The Project Gutenberg eBook of Kantele Taikka Suomen Kansan sekä Wanhoja että Nykyisempiä Runoja ja Lauluja, IV This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. Title: Kantele Taikka Suomen Kansan sekä Wanhoja että Nykyisempiä Runoja ja Lauluja, IV Author: Elias Lönnrot Release date: February 8, 2015 [eBook #48202] Language: Finnish *** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KANTELE TAIKKA SUOMEN KANSAN SEKÄ WANHOJA ETTÄ NYKYISEMPIÄ RUNOJA JA LAULUJA, IV *** E-text prepared by Jari Koivisto Note: Project Gutenberg has other volumes of this work. Kantele I: see https://www.gutenberg.org/ebooks/48176 Kantele II: see https://www.gutenberg.org/ebooks/48177 Kantele III: see https://www.gutenberg.org/ebooks/48201 KANTELE IV taikka Suomen Kansan sekä Wanhoja että Nykysempiä Runoja ja Lauluja Koonnut ja pränttäyttänyt ELIAS LÖNNROT, Philosof. ja Medicinan Candidati. Helsingissä Präntätty Waseniuksen luona Wuonna 1831. Wiel' on wirressä wisoa, Laulussani laittamista; Waan empä oikein usoa, Kun en oo opissa ollut, Käynyt koulukumppalissa. Imprimatur. C. E. Ekelund. Membrum Coll. Cens. in Fennia. SISÄLLÄPITO: Esipuhe. Wanhoja runoja. Loihtia. Käärmeen Synty. Pistoksen Synty. Kalman Synty. Rakkauden wieroitussanat. Lapsensaajasten Sanat. Kateen Sanat. Lemmen Nosto. Kosiomiehen Luku. (Toisin). Kosian Sanat. Koiran Lumoussanat. Jänistä pyytäissä. Linnuille. Kaloja pyytäissä. Myrskyn Sanat. Pakkasen Synty. Karjaa Laitumelle laskeissa. Karhun Synty. Hukan (Suden) Synty. Kyykäärmeen Synty. (Kyykäärmeen?) Synty. (Toisin). Nykysempiä Runoja. Hewosen Kengittäminen. Kettusen Toimituksista. Juukan Lukkarista. Juoniteltu Juukan poika. Juomalauluin Kirjoittajalle. Pappi Wainajasta. Esipuhe. Neljännen Osan Runoista owat _Loihtia, Koiran Lumoussanat, Lintuja pyytäissä, Karhun Synty, Hukan Synty_ Kesälahelta; _Kalman Synty, Rakkauden Wieroitussanat, Kosian Sanat, Jänistä pyytäissä, Karjaa laitumelle laskeissa, Pappi wainajasta_ Kitteeltä; _Kateen Sanat, Kaloja pyytäissä, Pakkasen Synty_ Ilomantsista; _Lemmen Nosto, Kosiomiehen Luku, Myrskyn Sanat_ Enolta; _Kyykäärmeen Synnyt_ Pieliseltä; _Lapsensaajasen Sanat, Kettusen toimituksista_ Wuokkiniemeltä; _Pistoksen Synty_ Kesälahelta ja melkein yksillä sanoilla Ilomantsista; _Käärmeen Synty_ Ilomantsista ja muualtakin; _Hewosen kengittäminen_ Rautalammelta Korhosen tekemä; _Juukan Lukkarista, Juoniteltu Juukan poika_ Juukalta (t. Juuwalta); _Juomalauluin kirjoittajalle_ Haminan tienoilta. Kolmannessa Osassa owat _Tanssaja, Sairaita kylwettäissä, Lääwämadon Synty_ Kesälahelta; _Hätäsanat, Kipusanat, Kahwerokasta_ Kitteeltä; _Kuwun Sanat_ Pelgjärweltä; _Riiden Sanat_ Ilomantsista; _Raudan ja Tulen Synty, Hammasmadon Sanat_ usiammista pitäjistä Karjalassa; _Wäinämöisen Weljen pojasta, Ylistysruno Kalle Palmulle_ Rautalammelta Korhosen tekemiä. Alkaissani ensin näitä koottuja Runoja pränttiin toimittaa, toiwosin minä net mahtuwan wiiteen osaan, kukin osa 60 siwun kokoinen; mutta jo ensimmäisen osan präntättyä hawaitsin minä itseni erehtyneen luullossani, sillä kaikilla niillä Runoilla, joita minä koin saada ensimmäiseen osaan, siinä ei ollut tilaa, joten tahtoinut lisätä lehden lukua. Kuin se minulle näytti waikiaksl tehdä muulla ehdolla, kuin että myöskin olisin enäntänyt hinnan, ja sitä en kuitenkaan saattanut tehdä niiden wuoksi, jotka jo edeltä oliwat pyytäneet näitä Runoja määrättyyn hintaan, niin täyty minun jättää muutamia poies. Yhtä oli se toisenki osan kanssa, ehkä minä siihen pränttäytin Runoja kuuden lehden lisännöllä ylite määrän. Kolmannesta ja neljännestä osasta jäi samaten muutamia pränttäämätä ja luullen jää wiidennestäkin. Siitä olen minä luullut parahaksi koota kaikki sillä tawalla jääneet ja pränttäyttää yhden osan päälle, kuin ensin aikosin, jonka tähden näitä Runoja wielä nyt tulee kaksi osaa eli yhteensä kuusi osaa. Wanhoja Runoja Loihtia. Hyötelleimme, myötelleimme, Rautapaitohin paneimme, Wai ilman warotelleimme, Noiten noitien sekahan, Werikinnerten keralle? Mies on lustuissa lujempi Rautapaiassa parempi, Teräswyöss' on tenhosampi, Sitte ei huoli hywiäkään, Tottele jalojakahan; Suet panee suitet suuhun, Karhut rautakahleisihin, Ite on suurena sutena, Karhu kahta kauhiampi. Kyllämä mokomat noiat Kolme kulkkuuni hokasen, Paan [Panen] kaheksan kainaloihin, Yheksän olan ylite. Laulan ma mokomat noiat Suin sytehen, päin sawehen, Kypenihin kyynäswarsin, Koprin kuumihin porohin. J.n.e. Käärmeen Synty. Käwi Jesus tietä myöten Kolmen poikasen keralla, Kahen kielikumppanisa. Piru tieltä loikastise, Rajakenkä kalliolta. Wuoti kuona konnan suusta, Kina ilkiän kiasta, Waahti wangasta nenästä, Rautaselle kalliolle, Wuorelle teräksiselle. Santti Pietari sanoopi: "Jotain tuostakin tulisi, Kuin sa luoja hengen loisit, Siunaisit jumala silmät." Jesus wastasi wakainen: "Paha pahasta tuleepi, Kipu konnan oksennosta." Santti Pietari sanoopi: "Luoppas herra henki tuolle, Siunaa jumala silmät!" Loipa herra hengen tuolle, Silmät siunasi jumala, Pahan miehen oksentohon, Konnan ilkiän kinahan. Sano Santti Pietarille: "Pistä suuhun peukalosi, Sormes' ohtahan ojenna!" Pisti suuhun peukalosa, Kätes' ohtahan ojensi; Puri sormen Pietarilta. Santti Pietari sanoopi, Rutosti rukoeleepi: "Teeppä herra terweheksi Herran hengellä hywällä, Lämpösellä läyhyttele." On matoa monen näköstä, On sinistä, on punasta, On kellan karwallista, Waan ei tuon pahan näköstä Eikä kammon karwallista. Empä tieä karwojasi: Onko hän se Hiien karwa. Wai on liene heinän karwa, Tulen karwa, tuomen karwa, Maan karwa, mataran karwa. Wai on kaiken ilman karwa, Karwa kaikkein perkelien? Ite karwasi walite! Liet paha pajun näkönen? Tieän sykkö synnyntäsi, Maan kawala kaswantasi. Miss' oot sykkö synnytelty, Maan kawala kaswateltu, Wuorella teräksisellä, Rautasella kalliolla. Siin' oot sykkö synnytelty, Maan kawala kaswateltu. Wuorella teräksisellä, Rautasella kalliolla. Siin' oot sykkö synnytelty, Maan kawala kaswateltu. Mist' on pää pahalle pantu? Pää pantu pajun nenästä. Mist' on kieli keksittynä? Keihäästä äiän pojan. Mist' on hampahat haettu? Orahista Tuonen otran, Werissä wierewistä, Hurmehissa huurowista. Mist' on silmät siunattuna? Silmät simpukan jywistä. Mist' on henki heitettynä, Sekä wiskattu wihoja? Henki höyrystä pahasta, Hiien kosken kuohunnasta. Mist' on raatua rakettu? Kyröläisen kyntöruoska, Wirolaisen aian wihta. Mist' on suolet häikiölle? Wyöltä Hiien wyöllisiä, Helmasta helisiwiä, Kupeelta kulisiwia. Mist' on häntä häälättynä, Pursto, puuhattu pahalle? Paitulaisen parran päästä, Hiwuksista Hiitolaisen. Tule työsi tuntemahan, Pahasi parantamahan, Ennen kuin sanon emolle, Wirkan wierin wanhemmille. Enemp' on emolla työtä, Waiwa suuri wanhemmalla, Pahoja parantaissa, Tammottaissa taikioita. Ei sinun isosi käske, Ei sinun emosi käske, Päätä pystössä piteä, Kaulanwartta karkiata. Jotas luoja sinun kiros Mahallasi maata käyä, Maa käyä, kiwi kalua. Tule työsi tuntemahan, Pahasi parantamahan. J.n.e. Tiesitkös puuta purrehesi, Pajun juurta pannehesi, Närettä näpistäneesi, Kokeneesi koiwun juurta, Hakanneesi haawan juurta, Pihlaista pistäneesi; Kuin purit ihon imeisen, Ihoa imehnoraukan, (Tahi karwoa kapehen.) Et lie puuta purrutkahan, Närettä näpistänynnä. J.n.e. Purit ihoa imeisen, Ihoa imehnoraukan, (Tahi karwoa kapehen. Sata karwan kantawoa, Tuhannen tuhuttawoa.) Mato musta, kyy wiherä, Ala mättäin meniä, Puun juuren pujottelia, Päältä turpejen tulia! Jos olet pahoin tehnyt, Tule työsi tuntemahan, Pahasi parantamahan. Pane pääsi palmikolle, Silkkinauhalla sitase. Ota suuhun sun kipusi, Alle haikuhammastesi. Sykerräte sykkyrähän, Käperräte käppyrähän, Weäte willaleppehenä, Pawun palkona kuleksi. Wie pois wihasi tästä Keltasihin keuhkohisi, Makeihin maksohisi, Saata sappiisi sisälle. Muuta wiinaksi wihasi, Maioksi pahat makusi, Ennen kuin sanani saapi, Tahi mieli juohtuneepi. Kiwut tuonne kiityöhön Kiwuttaren kippasehen, Waiwat tuonne waipuohon Wammottaren wakkasehen; Kiwiä kiwistelemään, Paasia pakottamahan; Ei kiwi kipuja itke, Paasi waiwoja walita. Tuomen juuret turwotkohon, Kohotkohon koiwun juuret, Pajun juuret paisukohon; Ite turwu tuskihisi, Paisu pakkopäiwihisi, Ennen kuin iho imeisen, (Tahi karwa kapehien.) Mätä wihtoin wihasi, Kiwiin pahat kipusi. Tee nyt yöllä terweheksi, Päiwällä imanteheksi, Alta aiwan terweheksi, Keskiä kiwuttomaksi, Päältä tuntumattomaksi, Ihommaksi entistähän, Paremmaksi muinostahan. Pistoksen Synty. Äkäätär neito äiä, Eli Hiitolan emäntä, Heilutteli helmojasa Apuwuoren kukkulalla, Keskellä Apumäkiä; [Ehkä pitäisi olla: Kipuwuoren, Kipumäkiä.] Tuuli teki tiineheksi, Ahawa kohun kowaksi. Tuosta on tyyty, tuost' on täyty, Tuosta paksuksi panise, Lihawaksi liittelise. Kanto kohtua kowoa, Watan täyttä waikiata. Kanto kohta kolme wuotta, Ympäri yheksän wuotta. Teki poikoa yheksän, Yhtenä kesässä yönä, Yhen kosken kuohuwilla, Yhen salmen saapuwilla, Yhellä wesikiwellä. "Juhannes pyhä ritari! Tules risti lapsiani, Tules kasta kannettuni." "En minä pahoja risti, Enkä kasta kauheita, Min' oon luojan ristinynnä, Kastanunna kaikkiwallan." Jop' on tuo paha pakana Ite loise lukkariksi, Ite papiksi panise, Ite risti poikiasa, Nimitteli lapsiasa. Minkä pisti pistokseksi, Minkä riieksi repäsi, Ohimoiten ottajaksi, Napoin näwertäjäksi. Minkä ähyksi asetti, Kunka laati luunwaloksi, Minkä rutoksi rutasi, Kunka loi rupiin rikoksi, Minkä welhoksi weräjille, Kateheksi kaitiin paikkoin; Minkä noiaksi noroille. Noitia on joka norolla, Kateita kaikin paikoin, Joka welhoja weräjä. Yhellen ei nimeä saanut, Senpä sitte käski tuonne Rutjan koskehen kowahan. Siitä synty Syöjättäret Rutjan koskessa kowassa, Tulisessa kuohunnossa. Ällös Pistos pistäele; Tieänpä sinun sukusi. Tuonne ma sinun manoan Rutjan koskehen kowahan, Siell' on wiisi weikkoasi, Kuusi kummisi tytärtä, Seihtemän setäsi lasta. Sinne sääkin tuomitahan, Siell' on muutkin murhamiehet, Ikuset pahantekiät. Kalman Synty. Hywä Kalma, kaunis Kalma, Walkianwerewä Kalma! Kyll' on tieän Kalman synnyn: Kalm' on tuolta alettuna, Ewan Atamin alusta. Wai sä lienet teko toisen, Toisen nosto, toisen nuoli, Tottas koitellos kotiisi, Tekiäsi tienohille, Paniasi parmohille, Punasissa waattehissa, Hurmehessa huituwissa. Kukku kullaissa käkenä, Hopiaissa kyyhkyläissä. Tuika kuin tulikipuna, Liiku kuin lipiä koira. Kohta kotiin päästyäsi, Mene kynsin kynnyksessä, Polwin porstuan owissa. Kuin et siitä sisään päässe, Rewi reiät ikkunaksi, Rewi reikeä yheksän, Ota kiinni kintereestä, Takimmaisista jaloista; Pane pää pärisemähän, Pane luut lutisemahan, Takaraiwa tantereeseen, Henki huokumattomaksi. Tapa lapsi lattialta, Paras lehmä lääwästä, Sarwet sontahan sowita, Häntä pitkin lattiata. Waan hywä Kalma, kaunis Kalma, Walkianwerewä Kalma! Jos sä lienet tuolta tullut Kirkon kirjawan tyköä, Satalauan lappehesta, Tuhatlauan tutkamesta, Terwaporstuan powesta; Niin tuonne mä sinua laitan Kirkon kirjawan tyköhön, Satalauan lappeesehen, Tuhatlauan tutkamehen, Terwaporstuan powehen; Siellä kuuluwat kuparit, Waskin äänet wankahuwat. Waan liet watturaunioista, Pyhän pellon penkereeltä; Niin määh [mene] Kalma kalmistohon, Pyhän pellon penkerehen; Siell' on korkia kotisi, Siell' on kaunis kartanosi, Siell' on hywä ollaksesi, Armas aikoellaksesi; Kukut kullaissa käkenä, Hopiaissa kyyhkyläissä. Rakkauden Wieroitussanat. Kiwi kylmä, maan alanen, Auwer joulun aikahinen! Wahtoa wilustamahan, Syäntä kylmittämähän. Paah [pane] nyt Hiisi hiiliseipäis, Pistä häiy härkimesi, Kahen rakkahan wälihin, Wahtoa wilustamahan, Syäntä kylmittämähän. Kolm' on kylmiä kiwiä, Painon syntisten syämet; Kolm' on mustoa matoa, Kolme saunan rainoksia, Joilla mä wälillä käwin, Käwin kertoa yheksän. Olkaa erinnä toisistanne Iäksenne, päiwiksenne, Jotei tunne toinen toista, Jotei tunne, eikä tieä, Eikä yhtehen yritä. Lapsensaajasten Sanat. Mitä sille laulettanee, Ja kuta sanottanehe, Kuin tuleepi immin tuska, Pakko neitosen paneepi; Kuin kohtu kowaksi käypi, Watan täysi waikiaksi? Onko han suwussa tässä, Nykysessä, nuorisessa, Tämän puuton purkajata, Tämän haitan halkajata, Reittehin rewittäjätä? Oi Ukko yli jumala, Waari wanha taiwahinen! Tule tuota kahtomahan, Likeltä tähystämähän, Lunastamaan luotuasi. Onko kiukuissa kiroissa, Miesten mielimurteloissa, Muorien salasanoissa? Oi Ukko yli jumala, Waari wanha taiwahinen Tules tänne tarwitessa, Käys tänne kututtaissa; Käy saunahan saloa Piilten piikahuoneesehen, Ilman uksen ulwomata, Saranain laulamata, Kyläkunnan kuulemata, Sanan saamata kylähän. Kiwi sorra kiukahasta, Muju muurista murenna, Poika neitosen powesta, Lapsi waimon lantehista. Kuin ei siitä kyllä liene, Kohta kuolema tuleepi, Lähestyypi hengen lähtö, Tähän kohtuhun kowahan, Watan tautiin waikiahan. Neityt maaria emonen, Rakas äiti armollinen! Tules tänne tarwitessa, Käys tänne kututtaissa. Sinä oot wanhin waimoloista, Ensin emä ihtelöistä. Juokse polwesta merehen, Sinisukka, puolitiestä, Niin huhuta huiahuta Ihmenille, ahwenille, Kaikille ween kaloille. Tuo kiiskiltä kinua, Matehelta nuljaskata, Kaikilta ween kaloilta, Jolla woian luun lomia, Jolla siwuja siwelen, Peräwieriä wetelen. Niin awan lihasen arkun, Arkun luisen longottelen, Päästän maalle matkamiehen, Pienisormisen pihalle. Ja kuin ei siitä kyllä liene, Kohta kuolema tuleepi, Läheneepi hengen lähtö. Neityt Maaria emonen, Rakas äiti armollinen! Tuo wiikate Wirosta, Heinärauta helwetistä, Käteheni oikihan; Jolla siwuja siwelen, Peräwieriä wetelen, Takasalwat taitan poikki, Pihtipuoliset pirotan, Päästän maalle matkamiestä, Pienisormista pihalle; Näitä maita marsimahan, Ilmoja ihaelemaan. Kenenkä ne keksimätä, Kunka ne salasanoita? Kateen Sanat. En tieä kaetta Kaita En warata wastuksia Kaihtikoon Kain emäntä Waratkohon Wäinämöinen. Katehelta silmät kaiwan Wastuksilta wahtan wiillän, Ammun noitia mahaan perkeleitä ...seesehen. Ken katein kahtoneepi Kieroin silmin keksineepi Wetäse werinen hursti Hurmehursti huiahuta Taiwosesta maahan asti, Sio silmien etehen Werta silmät wuotamahan, Raswana rapahtumahan, Tuonne helwetin tulehen, Pahan wallan walkiaseen. Asiat on yhtänäiset, Työt owat erinomaiset, Yhet on mielet, yhet kielet, Yhteen weret sopiwat, Musta weri, walkia weri, Wahwempi minun wereni, Jumalan sana wahwemmaksi. Lemmen Nosto. (Toisin.) Sen tähenpä Sepottaret, Min tähen on Mikottaret, Wiikon naimata wiruwat, Kauan wiemätä wihille; Syl' on syttä hartioilla, Waaksa muulla wartalolla, Kyynärä kymentä päässä, Kortteli kowaa nokea. Näweskäni nuorempani! Sanos on sanasi yksi, Min tähen ei meitä naia? "Natoseni nuorempani! Sen tähen ei sinua naia; Syl' on syttä hartioilla, Waaksa muulla wartalolla, Kyynärä kymentä päässä, Kortteli kowaa nokea. Ota wettä lähteheltä, Kanna kaiwolta kahelta, Wielä kohta kolmeltahin. Siitä taitat aikawastan, Lempiwastan liehautat, Niitulta nimettömältä, Nimen tietämättömältä. Peset pääsi illoin aamuin, Syänyöllä kuiwaelet." Otti wettä lähteheltä, Kanto kaiwolta kahelta, Wieläpä kohta kolmeltahin. Siitä taitto aikawastan, Lempiwastan kiehautti, Niitulta nimettömältä, Nimen tietämättömältä. Pesi pääsä illoin aamuin, Syänyöllä kuiwaeli. Eipä ollut aikoakaan, Tuli sulhaset suwesta, Pojat toiset Pohjolasta. Kosiomiehen Luku. (Toisin.) Onko wuoressa waroa, Hiien linnassa liseä, Hittaroita helwetissä, Tätä neittä naittamahan, (Urosta awittamahan, Miestä wiemähän wihille.) Kuin ei lie minussa miestä, Ukon pojassa urosta, Tämän neion naittajoa, (Urohon awittajoa, Miehen wiejöä wihille;) Kerihten kiweltä willat, Katkon karwat kalliolta, Somerelta jouhet suoron. Tee mulle warahamonen, Jonka alla yöt asuisin. Päiwät päällä teutaroisin. Kosian Sanat. Sen mä mieheksi sanoisin, Urohoksi arwelisin, Joka jouseni wetäisi, Kaareini kiinnittäisi. Anoppini waimo wanha! Onkos tyttöjä talossa? "On sinulle tarpeheksi, Kuin sinussa miestä liene. Kolm' on tyttöä koissa, Yks on Anna, toinen Kaisa, Kolmas Kaarina korea. Waan jos sä wäwyksi tahot, Juowos tuopista olutta." Tuoppi tuotihin olutta, Mettä kannu kannettihin, Hiiwa alla, waahti päällä, Myrkky keskellä (molempiin). Otin ongen taskustani, Wäkärauan wäskystäni, Jolla ma lewitin myrkyt. Tuopin tuojat Tuonelahan, Kannun kantajat Manalle! Join oluet onnekseni, Meet mieleni hywäksi. Anoppini waimo wanha! Annas tyttöäs minulle. Minä sain tytön mokoman, Panin laukin lautasille. Anoppini waimo wanha, Kyllä itki tytärtäsä. Toi sitte olutta tuopin, Kannun mettä sai käteeni. Minä en kaikkia juonut, Join oluen onnekseni, Meen mieleni hywäksi. Wiskoin wähäsen perältä, Yli olkani wasemman, Sattu laukin lautasille, Poltti kaikki karwat poikki. Koiran Lumoussanat. Hiien hilli, Hiien halli, Hiien harmaa hawukka, Hiien koira koukkuleuka, Werinäkki Tuonen tyttö! Noin on hienot hampahasi, Kuin on hienot (päistäreet) koprassani; Niin on kiinni leukaluusi, Kuin on kiinni loukun kansi. Sule Hiisi koirais suuta, Perkele penun kitoa, Yläsen ylenemätä, Alasen alenemata. Syökse kultanen korenta Läpi luisten leukaluiten, Läpi haukun hampahista, Yläsen ylenemätä, Alasen alenemata, Keskilihan liikkumata. Hauku halli häntähäsi, Penu ...se karwojasi. Penu suusa sulkiohon, Kuin ei penu, niin perkele. Jänistä pyytäissä. Hakkoan metistä puuta Metisellä kirwehellä, Metiseltä mättähältä, Suin itähän, päin länteen, Tywin pohjan luoteesehen, Mehtä kuule, älä säikää, Kereä ja kokoa, Alla kuuliat aseta, Päällä antajat asukoon. Puu metinen mehtolassa, Puu sima Tapiolassa! Onko mettä oksillasi, Emäpuillasi simoa. Mesi laske latwoiltasi, Sima puiltasi puota, Olowillen oksilleni, Lehewille lehilleni, Waleille warwuilleni. Saata onni oksilleni, Hywä lampsu lehilleni, Hywä lampi latwoilleni, Tywillein työ parahin. Lyöte kynsin kynnykselle, Polwin portaisi etehen; Pure warpa ensimmäinen, Ällös warpoja walihto, Pure warpa keskimmäinen, Se on woittu metän meellä, Siwuttu salon simalla. Hywä ukko, kaunis ukko! Parainta paiastasi, Lihawinta liiwistäsi, Wisko willawihkojasi, Pellawaskupusiasi, Paksupallioisiasi. Simanter, metän emäntä! Waskiwuoret remuelewat, Laita pikku piikasesi Wuoriaitat aukasemaan; Et emäntä lienekkähän, Jos et piikoa pitäne, Et sä piika lienehkähän, Jos et aittoa awanne. Tule aitat aukomahan, Retket reiahuttamahan. Anna juosta joutusasti, Wikewästi wiilletellä, Päite muiten pyyöksien, Muiten ansain alate, Risujani rikkomahan, Orsiani laukomahan. Kuin ei juosse joutusasti, Wikewästi wiilletelle, Hiien hiilet kiihteimmät, Alla jalkain takaisten, Jotka polttaapi porolla, Kypenellä kynsäsööpi. Metän kultanen kuningas, Metän ehtoisa emäntä! Utu silmillen puhalla, Terä korwalle rapaja. Linnuille. Hywä mehtolan emäntä, Mehtolan metinen muori! Tuo sulka sulasta maasta, Höyhen lännestä lähetä, Siipi Jesuksen siwulta, Wyöltä wanhan Wäinämöisen, Minun pyytöpaikoilleni, Käytäwillen keinoilleni, Mesirihmat riutomahan, Mesilangat laukomahan, Metiseltä mättähältä. Kuin ei täywy tännempöä, Niin tuo maalta tuonempoa, Yli kahtojan kaheksan, j.n.e. Kaloja pyytäissä. Ahwen ainoinen kalanen, Sekä hauki harwahammas, Tule onki ottamahan, Wäkärauta wääntämähän, Kiwerä kowertamahan. Ota suulla suuremmalla, Leuwoilla leweimillä, Harwoilla hampahilla. Meren eukko, ruohorinta, Meren Ahti, waahtiwaippa! Lyöte lykkywaatteisihin, Antipaitoin panete, Sinun antiaikoinasi, Minun pyytöpäiwinäni. Myrskyn sanat. Kaari kaukaa kuumottaapi, Pitkä pilwi luotehelta. Pilwess'on wesipisara, Pisarass'on lampi laaja, Lammess'on wene punanen, Wenosess'on kolme miestä. Kuka noist'on airollissa? Ilmarinen airollissa. Kukas pereä pitääpi? Ite wanha Wäinämöinen. Kuk'on keskellä wenettä? Jesus keskellä wenettä. Minnekkä miehet meneepi, Kunne kuletta urohot? Kohti pohjoista kowoa, Meren kuohuhun kowahan, Lakkipäähän laineesehen, Kuhun puut päin putowat, Hongat latwoin lankiaapi. Toisin: Pilwi pikkunen näkyypi, Kaari kaukaa kuumottaapi; Pilwess'on wesipisara, Pisarass'on pikku lampi, Lammess'on wene wähänen, Wenosess'on kolme miestä; Antti Santti airon päässä, Pieni Pietari perässä, Jesus keskellä wenettä. Mitä nuot tekeepi tuolla? Hiien hirwiä sukiwat, Poropetroja pesewät. Sai hirwet sukineeksi, Poropetrat pesseheksi. Juokse tuonne, Hiien hirwi, Poropetra poimettele, Kussa kyyt olutta juopi, Maot wierettä wetääpi. Sen tähen emäntä rukka, Wähemmin olutta saapi, Kuin kyyt oluen juopi, Maot wiertehen wetääpi. Pakkasen Synty. Pakkanen pajuilla synty, Risuilla wähä ripanen, Ikiturmasta isästä, Emästä epattomasta. Poika ristiin wietänehe, Alle kastin kannettanee, Lähtehelle hopeiselle, Kultakallion nawalle. Nimi tuollen pantanehe, Pojalle ylettänehe. Pantiin paha Pakkaseksi, Kynsien kiwistäjäksi, Waatiaksi warwaspäiten. Pakkanen Puhurin poika, Kowan ilman höyhelöinen! Sinun on maiosta malosi, Kesi uuhen untelosta, Limmasta hywän Limingan. Talwet aioilla ajelet, Kesät läikyt lähteissä. Älä kylmää kynsiäni, Älä waai warpaitani, Älä päätäni palele, Älä korwia kohota. Mene merta kylmäämähän; Rauna Pohjolan emäntä Läksi merta kylmäämähän, Lahet kylmi, lammet kylmi, Eipä merta kylmännynnä, Sinne sä mene minusta, Siellä sinua huuetahan, Apuasi tarwitahan. Siell' on peipponen selällä, Wästäräkki lainehilla, Senni on kynnet kylmäämätä, Pää pieni palelemata. Ja mene soita kylmäämähän; Kylmää soita, kylmää maita. Sokka ennen soita kylmi, Sokka soita, Pakko maita. Minne mä sinun manoan? Lapin maahan lankiahan, Pohjan pitkään perähän; Siell' on hywä ollaksesi, Siellä tantereen tasotat, Wilun ilman wiiwyttelet, Asut ajan seipään alla, Tapat petran taljohissa, Syöt sä lihoa likeltä, Lunta waiwata lokerrat. Karjaa laitumelle laskeissa. Wihi Jesus wiljoasi, Kato Jesus karjoasi, Tänä Jesuksen kesänä, Maarian suwena suurra. Kuin katot katoksen alla, Niin kato kanarwikossa; Kuin sa hoiat huonehessa, Niin sa hoia hongikossa. Ohtoseni ainoiseni, Mesikämmen kääröseni! Kuin sa kuulet karjan kellon, Kellon helkkäwän hewosen, Kohta korpehen kokeos, Saahos sammalhuoneesehen, Karjan kulkeissa mäkiä, Mene sä mäen alate; Karjan käyessä alate, Mene sä mäkiä myöten. Wisko wiitahan wihasi, Saata sammalmättäsihin, Karjakullan tietämätä, Wiljakullan kuulemata. Ällös tullo näille mailla, Tääll' ompi osawat waimot, Jotka tiesi turmeleepi, Laulaa suohon suoliwöistä, Niittuhun nisistä saakka, Kankaasehen kainaloista. Kiweksi minun omani Kantoloiksi kaunoseni! Kiwilöitä ennen kisko, Kanna hongan kantoloita, Hakoloita haukkaele. Wieri willakuontalona, Mene sammalmättähänä, Karjakullan kulkeissa. Lepy lehto, kostu korpi, Lempiä salo sininen, Minun lepytellessäni, Minun kostutellessani. Anna nyt rauha raawoillesi, Sontareisille sowinto, Tänä Jesuksen kesänä, Maarian suwena suurra. Kuitua metän kuningas, Hongatar metän emäntä! Korjaele koiriasi, Raiwoile rakkiasi, Kultasihti kytkyihin, Hihnohin hopeisihin, Rahin rautaisen nenähän, Kätke kynnet karwohisa. Teetä tinanen neula, Jonka päätät päälakehen; Syökse kultanen korenta Läpi luisten leukaluiten, Ettei liiku luiset leuat, Eikä hampahat hajoa. Metän ehtoisa emäntä! Kätke koirasi kolohon, Rakkisi rapaja kiinni, Pane panta pihlajainen Ympäri nenän nykyrän, j.n.e. Karhun Synty. Juumin ukko, Juumin akka, Juumin entiset eläjät! Rusko mullasta ruwennut, Karwahalli kankahalta. Muistan murrin syntyneeksi, Pahan karren kaswaneeksi, Pohjan pitkässä perässä, Suomen suuressa salossa, Lapin maassa laukiassa. Willa suusi, willa pääsi j.n.e. Jos olet pahoa tehnyt, Tule työsi tuntemahan j.n.e. Ei sinun isosi käske, Eikä waltawanhempasi, Syöä karwoja kapehen, Wiatonta werta juoa. Wie pois wihasi tästä, Keltasihin keuhkohisi j.n.e. Hukan (Suden) Synty. Wiron akka, willi waimo, Portto Pohjolan emäntä! Tuo teki pojan mokoman Luun syöjän, lihan purian, Weren uuelta wetäjän. Niin sano sinun emosi: "Woi polosen poikiani, Woipa laaja lapsiani; Kuin on poikani polosen, Luun syöjä, lihan puria, Weren uuelta wetäjä. Josma tehnen tuwan tuolle, Tuli polttanee tupani; Josma salwaan saunan tuolle, Wesi wienee westokseni." Sano wanha Wäinämöinen, "Anna olla olollasa, Ohessa orawakorwen, Miehen metän kumppanina. Jos olet pahoin tehnyt, Tule työsi tuntemahan" j.n.e. Kyykäärmeen Synty. Waka wanha Wäinämöinen Wuoria hajotteleepi, Kallioita wierittääpi, Rautasissa rukkasissa, Waskiwanttuin sisässä. Sai miekan tuliteräsen, Sylkytteli miekkoasa Wuoren rautasen rawossa, Kahen kallion wälissä, Wiien wuoren winkurassa. Sormus kultanen solahti Wuoren rautasen rakohon, Kahen kallion wälihin, Wiien wuoren winkurahan. Tuosta tyyty, tuosta täyty, Tuosta paksuksi panise, Lihawaksi liittelise Jos olet pahoa tehnyt, Tule työsi tuntemahan. J.n.e. (Kyykäärmeen?) Synty (toisin). Yön tyttö, hämärän neito, Pitkän puhtehen pitäjä, Keträsi kiwisen langan, Someroisen soitatteli, Kiwiseltä keträpuulta, Waskiselle wärttinälle. Katkesi kiwinen lanka Kiwiseltä keträpuulta; Alta sormiin someroinen. Mik' on päiksi pätösi, Siitä synty syntyminen, Siitä sai paha sikiä. Jos olet pahoa tehnyt j.n.e. Nykysempiä Runoja. Hewosen kengittäminen. Ite seppä Ilmarinen Kerran kengitti hewosta, Reistasi rekiwetosta, Joll' oli waskesta wasara, Hopiaiset huohtinwarret. Wäistelööpi wärkkiänsä, Käänteleepi kenkiänsä. Pihit pikkusen ramahti, Jopa heilahti hewonen, Sälkö säikähti äkisti. Potkasi jalan pitäjän, Kirwotti kisälipojan Polwiketran porstuahan. Ite seppä Ilmarinen Wähän suuttua suhahti, Otti ryypyn oiwallisen, Pullin kulkusta kumosi, Pisti jalan pitäjälle. Sitte seppä Ilmarinen Weti maahan marhaminnan, Ruuipenkkihin rutisti, Turmeltiin lapsen tuuto, Pöytä honkainen hajosi. Seppä otti uuet neuwot, Köytti kuoharin tawalla, Sito salwurin mahilla. Ennättääpi ensimmäisen Naulan kenkähän nakata. Sitte sälkö sääriänsä, Soristeli sorkkiansa; Katkesiwat kaikki nuorat, Nousi melkonen meteli. Kaato kiukahan kiwisen, Löyhytteli leipäunnin. Emäntä owelta kahto, Se anto sepälle neuon, Sepä pisti tuiman tuuman: "Erota etunen jalka, Ota oikia kawia, Poikki polwesta sahalla. Kuse kuumia wesiä, Suihkauta suonten päälle." Sen teki seppä samassa, Kanto kawian pajahan, Tako kengän siellä kiinni, Toisen kohta kowastikin, Jopa kohta kolmannenkin, Saman neuon neljännelle. Eipä hyppinyt hewonen, Eikä sälkö säikätellyt, Pysy kengät, kesti kauan, Yli kymmenen yheksän Ajastaikoa ajella. Kettusen toimituksista. Wenäjällä weio synty, Laps on kaswo Karjalassa. Kaswo wuotta kaksitoista Alla warjon wanhempaisa. Ensin päätäsä elätti Lapsimiesi laulamalla, Piennä kielen pieksännällä. Se sattu Sawossa käyä, Käyä pahti Paltamossa, Pitkin Pielisen rajoa. Siitä kulki Kuopiossa. Paltamon parahat ämmät Keitti liemen liukkahasti, Kewiästi Kettuselle. Tuli mies mitä parasta, Waan tuli pikkusen pilalle, Ihmisparka ihtiäsä. Puhkesi punawerille, Kahta kairoa wajalle. Paperista kaira pantu, Toinen tuohesta tukittu. Tuohi käänty käppärälle, Wei on mielen miehen päästä, Saatto miehen mieron tielle, Kuuksi päiwäksi kululle. Wiimmein kiersi Kiimingille, Wenähti Weson kylälle, Lautamiehen lattialle. Lautamies lakita seiso, Pani päälle paliaalle, Puhu suusta puhtahasta: "Mist' olet kotosin wieras, Kosk' olet kowin korea, Wieras wikkelän näkönen? Oletko Oulusta oloa, Kaupungista kauppamiesi?" Petteri pian sanoopi, Naurosuusta naukaseepi: "En ole Oulusta oloa, Kaupungista kauppamiesi. Tuolt' olen rajan takoa, Pitäjästä Wuokkiniemen, Kesän Kellossa asunna, Putahilla puolen wuotta." "Mik' on wirka wierahalla, Kosk' olet kowin korea, Wieras wikkelän näkönen?" "Olin ennen ompelia, Taitawa takin tekiä, Selän leikkasin lyhyyksi, Piirsin körtit pitkälläiset, Nostin kairat kainaloihin." Kannettihin kangaspakka, Kahen hengen kannelmoinen. Sieppas saksesa samassa, Kettunen kerihtemesä, Laski kankahan kaheksi, Pilkku pieniksi paloiksi. Wiikon neulo toista puolta, Pyhän tullessa pikemmin, Ison juhlan joutuessa. Puki päälle parahat waatteet, Silkkiset sukan sitehet, Sataraksit saappasilla, Walkia kaluna wyöllä, Kammartuuki kaulahuiwi, Silkkitupsuset siwulla, Läksi kirkkohon komista, Läksi parwesta paraasta, Yli muiten ylpeimmin. Siell' on pappi paljon haasti, Paljon taisi tarwitakkin Opetusta outo poika. Ei on suotta saarnatutkaan, Ilman wirttä weisatakkaan. Kahto naiset naurasuulla, Tyttäret tyköösä toiwo Tuota suurta sukkeluutta, Kieleyttä Kettuspojan, Wenäläisen wiekkautta. Astu hän ylös mäkiä, Kohti Kilposen kotia. Hän tahto talon tytärtä, Luotuu lasta lautamiehen. Siell' on tytöt siiwolliset, Suuret saalit hartioilla, Neulalla nenästä kiinni. Liiat on kirjat kintahissa, Waruriikit wanttuhissa, Käet kullan käärilöissä, Sormet kullan sormuksissa. Net on suorat sormiltasa, Warsin nopsat warreltasa. Lästä hän kahto Kaisan päälle, Liki Liisoa piteli. Wanhin kuitenki sanoopi: "Eell' on työtä tyttärillä, Pojilla jälestä siitä." "Lähen pois talosta tästä, Kultanappini kulutan, Naimatakkini talutan, Weän werkawaatteheni. On tyttö toisessain talossa Lapsi kaunis kaswatettu, Wenäläisen werraksikin, Jok' ei potki poikamiestä, Ei hän potki polwiltakaan, Säre sääriwarsiltakaan." Astu hän alas mäkiä, Polki polwen kerkeutta; Kaks on pirttiä pihalla, Kaks on tietä kartanolla. Meni pirttihin pihalta, Meni poika päähän pöyän, Rohi poika rohkeasti: "Takin naima tarwihteepi, Wihkiwaatteen warsin siewän." Mari kahto karsinasta, Kahto silmällä kahella, Niin kuin heinän hempeyttä, Tuota suurta sukkeluutta, Kieleyttä Kettuspojan, Wenäläistä werraksesa. Mari wuoteita tekeepi, Teki wuotehet walilla, Johon Kettu ketjahtaapi. Antopa arkkusa olille, Wuokin pojan wuotehille, Wenäläisen waattehille. Mari wierehen wilahti Öiksi yksille olille, Tuumasi ikusen tuuman. Siin' olla meiän yhessä, Kuin on syömässä suloa. Kaks oli kaunista yhessä, Yksi oiwa ompelia, Mari luowun langan suoja. Se oli kewyt Kettuspoika, Wenäjän mies wiekas poika, Se on piiat petteleepi, Morsiamet mainittelee, Parahilta pappiloilta. Juukan Lukkarista. Jop' on laulu laitettuna, Sanat somat solmittuna, Juukan Lukkarin jutusta, Kapinasta Karjalaisten. Kuin otit poloset pojat, Narrit kiinni nappasiwat, Ja tarttuit takasin puolin, Suurra juhlana jumalan. Kannoit laulukanttorisa, Yli kirkon aian kiwisen, Eikä siihen tyytynehet, Waan wielä wiikon takoa, Sunnuntaina suuremmaksi Asiasa arweliwat. Tempasiwat temppelistä, Penkistä peräti weiwät, Kahen puolin kannattiwat, Kirkkomäelle meniwät, Ja sanoit sanoilla näillä: "Mene tuonne määkimähän, Laitumelle laulamahan, Huutamahan hongikolle, Kaikumaan kataikolle, Karjakullan kuuntelessa; Siell' on sun sisariasi, Siellä wiisi weikkoasi, Kuusi kummisi tytärtä, Seihtemän setäsi lasta. Etpä sinä ensinkänä Kelpoaha kellenkähän, Lukkariksi luonnonkahan, Lainkahan laulajaksi." Lindbladi lipuupi tuonne, Papin poika paineleepi, Kuten olla kuin elääpi. Joko turkkasia tukasta, Kiskahaisse kiirehestä, Hiwuksista hirmusesti. Waan Abraham asian tiesi, Ymmärsipä ylpeyen, Ettei juhlana juhuhun, Tarwitaha tappeluhun. Hetipä Kakkinen kahahti, Kierosilmä kiistan nosti. "Mene sinäin siwulle, Astu aiasta ylite." Abraham sanan saneli Kahen kesken Kakkiselle: "Tunne huuti, hullu miesi, Älä haasta haisewia." Lehikoinen leikin lyöpi, Nahkatakki naureleepi, Röklöttääpi Röplöwäinen, Eeksmanni mahin pitääpi. Kohta kokohon tuliwat Tuumahan tuwan sisähän. Tuossapa tuumassa oliwat, Asiata arweliwat; "Mistä miehen mielusemman, Lukkariksi luonteamman, Kanttoriksi kaunehimman, Saamme salmin alkajaksi." Anderspa arwasi asian, Kosulainen tiesi kohta: "Annas Ahosta haemme Takoa taipalitten, Käymmekö kyyillä kylähän, Hollilla holopat pojat, Elikä jalkasin jalosti, Astelemme ahkerasti?" Kyseli kylän wäeltä, Tutkisteli tuttawilta: "Kukapas meistä kulkemahan, Marsimahan matkan päähän; Minä antaisin aluksi, Nahkatakin lainoaisin, Wielä wiinoa wähäsen, Leipälaukun lahjottaisin." Mies se pani mielehesä, Asetteli aiwohosa, David taitosa sisälle: "Minä mies wähäwaranen, Kyllä köyhä kerjäläinen, Jouwunpa joukolle awuksi, Kylän wäelle kulkiaksi." Anttipa sano sanasa, Kosulainen korkiasti, Lehikoinen lempiästi, Davidillen taitawasti: "Sinäpä kyllä, siiwo miesi, Oikein arwasit asian; Läheppäs kohta kulkemahan, Marsimahan matkan päähän, Nurnuttele Nurmeksehen, Päähän pitkän Pielisjärwen; Kysyppä kohta korkiasti, Kiiwasti kirkon tykönä: Onko Ahonen asunut, Wiisiwirkanen wirunut, Luhmastellut lukkarimme, Tällä maalla matkustellut, Huutanut Huuhtin kylässä?" Mies se pani mielehesä, Asetteli aiwohosa, David taitosa sisälle. Sunsan selkääsä siwalsi, Lakin paino päälakeesa; Läksi kohta kulkemahan, Marsimahan matkan päähän, Nurnutteli Nurmeksehen, Päähän pitkän Pielisjärwen. Kysy sitte korkiasti, Kiiwasti kirkon tykönä: "Onko Ahonen asunut, Wiisiwirkanen wirunut, Luhmastellut lukkarimme, Näillä mailla matkustanut, Huutanut Huuhtin kylässä?" Hetipä wastasit wakaasti, Kyläkunta kulkialle: "Ei oo Ahonen asunut, Wiisiwirkanen wirunut, Luhmastellut lukkarisi, Tällä maalla matkustellut, Huutanut Huuhtin kylässä; Hän on kurja kulkemassa, Ehtimäss' elosioa, Asunpaikkoa pahasti." Miehellä se mielessä pysyy, Aiwotuksessa asuupi, Että se ehtiä pitäisi, Hakea harmistain; Waan ei tieä polonen poika, Kunne kulkia pitäisi. Käwi kautta Kaawin kirkon, Kautta Taipaleen talojen, Liperihin liukkahasti; Waan ei tieä polonen poika, Kuinka hän kurjan kiinni saisi, Waikka tunsi kulkeneeksi, Kuin wara wähäksi waipu, Laukku laihaksi rupesi. Wiimmein konttasi kotia, Larinsaarehen samosi, Samassa sanan saneli. Kosulaiselle kowasti: "Jo nyt on kuhnus kulkemassa Karannunna Karjalahan." Juoniteltu Juukan poika. Joko ryhtynen runoihin, Laikahtanen laulamahan, Kirkkokunnan kiehunnosta, Seurunnosta seurakunnan; Kuin ei lopu juonet Juukalaisten, Willitys wiha wähene! Jo aina ajasta siitä; Kuin on luonut suuri luoja, Kaikkiwalta wahwistanut, Elämähän ihmiskunnan, Täällä maailman majoissa, Awaruuen suuren alla; Niin on jo sanomat saatu, Enemminki kummat kuultu, Sekä suuret seurumiset, Tapaukset aiwan tarkat, Joista joutohetkinäni, Aiwan yksin ollessani, Laulelin jotain lopuksi, Wierettelin wiimmeiseksi, Kuin on luotu laulamahan, Sallittu sanottawaksi. Synty poika Pohjolassa, Juttu Juukassa sikisi, Sawossa sanan alanen, Kosken korwalla wähäsen, Wirran pienen wiereksellä; Joka joutu ihmeheksi, Kaikille katottawaksi, Peiliksi petollisille; Alku käärmetten keräjän, Sananlasku saastasille, Juonitus joka kurilta. Waan olkoon jo puhuttu päältä, Ei ole opetusmiehet, Esiwallat ensinkänä, Eikä pappimme parahin, Tähän lauluhun laottu. Paras sielun paimeneni Ei oo mulle outo ollut, Mutta hywä kiitettäwä. Ompa mulla siittä wielä Ystäwiä muutamia, Joit' en saata, enkä taho, Tähän lauluhun lukea. Sitte mull' on muutamia Ystäwiä ynseitä, Jotka owat nähäkseni, Niin kuin weli weljellesä; Mutta kuin poies meneepi Minun silmäini eestä, Kohta kuuluupi minulle Panetukset aiwan paljot, Jaaritukset ja pahimmat. Kyllä tietäisin sanoa Ynseimmät ystäwistä, Kyllä kunnistaa kawalat; Mutt' en taho muistutella, Sanon summassa sanani, Kunnioitan kirkkokunnan. Käärme on kaikista kawalin Luojan luotuista suwuista, Mutta julmat Juukalaiset, Outoja osat enimmät, Kawalammat käärmehiä, Nopiammat noian nuolta, Niin kuin saatana saloa, Perkele petollisesti, Koko maata miettinewät Saaha suurehen ritahan, Ihmisiä ehtinewät Kaataa kauhiaan kitahan. Esimerkk' on tässä ensin: Jos tulisi Tuonelasta Juukahan joka kesäksi Elämähän tyttäriä, Taikka outo Olannista Eli hauasta haettu, Tuotu tuomion eestä, Niin te jo senni tähen Syrjin päälleni pälytte, Silmin kieroin sirkeiätte, Kahtelette kamalasti, Kuin wihanen willi koira. Tahi jos joku tapaus, Missä kussa kirkollamme, Sattuisi samalla lailla, Se tulisi tiettäwästi, Minun päälleni peräti. Hywiä on muutkin muorit, Kawaloita kaikki waimot, Ehk' en luule löytäwäni Seän waimon wertaista. Myrkyllä mato sitoopi, Johon haawan haaskaneepi. Ja sinäin sanottawani, Kaunis kaswinkumppalini, Kyläkunta kyllä soisit Painuwan minun peräti, Kaikin puolin kallistuwan. Kaikki päälleni pälywät, Niinkuin tuhma tuomarikin; Mieliwät minusta saaha Matkakumppalin makean, Reppureessä suojeltawan Ei tuo nyt minua tyrwi Sinne, eikä sieltä tänne, Etehen, ei taakse päin, Kupehelle kummallenkaan. Enkä minä oisi wäärtti Puhumahan paljon päälle, Mutta kuin mua sanowat, Aina siihenkin sitowat, Asioihin ailakoiwat, Etten ite tieäkkänä, Tunne tuota jaaritusta; Niin en waitikaan olisi, Jos ei puhekkaan parempi. Ouoksi olen hawattu Ystäwiltä entisiltä, Kaikilta ylön katottu. Niin minun polosen pojan Olla outona pitääpi, Kaikilta katottawana, Sutten julmain juhuna. Ikäwä minun tuleepi Olla ihmisten seassa, Eipä noita ennen nähty, Eikä taitta toiste nähä, Eikä kuulta kummempata, Joka on käsihin käynyt, Saanut silmiin nähtäwäksi; Joiten joukossa toella Saatana siasa saanut. Älköhön sitä kukana Ajatelko ihmisistä, Etten mä toella tunne, Mimmonenka mies oleni Syämestä asti suuhun, Kiirehestä kantapäähän. Enhän minä mielestäni Ole Pekkoa pahempi, Sian päätä karwasempi. Olen kuin poika pohjolainen, Mitä muutkin tääll' on näissä Polosissa Pohjan maissa. Mieleni minun tekeepi Kysellä kylän wäeltä Alkua tämän asian: Minä en enempi muista Wäärin teille tehneheni Pahan palkkanne eestä, Karsahimman katantonne. otetaanpas uuestasa Ajat entiset etehen, Tarkoin tutkistellaksemme. Kuinka on elänyt ennen Ite kukin ihmisraukka Mennessäsä maailmassa? Kuin sekin setäni waimo? Ouoille iloksi ollut, Werkko kaikille kaloille, Kukka kuosiowäelle, Rutto ruojille huwitus. Wiimmein ihteni iloitan, Mureheni muille heitän, Kiitän kaiken kirkkokunnan, Hallit, haukkunne eestä. Suuri on silmissä asia, Hywä harmi hampahista, Kulunnosta kuiwan kielen. Nyt minä sanon sanani Wielä sitte wiimmeiseksi: Käsken kaikki kiitoksella, Opetan omalla suulla, Että aina aikoomata, Wäsymätä waipumata, Pureksella puuttumata, Warjoa minun wähäsen; Kaikki kääriä keolta, Jos jotain jälille jääpi, Silkkihuiwinne sisähän, Laitella lakanan päälle. Luja luontonne pitäkää, Kaikki suurten pienten kanssa, Nuoret wanhoin keralla, Koissanne, kirkossanne, Joutessanne, juostessanne, Yöllä myöskin maatessanne, Aina kaikilla ajoilla; Wähä walkia raketa, Tehä suureksi tuleksi. Älä nyt wihastu wielä, Älä suutu seurakunta, Närkästy wian näkiä, Kaksikielet kauhistuko, Luikkarit enempi luulko, Pienen pojan laulelewan. En minä enempi laula, Pistä pitkältä runoja, Jo poies käteni käännän, Lopetan loruni tästä. Juomalauluin Kirjoittajalle. Mikä silloin mielessäsi, Mikä päässäsi, poloinen! Koskas kestihin kehoitat, Juomalauluja lateilet? Kuhun tuhmia talutat, Kuhun heikkoja kuletat? Tunne ensin tarkemmasti, Kansa, kullen kirjoittelet. Kyll' on Suomessa kyliä, Pitäjitä sangen paljon, Joissa miehet joukoittaisin, Pojat pöydän ympärillä, Istuwat iloissa mielin; Pöydän äärtä painelewat, Kyynyswarsilla wakaasti, Putelita palwelewat, Kapan kunniassa pitäwät. Joksikin jo oluen juowat, Wielä wiinankin wetäwät, Nahkahansa narrin palat; Pyllistäwät suuren pullin, Kohden kattoa kumohon, Korttelinki kumaisewat Aiwan ahnahan kitahan, Pulputtaatpa putelista Kulkkuhunski kohdastansa, Nielaisewat norrikupin, Näppiänsä nuoleskellen, Paikoin punsinkin panewat Watsahansa miehet wahwat. Piippu pieni hampahissa, Josta sauwua sysäwät, Karwahinta, katkerinta, Puhaltawat paksun pilwen. Posket joteskin punawat, Punaiset ja pullollansa, Wiinan karwaiset, wihannat. Tupakasta wahwa tuppu, Häiy pallo hampahalla, Myrkkylehdeistä mädistä, Saksan kostiat kusesta; Jota jauhawat halulla, Märehtiwät, mökettäwät, Että kuola konnan suusta, Wesi ruskia waluupi. Nenä nuuskalla noettu, Sijan siiwo sieramissa, Räsähtelee räkäreiät, Joita korjawat kädellä, Pyhkäisewät peukaloonsa, Hihan suuhun hiwuttawat, Housut, helmat saastuttawat. Silmät pienet sihkurassa, Weren karwaiset wesiset, Huulet höpisee jalosti, Ääntä kantawat kowasti, Wielä weisunki repäisee, Rötähyttää raskas rinta. Jopa kortitkin kowasti Paikoin pöytähän läjähtää, Kortit wiinasta wetelät, Otran liemestä lihawat, Tupakasta tuhrattuna. Tekewät siit' toisinansa Tappelunkin taidottomat, Että jyskinä, jytinä, Kauwas kuuluupi kumina, Äänen möyhe ja älinä. Tapa hywä tappelussa, Lyöpi, kuka kerkiääpi, Eikä wuoroa eroita. Tukka tuiskua käsissä, Nyrkit niskahan lusahtaa, Kyllä korwillen kajahtaa. Kannustawat kantapäillä Kintut rikki kumppaneilta. Piiput seinihin sirisee, Rukit ruskawat jaloissa, Pöydät heiluwat hädässä, Penkit paukawat pakossa, Kowin keikkuwat kapatkin, Putelit ja pulliparat Saawat lopun surkehimman. Juoma juokseepi kapasta, Lawiasti lainehtiipi; Wiina wirtaapi sekahan, Että kortit koreasti Pöydällä siit' purjehtiwat. Muoto muuttumaan rupeepi, Kaswo käänty kalweheksi, Nenä walkiaks wetääpi. Wiimein wiinasta wäsyneet, Sekä rauwenneet sodasta, Painuwatten pöydän ala, Lopuks liijalle menolle. Tuonne syöksewät sisunsa, Olwen ulos oksentawat, Wiinan koirille kokewat. Saawat saappahat osansa, Kauhtanatkin kauniit merkit, Pöksyt parahan tawaran. Tuolta hiljankin heräwät, Tuolta wiimein wilpastuwat, Ylös kömpiä kokewat, Miehet pohmeloll' pahalla, Taudill' tehdyllä kowalla, Miehet hywin merkittynä, Kauniit katsella peräti: Millä mustelma nenässä, Nokka nosnut korkialle; Kulla kallo paljahana, Millä otsassa omena, Kulla kuhmu kulman päällä, Millä huulikin halaistu, Kulta hammas kolistettu, Millä silmäkin sininen, Kulta kaswot raawittuna. Näitä tapahtuu todella Suomen miestenkin seassa; Pitäwät näin pitkät kestit Kapakoiskin kaiket päiwät, Kuluttawat kukkaronsa, Ajan aiwan tarkiankin, Pöksyt pantiksi panewat, Kosk' on tuhlattu tawara. Mitä miehist' muistuttelen; Monet pojatkin poloiset, Korwat wielä kostiana, Maitosuiksi mainittawat, Kyll' jo kauniisti osawat Panna leuwan parrattoman Kenohon ja keikallensa, Ottaa ryypyt oiwalliset, Pullin pohjat paljastella. Kyllä konnat kuolaleuwat Wiinalla jo wiruttawat Maitohampahans' halulla, Wiinan kulkkuhuns' walawat, Weden wertana pitäwät. Oppineet on olwen juojat, Ei siis tarwitse enempi Kirjoitella kestilaului, Juomalauluja latoa, Pyytää pahuutta enätä, Juopumukseen johdatella. Kyllä miehet meidän maassa Juomakonstin jo osawat Ilman weisuin wietellystä, Kirjan pahan kehoitusta, Joka pahan pahemmaksi, Tuhman tekee turmelluksi. Pappi wainajasta. Jopa kaatu kaunis herra, Paras pappien seassa, Seurakunnan seinä wahwa, Tuki turwassa jumalan; Jolla oli oppi suuri, Ymmärys ylön jämiä, Jonka koulusta kokosi Monen kirjan kukkasista, E'es kosken korwaksista. Sai tuosta hywän hytyrin Kanssa sormuksen sorjan, Joka päähän painettihin Mestariksi mainittaissa. Lepytti Pajarin mielen Lukewaisten lasten tähen. Joutu sitte kotkiin käsiin, Piikimiehien piwohon, Jotka riisu rohkiasti, Kowin korwista kohotit, Wietähissä Wenähelle, Kanssa monen Moskowaisen, Tuonne Wiipurin rajoille, Uuen linnan liepeesehen. Otti sieltäin jumala Isän maille entisille, Waikka kylmillen kiwille, Paikoille palanehille. Tupa tuutiipi mäellä, Huone huokuu hongikossa, Pojat lujat louhikossa. Waan jo kaatu kaunis herra, Jätti kaikki jääneheksi. Synty parunto pappilassa, Kuikutus kujasten suussa; Hywin itkewät isännät, Emännät sitä enemmin. Ei hän kowin kolkahellut, Römiästi röykkähellyt, Käwi kuin kaunis kyyhkyläinen, Eli karihta keolla. Raukka rannalla asuwa, Waiwanen wetten warassa! Älä itke iltasella, Äyhkäele aamusella, Kyllä herra helpon tuopi, Huoleissasi huojennusta. Hywä olit ollessasi, Hywin käyköhön käteesi, Tuolla taiwahan talossa, Kirkkahassa kunniassa. *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KANTELE TAIKKA SUOMEN KANSAN SEKÄ WANHOJA ETTÄ NYKYISEMPIÄ RUNOJA JA LAULUJA, IV *** Updated editions will replace the previous one—the old editions will be renamed. Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright law means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for an eBook, except by following the terms of the trademark license, including paying royalties for use of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the trademark license is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution. START: FULL LICENSE THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase “Project Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg™ License available with this file or online at www.gutenberg.org/license. Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™ electronic works 1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™ electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. 1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be used on or associated in any way with an electronic work by people who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works even without complying with the full terms of this agreement. See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below. 1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual works in the collection are in the public domain in the United States. If an individual work is unprotected by copyright law in the United States and you are located in the United States, we do not claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, displaying or creating derivative works based on the work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily comply with the terms of this agreement by keeping this work in the same format with its attached full Project Gutenberg™ License when you share it without charge with others. 1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in a constant state of change. If you are outside the United States, check the laws of your country in addition to the terms of this agreement before downloading, copying, displaying, performing, distributing or creating derivative works based on this work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no representations concerning the copyright status of any work in any country other than the United States. 1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: 1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed: This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. 1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a notice indicating that it is posted with permission of the copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in the United States without paying any fees or charges. If you are redistributing or providing access to a work with the phrase “Project Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™ trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted with the permission of the copyright holder, your use and distribution must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works posted with the permission of the copyright holder found at the beginning of this work. 1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™ License terms from this work, or any files containing a part of this work or any other work associated with Project Gutenberg™. 1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this electronic work, or any part of this electronic work, without prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with active links or immediate access to the full terms of the Project Gutenberg™ License. 1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any word processing or hypertext form. However, if you provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official version posted on the official Project Gutenberg™ website (www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1. 1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works provided that: • You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has agreed to donate royalties under this paragraph to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid within 60 days following each date on which you prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation.” • You provide a full refund of any money paid by a user who notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™ License. You must require such a user to return or destroy all copies of the works possessed in a physical medium and discontinue all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™ works. • You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the electronic work is discovered and reported to you within 90 days of receipt of the work. • You comply with all other terms of this agreement for free distribution of Project Gutenberg™ works. 1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. 1.F. 1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating the Project Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™ electronic works, and the medium on which they may be stored, may contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by your equipment. 1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all liability to you for damages, costs and expenses, including legal fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE. 1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a written explanation to the person you received the work from. If you received the work on a physical medium, you must return the medium with your written explanation. The person or entity that provided you with the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work electronically, the person or entity providing it to you may choose to give you a second opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may demand a refund in writing without further opportunities to fix the problem. 1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. 1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any provision of this agreement shall not void the remaining provisions. 1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in accordance with this agreement, and any volunteers associated with the production, promotion and distribution of Project Gutenberg™ electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any Defect you cause. Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™ Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of electronic works in formats readable by the widest variety of computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from people in all walks of life. Volunteers and financial support to provide volunteers with the assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will remain freely available for generations to come. In 2001, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure and permanent future for Project Gutenberg™ and future generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org. Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit 501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by U.S. federal laws and your state’s laws. The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to date contact information can be found at the Foundation’s website and official page at www.gutenberg.org/contact Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread public support and donations to carry out its mission of increasing the number of public domain and licensed works that can be freely distributed in machine-readable form accessible by the widest array of equipment including outdated equipment. Many small donations ($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt status with the IRS. The Foundation is committed to complying with the laws regulating charities and charitable donations in all 50 states of the United States. Compliance requirements are not uniform and it takes a considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up with these requirements. We do not solicit donations in locations where we have not received written confirmation of compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state visit www.gutenberg.org/donate. While we cannot and do not solicit contributions from states where we have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition against accepting unsolicited donations from donors in such states who approach us with offers to donate. International donations are gratefully accepted, but we cannot make any statements concerning tax treatment of donations received from outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. Please check the Project Gutenberg web pages for current donation methods and addresses. Donations are accepted in a number of other ways including checks, online payments and credit card donations. To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate. Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be freely shared with anyone. For forty years, he produced and distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of volunteer support. Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper edition. Most people start at our website which has the main PG search facility: www.gutenberg.org. This website includes information about Project Gutenberg™, including how to make donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.