sulphureus, svafvelgul), kuin tulikivi
     viheränpuuhuva.
 _vaaleankeltainen_ (flavus, ljusgul), voilakka, voinkarvainen.
 _olenkarvainen_ (stramineus, halmgul), vähän vaaleampi edellistä.
 _kellervä_ (fulvus, mörkt guldgul), punaiselle vivahtava.
 _ruskeankeltainen_ (ochraceus, brungul).
 _ruskeanhallava_ (helvolus, grått brungul).
 _punakellervä_ (aurantiacus, pomeransgul l. orangegul).
 _keltapunainen_ (vitellinus, rödgul), kuin munan ruskuainen.
 _tummanruskea_ (croceus, saffransgul), kuin saframi.
 _kulonkarvainen_ (lividus, gulblå), vivahtava keltaiselle, harmaalle
     ja sinelle.
 _likakeltainen_ (ochroleucus, blekt smutsgul), vaalahtava.
 _vehreä_ (viridis, grön).
 _ruohonpäinen_ (prasinus, gräsgrön).
 _vehreänsinervä l. siniviherä_ (aeruginosus, blågrön).
 _sapenkarvainen_ (olivaceus, olivgrön), viherä ja kellertävä.
 _mustanviherä_ (atrovirens, svartgrön).
 _sininen l. keskisininen_ (caerulaeus, blå, mellanblå).
 _mustansininen_ (cyaneus, mörkblå).
 _vaaleansininen_ (azureus, himmelsblå), taivaan sininen.
 _sinipunerva l. punasinervä_ (violaceus, violett).
 _sinikiuhtava_ (lilacinus, ljust violett), vaaleampi edellistä.
 _sinihallava_ (caesius, blågrå), hauvinkarvainen.
 _kahdenkarvainen_ (discolor, tvåfärgad), joka ei ole yhdenvärinen
     molemmilta puolilta.
 _yhdenvärinen_ (concolor, likafärgad l. enfärgad), kummaltaki puolelta
     yhdenkarvainen eli samanvärinen.
 _paikullinen l. kirjava_ (variegatus, fläckig l. brokig), erivärisillä
     paikuilla, pilkuilla eli tähneillä.
 _muuttovärinen_ (versicolor, ombytande färg), joka oikeastansa
     kasvaessa muuttaa värinsä.
 _lähtövärinen_ (decolorans, mistande sin färg), josta alkuperäinen
     väri aikaa myöten lähtee.
 _värivanteinen_ (zonatus, ringformigt tecknad), kun on vaaleampia tahi
     tummempia erivärisiä vanteita tahi vannepuoliskoita ympäri jonkun
     osan.
 _sumea l. raukea_ (opacus, matt färgad).
 _loistava l. kiiltävä_ (lucidus l. nitidus, glänsande).
 _kiuhtava l. läikkivä_ (micans, skiftande).
 _läpihohtava l. kuultava_ (pellucidus l. diaphanus, färgad och
     genomskinlig), kun värilliset osat ovat läpikuultavia.
 _lasinvärinen_ (hyalinus, saknande allt färgämne l. hvitaktigt
     genomskinlig).




Mausta ja hajusta.


 _Haiseva l. pahahajuinen_ (foetidus, illa luktande).
 _hajahtava, imanne l. maikava_ (fragrans, starkt välluktande).
 _hapahka, kilappa l. kilpeä_ (subacidus l. acidulus, syrlig).
 _hapan l. muikea_ (acidus, sur).
 _huumaava, myrkeä l. tympäisevä_ (narcoticus, narkotisk, döfvande
     l. rusgifvande, vanl. giftig).
 _hyvähajuinen_ (suaveolens, välluktande).
 _hyvämakuinen, makea_ (dulcis, söt).
 _imelä l. rievä_ (subdulcis l. dulciculus, sötaktig).
 _iskuinen l. tahmea_ (viscidus, klibbig).
 _karkea l. karmea_ (acerbus, kärf).
 _karvas, katkera l. kitkerä_ (amarus, bäsk).
 _kimpura l. vinkerä_ (adstringens l. stypticus, sammandragande).
 _kirmakka, kirpeä, tuikea l. äikeä_ (acris, bitter l. skarp).
 _kirpaiseva, kirveltävä, polttava l. vihava_ (urens, brännande).
 _kisumainen_ (hircinus, frän, luktande bock).
 _kynsilaukan hajuinen l. -makuinen_ (alliaceus, lökartad till
     lukt l. smak).
 _lemaava, löyhkävä l. väkevähajuinen_ (graveolens, starkt, mindre
     behagligt luktande).
 _luteenhajuinen_ (cimicinus, vägglusluktande).
 _läätevä, tylkeä l. tympeä_ (nauseosus, äcklig l. vämjelig).
 _mauton, tuima l. äitelä_ (insipidus, fadd l. smaklös).
 _maikea k. naukea_ (mitis, mild).
 _pahamakuinen_ (ingrati saporis, illa smakande).
 _ruusuhajuinen_ (rosaceus, luktande af törnrosor).
 _ryytimäinen, ryytihajuinen, ryytimakuinen_ (aromaticus,
     aromatisk l. kryddaktig, -lik).
 _suolainen_ (salsus, saltaktig).
 _vetinen_ (aquosus, vattenaktig).

Samoin kuin edellisissä sanoissa on hajua ja makua _kynsilaukkaan,
luteisiin, ruusuun_ j.n.e. verrattu, verrataan niitä välistä muihinki
tuttuihin aineisiin, _aneksiin, kamferttiin, kaneliin, minttuun,
myskiin, pihkaan_ j.n.e.




Kasvipaikoista.


 _Tunturit_ (alpes, fjäll), joiden kukkuloilta lumi ei koskaan sula.
 _tunturialusta, tunturiliepeet_ (regio subsylvatica, skogsregionen),
     metsäinen piirikunta tunturien juurilla, joissa alempana kasvaa
     petäjiä, ylempänä koivuja.
 _tunturilaide_ (r. subalpina, subalpina regionen), vähitellen
     kohoava tunturin sivu, jossa parhaasta päästä kasvaa pensaita,
     vaivaiskoivuja, sammalia j.n.e.
 _tunturiselkä l. -selkämä l. -laki_ (r. alpina, fjällregionen), puut
     ja pensaat katoavat, maa kovenee. Tässä piirissä tavataan enin
     tunturikasveja.
 _vilupiiri_ (r. frigida, köldregionen), kivinen, kallioinen ja
     rotkoinen tunturin niska vähän ylempänä edellistä piiriä,
     harvinaisilla kasveilla.
 _lumipiiri_ (r. nivalis, snöregionen), ikuisten lumien laiteet.
 _vuoret l. vaarat_ (montes, bergshöjder).
 _maanselät, selänteet, harjut, särkät_ (juga saxosa et arenosa,
     landtåsar).
 _mäet, töykämät_ (colles, mindre bergshöjder).
 _kalliot_ (rupes, rupestria, klippor).
 _vierikot, kalliovierut, jyrkylät_ (praerupta, branter).
 _mäkirinteet, ahteet_ (declivia, bergsluttningar, backar).
 _louhikot, kivikot, röyteiköt_ (lapidosa, petrosa, saxosa,
     stenhölster).
 _hietamaa, santamaa, hiesukko_ (arenosa, sandjord).
 _somerikko_ (glareosa, grus).
 _sorahiekka_ (sabulosa, gröfre sand).
 _rauniot_ (ruderata, ruiner).
 _kiviseinät_ (muri, murar).
 _seinävieret_ (parietes, plank och väggar).
 _katot, turvekatot, olkikatot_ (tecta, tak).
 _kylätienoot, asuntopaikat_ (vici, pagi, hyar).
 _pihat_ (aulae l. arae, gårdar).
 _ryytimaat_ (oleracea, kryddgårdar).
 _omenatarhat_ (pometa l. pomaria, äplegårdar).
 _puutarhat, puistot_ (horti, trädgårdar).
 _lehtokujat_ (ambulacra, gångar, alléer).
 _tiet, tievarret_ (viae, vägar).
 _viljelömaat_ (culta, odlade ställen).
 _pellot_ (arva, åkrar).
 _toukopellot_ (segetes, sädesåkrar).
 _kesantopellot_ (vervacta, trädesåkrar). _pientaret_ (versurae,
åkerrenar).
 _aitovieret_ (sepes, gärden, häckar).
 _vainiot_ (agri, åkerfält).
 _niitut, nurmet_ (prata, ängar).
 _laitumet, karjamaat_ (pascua, betesmarker).
 _ahot, lakeat, aukot, kankaat_ (campi, planities, fält och slätter).
 _kanarvikot_ (ericeta, ljunghedar).
 _laksot, lantot, notkot_ (valles, dalar).
 _arot, alhot, alangot_ (loca humilia, dälder).
 _lehdot_ (luci, lundar).
 _kalve-, siimes-, pimento- l. varjopaikat_ (umbrosa, skugga).
 _päiväpaikat, päivänalaiset paikat_ (aprica, solsken).
 _viidat, vesakot, pensaistot, vehmastot_ (virgulta, fruticeta,
     dumeta, busksnår, ungskogar).
 _metsät_ (silvae, skogar); _korvet_ (deserta, öknar).
 _salot, pimentolehdot, lehtimetsät_ (nemora, mörka löfskogar).
 _aarniometsät_ (silvae vetustae, urskogar).
 _havumetsät, havikot, kuusistot, petäjistöt, hongistot_ (pineta,
     barrskogar).
 _pajustot_ (saliceta, videsnår, videskogar).
 _haavistot_ (populeta, aspskogar).
 _vetiset, kosteat paikat_ (uda, fuktiga ställen).
 _vesiperät_ (uliginosa, sanka ställen).
 _luhdat, tulvapaikat_ (inundata, öfversvämmande ställen).
 _nevat, levät, jängät_ (paludes, kärr).
 _suot, rämeet, rämeiköt_ (paludes caespitosae, tufviga kärr).
 _lamperot, lammikot, kuljut, liejut, liemot_ (stagna, piscinae,
     träsk, vattenpölar).
 _lähteet, hetteet, vesihuovut_ (fontes, källor).
 _purot, ojat, nivat_ (rivuli, bäckar, diken).
 _joet, virrat_ (fluvii, floder).
 _jokivarret, jokirannat_ (ripae, flodstränder).
 _vesi_ (aqua, vatten).
 _järvet_ (lacus, sjöar).
 _meri_ (mare, haf).
 _merenrannat_ (littora marina, hafsstränder).




Pituuden ja leveyden mitoista.


 _linjan pituinen tahi levyinen_ (lineam longus vel latus, af en linies
     längd eller bredd), 1/12 tuumaa.
 _kynnen pituinen l. levyinen_ (unguicularis, semuncialis, half tum
     lång eller bred), 1/2 tuumaa.
 _tuuman pituinen l. levyinen_ (uncialis l. pollicaris, tumslång
     l. bred), 1 tuuma.
 _sormen pituinen_ (digitalis, fingerslång), 3 tuumaa.
 _syrjäkämmenen levyinen_ (palmaris, af handens bredd), 3 tuumaa.
 _vaaksan pituinen l. levyinen_ (spithameus, qvarterslång), 7 tuumaa.
 _isovaaksan pituinen_ (dodrantalis, spannlång), 9 tuumaa.
 _jalan pituinen_ (pedalis, fotslång), 12 tuumaa.
 _kolmikorttelinen_ (cubitalis, halfannan fot), 18 tuumaa.
 _kyynäräinen_ (ulnaris l. brachialis, alnslång), 24 tuumaa.
 _miehen l. sylenpituinen_ (orgyalis, manslång, samnslång), 3 kyynärää.




Jälkisananen.


Työni päätteeksi sopinee mainita, että olen parhaan taitoni jälkeen jo
vuosikauden ja runsaamminki näitä edellisiä kasviopin sanoja puolet
aikojani miettinyt ja työssäni seurannut _Haynen, Bischoffin,
Hartmanin_ ja varsinkin _Arrhenius'en_ kasvien tutkioille hyvin tuttuja
sama-aineisia laitoksia muilla kielillä. Missä minullen ei ole
onnistunut oikein somia ja sopivia suomenkielisiä sanoja saada, siinä
jälkeisilleni onnistukoon paremmin. Olkoonki miten tahansa, toki toivon
tällä työllä näyttäneeni suomenkielen yltävän ja taipuvan tämmöisiinkin
yrityksiin, Ruotsalaiset vanhan tapansa mukaan arvelkoot sen varoista
ja sopivaisuudesta, mitä milloinki tahtovat. Eipähän ole ollut pakko
semmoisia muukalaisia sanoja, kun esimerkiksi _androgynus, cellula,
dicotyledo, concavus, cryptogamus, ovalis, phyllodium, pistilla,
stipula_ y.m. sillä tavoin suomenkieleen sekoittaa, kun Ruotsalaiset
niistä -- epäilemättä kyllä suureksi hyödyksi ja kielensä kunniaksi --
ovat saaneet sanansa _androgynsk, cellul, dikotyledon, konkav,
kryptogam, oval, phyllodium, pistill, stipel_, jotka arvattavasti ynnä
monen muun kumppalinsa kanssa ovat Ruotsin kansan hyvin helpot ymmärtää
ja muistossa pitää. Eikä myös ole tarvinnut, niinkuin ruotsinkielessä
usein tapahtuu, 3:lla, 4:llä tahi useammalla sanalla sanoa, mitä
latinan tahi kreikan kielessä sanotaan yhdellä.

Yhdyssanain edellisistä puolista vastaavat eri kielissä toisillensa:

    suom.  yksi- kaksi- kolmi- neli-   viisi-   kuusi- seitsen-
    latin. uni-  bi-    tri-   quadri- quinque- sex-   septem-
    kreik. mono- di-    tri-   tetra-  penta-   hexa-  hepta-
    ruots. en-   två-   tre-   fyr-    fem-     sex-   sju-.

Semmoisten sanain jälkimäinen puoli nimittää itsen asian eli aineen
ja edellinen puoli vaan sanoo, jos niitä on yksi eli useampi.
Enimmät sanat sitä laatua, joiden alkuna on yksi-, uni-, mono-, en-,
tavataan siis myöskin aluilla kaksi-, bi-, di-, två- j.n.e.
Se on sitä varten muistutettava, että jos semmoisia yhdyssanoja ei aina
löydettäisi yhdellä, niitä silloin taidetaan jolla kulla toisella
alulla etsiä.

Tarkoitukseni on ollut saada vaan ne sanat suomennetuksi, joita
tavallisesti käytetään ilmisiittiöisten kasvien muodon selittämiseksi,
taikka niiden toinen toisestaan erottamiseksi; niillä, jotka erittäin
kuuluvat salasiittiöisiin kasveihin taikka kasvielon eli sisällisen
laadun ja luonnon esittämiseksi, en ole tahtonut tätä työtäni
laajentaa.

Se joka lähtee virheitä ja puuttuvaisuuksia urkkimaan, löytää niitä
kyllinki tässä kokeessani, mutta olkoonpa niitä miten hyvänsä,
tavattakoon siinä jos paljonki sopimattomia sanoja ja muuta
moittimista, niin kuitenki, kaikitenki

    Ladun laitoin, latvat taitoin,
    Oksat karsein, tien osotin,
    Somemmille suorijoille,
    Tarkemmille taitajille,
    Nuorisossa nousevassa,
    Polvessa ylenevessä.

Helsingistä 1 joulukuuta 1858.

E. L.










*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KASVIKON OPPISANOJA ***


    

Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
copies of this eBook, complying with the trademark license is very
easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
of derivative works, reports, performances and research. Project
Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may
do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
license, especially commercial redistribution.


START: FULL LICENSE

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE

PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™
electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person
or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.

1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™
electronic works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg™ License when
you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country other than the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work
on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the
phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:

    This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
    other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
    whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
    of the Project Gutenberg License included with this eBook or online
    at www.gutenberg.org. If you
    are not located in the United States, you will have to check the laws
    of the country where you are located before using this eBook.
  
1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg™.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg™ License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format
other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg™ website
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
provided that:

    • You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
        the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method
        you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
        to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has
        agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
        Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
        within 60 days following each date on which you prepare (or are
        legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
        payments should be clearly marked as such and sent to the Project
        Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
        Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg
        Literary Archive Foundation.”
    
    • You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
        you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
        does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
        License. You must require such a user to return or destroy all
        copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
        all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™
        works.
    
    • You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
        any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
        electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
        receipt of the work.
    
    • You comply with all other terms of this agreement for free
        distribution of Project Gutenberg™ works.
    

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right
of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.

1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any
Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™

Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s
goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg™ and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org.

Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state’s laws.

The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West,
Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up
to date contact information can be found at the Foundation’s website
and official page at www.gutenberg.org/contact

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation

Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread
public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state
visit www.gutenberg.org/donate.

While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.

Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works

Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of
volunteer support.

Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.

Most people start at our website which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org.

This website includes information about Project Gutenberg™,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.