The Project Gutenberg eBook of Säveliä: Hämeestä ja muualta This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. Title: Säveliä: Hämeestä ja muualta Author: Various Release date: March 23, 2007 [eBook #20881] Language: Finnish *** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SÄVELIÄ: HÄMEESTÄ JA MUUALTA *** Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed Proofreaders Europe. SÄVELIÄ. HÄMEESTÄ JA MUUALTA. "Päivät soisin soitettavan, Illat tehtävän iloa Näillä mailla mantereilla, Suomen suurilla tiloilla." KALEVALA. Ensimmäisen kerran julkaissut Hj. Hagelberg 1885. Sisältö. --rt-- Runebergin kodissa........................................ 1. Runebergin haudalla....................................... 3. Ilta...................................................... 5. Kolkko Kesä-aamu.......................................... 7. Immelleni................................................. 9. Myrsky-yö.................................................11. Mietteitä erään nuoren Inkerinmaalaisen immen haudalla....13. Tammerkosken keskellä.....................................15. Vuoden lopulla............................................17. --r--r. Vuoden vaiheella..........................................18. Impi......................................................20. Toivottoman kujerrus......................................22. Ken on Amor?..............................................24. Jäähyväis-laulu...........................................26. Runottareni ja minä.......................................29. Sekin? Niin, niin!........................................31. Elias. Liittoon yhtykäämme!......................................35. Kuinka on laita?..........................................35. Yks' ompi tunne...........................................36. Kerjäläistyttö............................................38. Iltalaulu.................................................40. Keväällä..................................................41. Missä saanen rauhan?......................................42. Laula impyen!.............................................43. Illakko. Elokuun iltana............................................44. Laula!....................................................46. K. H. F. Vast'alkava matkamies.....................................46. Talvella..................................................49. --r-- Rauhan maa................................................50. Sampoinen. Kirkonkellot..............................................52. Näet maasi................................................56. Huuto-Mikko...............................................61. Iltasella.................................................64. Yksin.....................................................67. RUNEBERGIN KODISSA. 18 11/7 84. Seisahdu, matkamies, tän kodin huoneuksissa, Pois ota lakkisi, käy hiljaa eteenpäin. Viivähdä hetkeksi sun kansais unelmissa, Sen muinaisuudessa -- itsekseis mieti näin: Suur' on se voima, kuin voi johtaa kansain teitä; Aseita heikkoja se käyttää toimissaan, Vain ihmislapsia -- ja elvytellen heitä Se valon kirkkaan luo pimeesen maailmaan. Tää koti, kolkko nyt, oil miehen aikanansa, Jonk' elonveri voi vain maalleen virtailla. Silmänsä valoisa, se näki kansassansa Vain suurta, jaloa, isänmaanrakkautta. Itsensä uhraavan hän näki kansan täällä, Ja kaunihiksi loi hän Pohjan maisemat. Täht'-öissä kirkkaissa hän talvisella säällä Ties' kansan kärsineen sen vaivat katkerat. Ja taas kun aamukoin hän näki koittamassa, Sulattain Pohjan jäät -- sovittain kyyneleet, Niin silloin riemun loi väessä urhoisassa, Ja toivon ikuisen vihannat seppeleet. Jaloksi tunsi hän tän kansan vaivoinensa, Jaloksi silloinkin, kun myrskyt raivosi! -- Ja murtumatoin on, sen ties' hän, Suomen kansa, Ja _siitä_ ylpeillen, iloissaan lauleli! Kotinsa kolkoks' jäi -- hän lähti täältä poisi, Vaan aarteet ikuiset _tää_ koti säilyttää. -- Niin on, kuin nytkin viel' hän itse täällä oisi, -- Ja jalo henkensä se ijäks' tänne jää! _--rt--_ RUNEBERGIN HAUDALLA. 18 11/7 84. On aikaa kulunut, kun murhepuvussansa Ja mielin kaipaavin ja silmin itkevin Tän haudan reunalle kokoontui Suomen kansa, Lepohon viimeiseen vei laulun sankarin. Ei nimi unhotu sen, joka lepää tuolla, Ikäänkuin uinahtain vaan matkan vaivoista. Kirkkaana loistaen hän tähtitarhain puolla Lemmellä katselee suloista maatansa. Tän kansan vaivoja ja isäin sankartöitä Hän selvemmin kuin muut osasi laulella, Ja ihannella voi hän Pohjan kesäöitä Ja silloin sointuvasti soitti kannelta. Runottarensa nyt jok' kätki kanteleensa, Ja ääni voimakas ei enää meille soi. -- -- Täss' itki kansamme, kun ties' kadottaneensa Jaloimman poikansa, jonk' kadottaa se voi. Vaan laulut ikuiset ne jäivät tänne soimaan Iloksi kansamme, valoksi maailman, Ja uuden kanteleen ne saavat kerran voimaan, Kalevan kansalle -- myös uuden laulajan. Ja tässä laulakoon hän kaipauslaulujansa, Tän haudan reunalla; sun sankarmainettais Ijät hän soittakoon, ja kunnioittain kansa, Sun kansais, seisokoon, sun hautais kummulla. Niin -- lepää, jalo mies, povessa isänmaamme. Sun jalo henkesi meit' ohjaa ainiaan. -- Kukilla kaunistaa sun hautakumpus saamme; Sun nimeis, Runeberg, ei kuole milloinkaan. _--rt--_ ILTA. 18 16/6 84. Jo taukoo myrsky, laineet hiljenneena Jo pyrkii lepohon, kun päivä laskeutuu. Jo nukkuu luonto kaikki, nukkuneena Se armosylihin nyt Herran sulkeutuu. Jo vai'ennut on satakielen ääni, Niin -- hetkiseksi sekin yöllä vaikenee. Vaan varhain aamulla mun ikävääni Se laulaissansa soittaa -- pois hajoittelee. Ja ilta tuottaa rauhan sureville, Ja levon väsyneille se kauniin tarjoaa. Sentähden iloitsen, kun taivaan rantamille Tuo kaunis aurinko noin hiljaa vaeltaa. Se vaipuu -- kenties minne vaipuneekaan -- Luo Luojan kertomaan, min täällä nähnyt on. Mitk' vaiheet katoovaiset täällä vaihdelleekaan, Ne näkee aurinkoinen, kirkas, varjoton. Kun itkee ihmislapset vaivojansa, Tai onnestansa toiset heistä iloitsee, Niin niitä kaikkia se matkallansa, Tuo taivaan valo suuri, hiljaa katselee. Ja illan tullen rientää täältä poisi, Vaan elomme se kaikki näkee ainiaan. Oi, Herra, jospa aurinkoinen voisi, Läp' yönkin loistaa tänne synkkään maailmaan. _--rt--_ KOLKKO KESÄ-AAMU. 18 28/6 84 I. Hiljaa öisen peitteen luopi Kirkas aamu tieltään pois. Uuden päivän Herra suopi; Oi, jos lintuin laulut sois! Tyynnä kun on järven pinta, Aamu kirkkaudessaan, Silloin miks'ei ihmisrinta Riemuin laula laulujaan? Mutta kun ei lehdikoissa Satakielen sävel soi, Ihmisrinta kuinka noissa Täysin äänin laulaa voi! Tosin aamuhetkin soisin, Että linnut laulaisi. Silloin ehkä miekin voisin Laulaa -- sumut poistuisi. Muistellessain kuinka ennen Kesä-aamuin ihastuin, Kuullessani kyntörastaan Lauluja, kuin riemastuin! En voi olla kaipaamatta Kesä-aamuin lauluja; Nyt on linnut laulamatta. -- Kesät on niin kolkkoja. Oisivatko muuttunehet Suomen kesät syksyiksi, Joiss' ei enää linnut laula, Marjat kypsy kypsiksi? II. Laulaa linnut kerran vielä, Kun on aamu isänmaan. -- Kansa kun on noussut siellä Suomen sydänmailla vaan! Marjat kypsyy kankahilla, Helteiseks kun päivä käy. Silloin Suomen sydänmailla Syksyä ei koskaan näy. Hengen tiellä kesän voittaa Kansa kerran ikuisen. -- *Silloin* ihmislapsi soittaa Iloisna kuin leivonen! _--rt--_ IMMELLENI. Sinisilmäis, armas impi, -- Oi, mi puhtaus niistä loistaa, Päivän varjopilvet poistaa: Sydämeni rauhoittuu. Kirkas, niinkuin illan taivas, Katsehesi lumoovainen! Sellainen on jalo nainen, Ajattelen itseksein. Omaksein jos _sinut_ saisin, Kaikki, kaikki unhottaisin, Päivän riidat, torat ne Sais'vat jäädä toisille. Lakkaamatta kiitteleisin Herraa kaikkivaltiasta, Omastaan jos maailmasta Mulle lemmen-onnen sois. Mutta päivä peittyy vielä Tuonne taivaanrannan taakse, Lemmen-aurinko ei nouse Valaisemaan tietäni. Hiljaa nukkuu unehensa Kotimaani kaunis ilta. Tyyntä rauhaa taivahilta Herra vaaroillemme suo. Minä yksin vaan oon tässä, Rauhaa syömmessäin ei vielä. -- Impeni, oi miks' oot siellä Kaukana niin luotani! Sinisilmiäis jos kerran, Kerran vielä, nähdä saisin, Kaikki muut mä unhottaisin, En sinua, en maatani! _--rt--_ MYRSKY-YÖ. Vimmatusti myrsky riehuu, Purren reunamilla kiehuu Aallot kylmät, vihaiset. Pursi pieni niit' ei kestä, Luonnotar jos tuult' ei estä, Purren peittää lainehet. Kohti kotirantojansa Pursi kiitää purjeillansa; Rannat vihannat ei näy. Illan tullen tuuli kiihtyy, Vaikka luonto muutoin viihtyy, Aallot ankarammin käy. Kullasta jos pursi oisi, Kai se kotirannat voisi Töin ja vaivoin saavuttaa: Siihen tuskin vihaisimmat Merten tuulet ankarimmat, Uskaltaisi koskettaa! -- Tuulet vaikka kallioihin Kultapurren löisi, noihin Kuitenkaan ei särkyis se. Uljaasti se tuulten kanssa Kamppailisi matkallansa Ijäisyyden rannoille. Puisen purren luodoillensa Myrskyt iskee -- huviksensa! -- Kallioihin murskaks lyö. Siitä pelastua minne? Kun ei rannikot näy sinne, Kun on synkkä myrsky-yö. Niinpä usein maailmassa Kohtaloiden pauhinassa Ihmislapsen laita on. Hän ei koetuksiansa Kestä heikoll' voimallansa; Voima määrää kohtalon. Yks' on kuitenki, mi kestää: Uskon voima kaikki estää Ajan hurjan tuulispäät. Tuulen vehkeily ei saata Ihmislasta maahan kaataa, Vaikk' on hurjat myrskysäät! _--rt--_ MIETTEITÄ ERÄÄN NUOREN INKERINMAALAISEN IMMEN HAUDALLA. (Hukkunut uimaretkellä Itä-mereen v. 1884). Seutu missä ensikerran elonpäivää näkemään Ihmislapsi syntyessään avajaapi silmiään, Seutu se on rakkain meille armahine muistoineen, Sinne halumme on aina, leikkipaikkaan entiseen. Sinne, missä kukkanurmet kotilehtoin suojassa Ijät muistuttavat meille onnellista lapsuutta, Missä kyntörastaan laulut kauniit kesä-öinä soi, Sinne päivän hälinästä henkemmekin halavoi! Synnyinpaikkani on parhain, vaikka muutoin oisinkin Onnetarten helmalapsi, eloni ois mahtavin; Vaan en kuulis kesä-illoin kotikuusten huminaa, Näkis' en kuin päivä kirkas synnyinpaikkaa kaunistaa. Oi, en silloin onnestani oikein voisi iloita, Heitetty jos oisin maille kauvas synnyinpaikasta, Elämäni aamuhetkiin lennähtelis aatoksein, _Missä_ yksin voisin löytää ilon, rauhan syömmellein. Onnettaret vaikka veisi minut ulos maailmaan Kauvas synnyinpaikastani, eloon vaihettelevaan Iloon, onneen runsahasen kodin pienen suojasta Tuost' en kuitenkaan mä voisi vilpittömäst' iloita. Min' en voisi unhoittaa, kuin lasna ollen laulelin Kodin armaan orren alla, vilpitöinnä iloitsin. -- Kuinka illan tullen ennen äidin hellän syliin jäin Uneksimaan kohtaloita tulevaisen elämäin. Paikan tiedän, missä synnyin, missä kasvoin lapsena, Paikkaa hautani en saata, ihmislapsi, arvata. Lyhyt matkani on täällä, vaikka monivaiheinen; Outo, tietämätöin mulle kuitenkin on loppu sen. Salli, Herra, nuoruuteni Sinulle mun uhrata, Elonhetket kaikki salli elää siinä uskossa, Että kerran päivä päättyy ajan vaihettelevan, Uuden aamun kellot soivat halki kolkon maailman. Silloin salli luokseis tulla, syliis, Isä, lenteä Toivon siivillä mun sieluin elon kolkon keskeltä. Rakkauteni jääköön tänne muistoks omaisilleni, Kiitolliset kyyneleeni Teille, ystävilleni! Oi, ei kuolo saata meitä ikuisesti eroittaa: Katsokaapas taivaanrantaa, elonpäivää nousevaa; Vaiheet ajan katoovaisen hajoavat e'essä sen; _Usko_, _Toivo_, _Rakkaus_ pysyy, _niiss'_ on elo ijäinen! _--rt--_ TAMMERKOSKEN KESKELLÄ. _(Konsulinsaaressa)._ 18 7/6 84. I. Koski on -- kuin ijankaikkisuus: Ei se lakkaa, vaikk' on päivä uus' Ja aamukoi jo näyttää liepeitänsä, Koski vaan on aina ennellänsä! Puhuuko se haltijoista vaan, Mitk' ovat senkin tuoneet maailmaan, Vai kertooko se Luojan ihmetöitä, Tai kevät'iltoja ja kesä-öitä? Tai onkohan se innoissansa nyt, Kun milloinkaan ei viel' oo väsynyt, Vai tanssiiko ja leikkii matkallansa, Kun näkee synkkänä niin maailmansa? Niin -- koski on kuin ijankaikkisuus: Ei se lakkaa vaikk' on päivä uus', Se kertoilee vaan synnyin-sanojansa, Ja ääni kuuluu -- kolkkoon maailmaan. II. Niin -- suuret ovat Luojan työt, Jos sinijärvein kultavyöt, Tai koskein kuohut komeat, Tai kesä-illat rauhaisat Mä näen silmilläin. Täälläin on pikku palanen Kalliista maasta isien, Verellä voitetusta vaan, Miss' soivat kosket innoissaan Rakkautta isänmaan. III. Puissa lehdet puhkeaapi, Kesä riemuin rientää jo, Laaksojamme soinnuttaapi Pikku-lintuin laulanto. Järvet ovat vapaat jäistä, Vainiotkin vihannoi: Ihminen, oi, etkö näistä Luojaas ajatella voi? Laula'os sä ilomielin: Suuret ovat Luojan työt. Ylistäös kiitoskielin Herraa läpi päivät, yöt! _--rt--_ VUODEN LOPULLA. 18 31/12 84. Aika rientää, vuodet vierii ijäisyyttä kohtahan. Ihmislapset hyörivätten toimissansa -- Luojahan Näin sen sääti. Hän myös yksin tietää, mikä parhain lie, Mihin kunkin ihmisraukan kohtalo ja onni vie. "Eteenpäin miel' elävitten," -- vuotta uutta varrotaan. Toivon, pelvon tunteilla sen pulmia taas punnitaan. Mutta peittoon kätkettynä meilt' on aika tuleva, Josko vuosi riemun vaiko murheen se on oleva. Josko rauha, hyvä tahto ihmisissä vallitsee, Vaiko sodat, sorto meitä hirmukourin hallitsee. Josko kultaviljat runsaat vainioilla lainehtii, Vaiko kurjuus, katovuosi, nälkä meitä tervehtii. Siunaa, Luoja, ihmiskuntaa, siunaa maata kallista, Jossa meill' on kehto, koti, Suomenmaata armasta! Edistyköön turvissasi kansain kuulut hankkehet, Menestyköön suojassasi kaikki jalot aikehet. _--r--r._ VUODEN VAIHEELLA. 18 1/1 84. Taas vuosikausi vaipunut On ijäisyyden virtaan, Ja jälkensä se painanut On myöskin ihmiskuntaan, Sill' aika kaikki muuttelee, Sen varrell' olot vaihtelee. Nyt vuosi uusi aluss' on, Oi, armas Suomen kansa. Se myöskin sulle suokohon Runsaasti lahjojansa; Sen ohell' yhä edisty Ja vartu, kasva, miehisty! Sua maasi kutsuu toimimaan, Siis rohkealla miellä Taas lähtekäämme kulkemaan Kansallisuuden tiellä: Jo enteet käskee toivomaan, Jo rientää varjot poistumaan. Oi, suokoon sulle apunsa Taivahan Jumalamme; Sull' uhratkoon myös voimansa Maalliset johtajamme. Näin onneks kaikki karttukoon, Ja riemu maassa vallitkoon! _--r--r._ IMPI. Ma tiedän immen ihanan, -- Ken hänt' ois armahampi! Sen silmäin sini taivahan Sineä kirkkahampi, Ja poski milloin ruusuinen, Taas milloin lumivalkoinen. Ei suurta oo hän sukua, -- Perillä syntyi Pohjan. -- Ei loistosta myös lukua Hän pidäkään, kosk' ohjan Elolleen taivas antoi näin: "Oo kaino, kasva lemmessäin!" Hän, vaikka vuoroin kylmä on, Vaan yhä voittaa mielet, Ja häntä, kosk' on nuhteeton, Ylistää kaikkein kielet. -- Mutt' impi milloin laulelee, Riemusta syömmet sykkäilee. On kosijoita hällä kaks: Lapsuuden tuttu toinen, Vaan tääkin käy jo kalseaks, Ei sovi hälle moinen. Taas toinen: outo, parrakas Ja viekas, julma, juonikas. Sa heihin ällös taivukaan: Heill' uhkaa vain on sulle. Ei konsanaan he johdakaan Sua onnen valkamille. Oi, pysy, impi, puhtaana Ja Pohjan kaunistuksena! _--r--r._ TOIVOTTOMAN KUJERRUS. Tyynny, syömmeni rauhatoin, Tyynny, vaikk' olet toivotoin. Kohtaloosi oo tyytyväinen, Elon myrskyissä kestäväinen. Ollos, raukka, sa pelvotoin, Tyynny, syömmeni rauhatoin. Mitäs tuosta jos itketkin, Verta vainen jos vuodatkin? Kärsimäänhän sa lienet luotu, Ei oo riemuja sulle suotu, Mailma sulle on armotoin: Tyynny kuitenkin, rauhatoin. Lämpimästi jos sykkäilet, Lemmen tulta jos hehkuilet, Murheet mustat sun ennättäisi, Huolta lempikin synnyttäisi, Ollos vainen sa tunteetoin; Tyynny, tyynny, sa rauhatoin. Nurmen alla jos nukkuisit, Sykkimästä jos lakkaisit, Parhain onni se oisi sulle, Yksin viihtymään tuomitulle, Siellä oisit sa huoletoin, Sinne vaivu jo, rauhatoin! _--r--r._ KEN ON AMOR? (Suomennos Isa Asp-vainajan ruotsinkielisestä runosta). Ken se on, tuo paha Amor, Koska usein moitittavan Kuulen sekä herjattavan Amor-parkaa pienokaista? -- Äiti mulle kerran lausui: "Tyttöseni, valveillasi Ollos vainen; tunteitasi Varo viekkaalt' Amorilta." Siksi aina huudankin: "Amor, Amor, seuraneis, Paha Amor, pysy pois!" Vähät huolin Amorista, Vilpistään ja viekkaudestaan, Hypin, laulan, leikittelen, Päähäni te'en seppelehen, Tuulten tuiverrellessa. Joskus muiskun lehtosessa Aatolle suon, joka lempens' Ijäks' luvannut on mulle. Lasken sitten seppeleeni Kutrillensa kultasille. Enpä huoli Amorista, Aatto omani kun on. _--r--r._ JÄÄHYVÄISLAULU. (Suomennos Isa Asp-vainajan ruotsinkielisestä laulusta). Hyvästi, synnyinseutunen, Sa armas tanhua! Oi, laula, laakson puronen, Jäähyväislaulua! Kun erotaan, Suo, kuulla saan Nyt surusoitelman: Ah, joutuisaan Ma kohta vaan Jätän tään maiseman! Hyvästi, kotilaaksonen Ja isän' majakin! Hyvästi, metsän lehtonen Ja kolkko kangaskin! Viel' humiskaa, -- Jo kiiruhtaa Nuor' ystävänne pois. Vieraissa vaan, Pois kotoaan, Häll' tulevaisuus ois.[1] [1] Laulu on kirjoitettu vähää ennen runoilijattaren lähtöä Jyväskylän seminariin. Suoment. Hyvästi, kallis synnyinmaa Ja lasnaoloni! Viimeistä kaipuun kuiskelmaa Suokaatte kuullani. Te, ahoset Ja kukkaset, Oi, vielä tuoksukaa, Ja lintuset, Te pienoset, Lohtua laulakaa! Teill', laakson paadet, kivetkin Hyvästit huokailen. Syömmessäin aina teitäkin Murheella muistelen, Viimeiseni Nyt katseeni Käyn teihin heittämään. Joudunkohan Ma milloinkaan Taas teitä näkemään! Vaan jos ma viivyn luotanne, Eik' mua näykään, Ja josp' ei lemmityisenne Luoksenne riennäkään, Niin lehtosen Sa leppänen Nimeäin kuiskaile, Ja purokin, Sa aaltoihin Kuvaani piirtele! Kun sitte saapuu tänne _hän_, Lapsuutein kumppani, Mua, nimen kuullen, nähdessään Kuvan hän muistavi Ja miettii näin: "Oil syömmessäin Hän kallis mullekin," Ja nimeäin Viel' äännähtäin Hän mua kaipaakin. _--r--r._ RUNOTTARENI JA MINÄ. 18 12/4 83. Hän astui vitkaan luokseni, Oil loisto silmässään, Ja kielo, lempikukkani, Oil hällä kädessään: "Tän annan sulle merkiksi, Sit' usein katsele; Kun päiväsi käy pitkiksi, Taas mua muistele! Ma tottunut oon kuulemaan Kuohuja koskien; Oon harras ollut laulamaan Tunteita sydämen, Mi sykkii povess' impyen, Ku kaitsee karjoaan Tai salon jäykkäin poikien: Oon halpa tyttö vaan. Min kukkakummut kertoili, Sen lauluks sommitin, Ja lehdot mitä uinaili, Sen sulle selitin. Oon innostunut laulamaan, Kun Suomi soittelee, Mutt' täällä mulle kuiskataan: _"Parletz, ma chère, francais!"_ En täällä viihtyä ma voi, Tääll' outo ollenkin; Tääll' äänet vieraat yhä soi, Pois, pois ma riennänkin Ja siksi luotais luopunen, _Mon pauvre adorateur_; Näin sinusta nyt erkanen, Hyvästi ja -- _bonheur_!" _--r--r._ SEKIN? NIIN, NIIN! (Suomennos). Millinen maa se lienee, Miss' tie käy kultain nyt -- sekin? Ah, kenpähän sen tiennee, Mun liekö pettänyt? Niin, niin! Lintunen sen sanellet Sa, ku ilmat viiltelet, Viivy, voi, Virka, oi! Ei, sa riennät pojes vaan, Huolistain et huolikaan. Yksin lakkaa lauluin näin. Eipä kukaan kuule säveltäin. Mik' oil se liverrelmä, Mi hänet viettel' pois -- sekin? Kuink' säihkynyt lie silmä, Mi hänet näin lumois? Niin, niin! Aalto kuohuu rantaan päin, Perho istuu kädelläin. Varrotkaa, Vastatkaa! Ei, väistytte kumpikin, Ah, niin teki kultainkin! Yksin lakkaa lauluin näin. Eipä kukaan kuule säveltäin. _--r--r._ LIITTOON YHTYKÄÄMME! Veikkoin, käyös taistohon Eestä armaan maamme! Joskin taisto kova on, Voiton varmaan saamme. Ällös väisty taistosta, Joskin kohtaat vastusta: Nero, voima, rohkeus, Niiss' on maamme vapaus. Pimeys se kahleillansa Kytkee vielä maatamme, Sitä, veikko, huoletoinna Katsellakko saatamme? Ristikäsin emme saata Huoletoinna aivan maata. Ei! vaan käymme taistohon, Kuolloon tahi voittohon. Joskin voima heikko oisi, Ällös väisty sittenkään. Ehkä moni heikko voisi Voiton saada. Yhdytään Liittoon. Siitä syntyy muuri, Jok' ei hevin murru juuri, Vaan se seisoo horjumatta, Myrskysäässä murtumatta. Syntyköhön liitto laaja Kesken poikain Kalevan. Sit' ei myrskyt rajut kaada, Ei, vaan käymme voittohon. Liitä sormes' sormihini, Astu liittoon rinnalleni. Ällös horju, käyös vaan Eestä Suomen sotimaan! _Elias._ KUINKA ON LAITA? Kuink' on laita sydämmen'? Ken sen mulle sanoo, ken? Se kun rinnassani riehuu, Raivoo lailla myrskytuulten, Tulivuoren lailla kiehuu, Niinkuin Etna hirmuinen. Syvemmälle rintaani Kätken hurjan syömmeni, Siellä riehukohon vainen. Raivotkoon ja pauhatkohon, Kyllä tyyntymähän saan sen Konsa vaivun kuolohon. Sillä tääll' ei rauhoa Sydämmeni saavuta. Vasta haudan tuolla puolla, Siellä syömmein levon saa, Oi, jos saisin ma jo kuolla, Tervetullut, kuolema! _Elias._ YKS' OMPI TUNNE. Yks' ompi tunne mun syömmessäin Ma kertoa en sitä voi. Ja yhä riehuu se rinnassain Ja yhä mielessäin soi. Ma aina jotain kaipajan. Ja aina jotain ma odotan. Mi ompi tunne tuo syömmessäin, Mitä hurja ma aattelen? Mi murhe kalvavi rinnassain? En tiedä, mit' vuottelen. Vaan aina jotain ma odotan. Ja aina jotain ma kaipajan. Ma aina jotain odotan, Ain' syömmein kaipaavi, En tiedä mitä haluan, Miks' riutuu rintani. Vaan aina jotain puuttuu multa. Mun rintan' tuntuu murretulta. Ma aina vuotan, odotan, Vaan mitä? tiedä ma en. Ja aina murhe on rinnassan', Ain oon ma suruinen Oi, missä kaihoni katoaa? Milloin syömmeni levon saa? _Elias._ KERJÄLÄISTYTTÖ. Luo rikkaan aatel' rouvan Tul' pieni tyttönen. Hän oven luona kauvan Seisovi vuotellen. Kun rouva hänet vihdoin, ylhäinen, havaitsee, Näin lausuin tyttöselle hän heti tiuskaisee: "Kuin, ryökäle, sä tänne, Kuin tohdit tullakaan? Het' ulos saat sa mennä, Äl' palaa milloinkaan. Jos palaat, rengilläni ma sinut pieksetän Ja sitte vankeuteen paikalla lähetän." Ja poijes tyttö lähti, Hän läksi selkään yön. Taivaalla välkkyi tähti, Se katsoi tyttöhön. Oi, äiti, säkö sieltä minua katsahdat? "Oi, milloin luokses pääsen, kosk' päivän' loppuvat?" Näin lausui tyttö raukka, Hän vaipui lumellen, Ja valkee lumi vaippa Nyt peittää tyttösen. Hän äitins' luokse pääsi ja luokse Jumalan, Hän enkelinä piennä on iloss' taivahan. Aamulla renki rouvan Löytävi tyttösen. Hän katsoi sitä kauvan, Vuodatti kyyneleen. Ja pöyhkeäkin rouva nyt siihen saapuvi, Hän kauvan katsoi tyttöön, kauvan ja tarkasti. En tiedä, syömessänsä Mi tunne liikkuvi. Vaan hiljaa silmistänsä Yks' kyynel vierevi. Hän muisti eilis illan ja tytön murheisen, Kuin tyttö lähteissänsä loi häneen katsehen. Jäljestä monen vuoden Tuo rouva ylhäinen Viel' muisti tytön katseen Ja muodon murheisen. Hän lausui: "aina muistan tuon pienen tyttösen, Ain muistan tytön muodon ja katseen murheisen." _Elias._ ILTALAULU. Impyen armas, uinuos sie, Tähtyet taivahan valvoo, Taivahan enkelit suojasi lie, Ne sulle rauhaa tarjoo: Uinahda, impyen', rauhassa vaan! Yöhyt jo ääneti kattavi maan! Impyen uinahda laulaissani, Vaipuos vienohon rauhaan, Sävel, mi kaikuvi syömmestäni, Saattaa sun unien maahan. Uinahda, impyen', rauhassa vaan, Yöhyt jo ääneti kattavi maan! _Elias._ KEVÄÄLLÄ. Jo talvi pojes pakeni Ja jätti Suomenmaan; Jo suvi armas läheni, Ja hallat hyiset väheni, Taas suvi peittää kukillaan Jo vehreen maan. Taas kaikuu laulu lintujen Laaksoissa Suomenmaan, Liverrys pienten peippojen, Helkyntä laulurastasten, Ja leivo ilman riemullaan Saa kaikumaan. Ma yksin olen iloton, Ma riemuita en voi. Tie pitkä, kolkko, iloton, Ma koskaan määrään pääst' en voi, Mua kurjaa, oi! _Elias._ MISSÄ SAANEN RAUHAN? Nyt meiltä aurinkoinen Kätkevi kasvojaan. Yö vaippahansa mustaan Jo peittävi nyt maan. Se peittää vuoret, laaksot, Se peittää lehvikot. Jo vaiken' ihmislasten Ja lintuin laulelot. Ma yksin, yksin valvon Mun rintain riehuupi. Se missä rauhan saapi, Miss' loppuu tuskani? Niin, missä saanen rauhan? Sen Luoja tietävi. Saanenko sitä ennen, Kuin jäähtyy rintani. _Elias._ LAULA, IMPYEN! Laula armas impyen', Laula iloks minullen, Laulus' syömmeen levon saa, Huolet, murheet karkoittaa. Riemu täyttää rintani, Lepo vaipuu syömmeeni. Siispä laula, impyen', Silloin kun oon murheinen. Heti kaihon' katoaa, Rauha rintain valloittaa. Immyt hellä, laula vaan, Niin mä levon, rauhan saan! _Elias._ ELOKUUN ILTANA. Oi, kuinka, kaunis ilta, Pysyt sä muistoissain! Ja tuntehia vielä Herätät rinnassain! Kuin kaunis oli ilma Ja järvi tyynenä; Sen peili kirkkahana Kuvasti saaria! Ja venehessä poika Nyt lauloi kullalleen, Odottain vastausta Sydämen tunteilleen. Kuu hopeehohdollansa Järvehen kajasti, Ja tähti lempeästi Kun äiti silmäili. Oi, kuinka olet, ilta, Pysyvä muistossain! Ja tuntehia vielä Herätät rinnassain! _Illakko._ LAULA! Laula, kun sua surut painaa, Ja kun rintas kaihoaa! Laulu sulle riemun lainaa, Laulu surusi huojentaa. Laula, kun sa viel' oot nuori Ja syömmes sykkii hellä! Laulaos vielä syksylläsi Kulta-aikaa keväimellä. _Illakko._ VAST'ALKAVA MATKAMIES. Mä olen vasta alkanut Mun vaellukseni. Vähäisen onpi kohonnut Aurinko eloni. On sydän vilpas, innokas, Minulla hehkuva: Siis tulevaisuus toivokas, Jokseenkin lupaava. Mutt' miten taidan onneni Todella säilyttää? Ja miten vaellukseni Tääll onpi päättyvä? On Luoja luonnon lahjoja Mullekin jakanut, Armon ja onnen aarteita Eteeni avannut. Korkeaan tarkoituksehen On Luoja ihmisen Tänn' asettanut; sydämmen' Tunteepi myöskin sen. Mutt' miten tarkoitustani Voin olla vastaava, Kun peitetty on matkani Synkällä sumulla? Viel' sydämmeni valoa On vailla vakaista, -- Oi, kenpä voipi minua Oikeaan ohjata? Ah, Luoja hyvä, kasvosi Käännä mun puoleeni, Ja taivaallinen valosi Suo sydämmeheni! Niin toivon tavoittavani Oikean onneni, Ja että päättyy matkani Sun kunniaksesi! _K. H. F._ TALVELLA. On talvi synkkä, sumea Ja kolkko luonnoltaan. Se huurteheista huntua Käyttääpi verhonaan. Meill' pohjatuuli alati Kylmästi puhelee, Ja valoansa niukasti Aurinko jakelee. Mutt' tähtiyömme kirkkahat On meille mieluisat; Ja revontulet hehkuvat Meill' ilon tuottavat. Siis oomme aina maahamme Me tyytyväisiä Ja mieluisasti poljemme Isäimme jälkiä. _K. H. F._ RAUHAN MAA. "Oi, missä oot sa, rauhan maa? Kun saisin sinne vaeltaa! Oi, pääsisinkö sinne vaan, Miss' rauhan sielulleni saan, Ma onnetoin!" "Oi, veljen', mikä sinun on, Kun olet sa niin rusoton? Onk' ystäväs sun pettänyt? Sitäkö suret sinä nyt? Sa, vaivainen!" "Mun ystävän' on pettän mun, Ja kanssais lähden kulkeen sun, Minnekkä myrsky viepi mun; Ja sinua en hylkää, en Oi, veljyen'!" Ja missä rauhanmaa on? oi! Mitenkä sinne päästä voi? Kanss' sinun sinne rientäisin, Ja iloll' siellä eläisin, Oi, rauhan maa! "Mä tiedän miss' on rauhan maa, Ja sinne saan mä kulkemaan Kes'-illan tyyntä nauttimaan: Se luona Herran taivahan On rauhan maa." _--r--_ KIRKONKELLOT. Kumiseva kellon ääni kuuluu kaukainen. Vaikenee sen kuullessansa oksall' lintunen Ja alkaa taasen laulamaan, Vaan vaikeneepi uudestaan Kuin lumottuna. -- Soitolla Lie voima salainen. Yksin töllin seinuksella istuu lapsonen, Huonehia rakennellen hietaäyrääsen. Hän hiljaksensa hyräilee Ja tuumielee, laulelee Niin huoletonna, surutta, Kuin lintu keväimen. Mutta soitto kumajaa, maan pyhyys vallitsee. Lapsi töllin seinuksella -- hänkin vaikenee. Takoa kaukaa vainioin Kohoopi juhlallisna noin Nuo huiput Herran temppelin: Hän sinne katselee. Suruinenko soitto tuo -- kutsuva haudallen -- Koska kyynel kieriääpi poskell' lapsosen? Ei; murhett' ei se ilmaise, Vaan kaipuu harras kaikuilee Sen äänessä. Se kutsuvi Luo Herran rukoileen. Mutta sinne katseleepi pieni riutunen: Siell' on "kirkko" -- mikä on se kirkko soittoineen? Tuo kellon ään' kun kaikuaa, Se rintaan kaipauksen saa. Ja luo jo äidin astuvi Laps' soidess' kellojen. "Äiti! Kello kaikuvainen kutsuu kirkollen: Vieös lapses' pienokainen Herran huoneesen! Jo sinne kansaa tulvailee, Kun ääni kellon kaikuilee. Siell' laulavatko enkelit, Nuo armaat lapsien?" Siitä äiti sylihinsä lapsens' ottavi. Kirkkohon he kulkevat, ja soitto lakkavi. He penkkihin jo istahtaa, Äit' otsans' alas kumartaa, Ja kohta siitä kohoten Hän veisuun yhtyvi. Tuolla taulu alttarin -- siin' Poika Jumalan Kutsuu: "lasten tyköni mun suokaa tulevan!" Kuin hellästi hän katselee, Kun pienoisia pitelee, Kut rintaan Hänen nojaavat, Hänehen turvaten! Pappi nousten saarnaamaan jo sanat kertovi: "Lasten taivaan valt' on Vapahtaja lausuvi." Hän kertoo, kuinka Jesus on Ystävä lasten verraton Ja luokseen heitä tahtovi, Kutsuupi äiditki. Vihdoin saarna päättyvi, he kotiin lähtevät. Vielä kellot kaikuen hyvästin jättävät. Ja äiti kera lapsensa Kotihin kulkee kirkosta. Mutt' väsynyt on pienonen, On tautiin kääntynyt. -- -- Taasen kellot kaikuen kutsuvat kirkollen, Taasen kansaa tulvaileepi Herran huoneesen. Mut ensin kansa pysähtää Luo haudan pienen, viivähtää, Miss' arkku pieni lasketaan Maan mustaan povehen. Surumielin, kyynelissä äiti katsovi, Kuinka pappi multaa heittäin haudan siunavi, Mutt' lohtunaan on: lapsensa Vei Vapahtaja luoksensa, Ei kuule, kuinka kuiskataan: "Laps' kuoli kuumeesen." _Sampoinen._ NÄET MAASI. Näet maasi kuusisen, Rikkaan, armahaisen, Vierahille salaisen Tunnet sä sen luontehen Syvän, puhuvaisen. Huviksesko kulkenet Lepopäivän aikaan, Taikka muuten matkannet, Maata suurta katselet, Näät nuo vaarat, kankaat. Kestäväisnä, uljaana Vuor' kun vuorta kaartaa Ajan vanhentamana, Sammal paikoin peittona, Petäjiä kantaa. Hongat huojuu humisten, Talvein taisteluista Mennehiä kertoillen, Kuinka kauhun kangasten Kaatoi pohjan miesi. Kuinka hallan halmehen Sorrettua ennen Pohjan miesi, pakkasen Kouristeissa tarjeten, Kuori männyn kyljen. Kukkulalle kankahan Käythän ihaellen? Siintää järvet Suomenmaan, Välkkyellen laaksoistaan, Taivast' kuvastellen. Kukkulalta kuljetpa Taasen tiehyelle: Vainiot sen varrella, Viljat päilyy laaksossa Kauas kaarestellen. Keskelläpä vainion Talo vankka seisoo, Linnana mi heiluvain Viljamerten aaltoovain Vartijana valvoo. Pulskana se pohottaa Kujan pitkän päästä, Kuni onnen uutismaa, Viittaellen kulkijaa Poikkeamaan tiestä. Vanhat koivut tuuheat Kujan suussa seisten, Suhaellen kertovat, Kuinka siellä asukkaat Tyytyväiset ain' on. Mutta käytkö ääremmäs Pohjanlahden rantaa: Tuskin uskot silmiäs Tasamaata nähdessäs, Minne katse kantaa. Kentät aavat taisteluin Esi-isiemme Kertoilevat siellä, kuin Maan tän eestä innostuin Riemuin kuoltiin sille. Ja kun syömmes innostuu Synnyinmaalle tälle, Katsehes kun suunnittuu Taivaall', vanno uhrautuu Isänmaalle tälle! * * * * * Riennä pohjan äärehen, Lapin tuntureille. Siellä raitis tuulonen, Kehdostansa kehjeten, Huutaa vastaan sulle: Aina valvo, taistele, Ellös horjuin epäile Vastuksias voittaa! Nätpää järven sinisen Pohjasessa siellä, Kuulet vaivaiskoivusen Mailla hallan, pakkasen, Kuiskailevan vielä: Aina valvo, taistele, Ellös horjuin epäile Uhrautua maalles! Suur' on maasi kaunoinen: He'elmäpuista asti Seutuun yön ja pakkasen, Mihin päästen päivynen Yölläkään ei laske. Aina valvo, taistele, Ellös horjuin epäile Yönkään valtaa voittaa! Kun sä näät sen talviyön Valkeen lumipeitteen, Kimelteisen tähtiyön, Etkös kuule kuiskeen: Aina valvo, taistele, Horjumatta suojele Vapautta Suomen! Maapa suuri, kauno tuo Sun imetti piennä; Tuopa sulle leivän suo; -- Ellös siirry vieraan luo, Tää sun suojaa vielä! Aina valvo, taistele, Synnyinmaatas suojele, Niinkuin sun se suojaa! _Sampoinen._ HUUTO-MIKKO. Hiljaa huuto-Mikko häärii Pirtin karsinaisessa, Risutukkosia käärii, Polttaa niitä uunissa. Ahkerana puuhailevan Nähdään hänet aina vaan, Usein kuullaan rukoilevan Illoin maatapannessaan: "Siunaa, Herra, Suomeamme, Armast' auta kansaa sen, Ettei kallis isänmaamme Joutuis onnetuutehen. Sitte myös minulle anna Rauhallinen viime yö, Kun on aikain maatapanna, Päättyneenä päivätyö." Mierolla hän syntyn' oli, Kylän teitä tallannut; Rengin töissä reutoeli Siks, kun oli varttunut. Korven raivas' asuinmaaksi -- Siitä viljan väänteli, Siinä taimia teriksi Kansallensa kasvatti. Sota sorti naapureita, Suomen eestä taisteltiin. Mikko kylänmiesten kera Riensi vastaan vainoojii. Sodan maasta suistettua Jääneet palas' kotihin. Ryysyisenä, arpisena, Saapui mailleen Mikkokin. Ruoho täytti viljapellot, Tuuli tunki seinihin. -- Tuoni tempas' toivon taimet, Kuolo kaatoi kumppanin. Syksyn tullen harmaa halla Viljankin vei viimeisen. -- Mikko ijän painon alla Siirtyi kylän suojillen. -- Valkopäinen, koukkuselkä, Ryppykasvoin vakavin, Voimaton jo työhön, vielä Toimii aina kuitenkin. Tarkastaakseen aamun koita Aikaisin jo nousee hän. Katsahdellen taivon rantaa Käypi myöhään levollen. "Siunaa, Herra, Suomeamme, Armast' auta kansaa sen!" Kuiskii äänin värisevin, Sitte uupuu unehen. Niin hän nukkuu rauhallisna Huutolaisen vuoteellaan, Kun ei enään huolimista Muut' oo hällä vanhoillaan. _Sampoinen._ ILTASELLA. Ilta hienost' himmenee, Käypi kalseaksi, Maa jo tuolta tummenee, Muuttuu mustemmaksi. Yksin kalpeana kuu Tarpoo taivaan rantaa, Puolla katsoo, kirkastuu, Valon vaisun antaa. Viitakossa viileys Karmivaksi kasvaa, Kursusta jo kylmetys Uhkuttaapi usvaa. Kohta nousee notkelmaan Pellon päälle halla. Huomenna jo huoataan Huolitaakan alla, Kuura kylmärintainen Rauhaan saapi suolle. Hornan henget ilkkuen Vaanii vartiolle. -- Kuoret meidän nukkuvat Päivän paahtehessa, Vanhat kohta vaipuvat Ehtoon ehtiessä. Nuorukainen, nousepas! Katso: kaikkialla, Missä maas' on laihakas, Asuu hyinen halla. Näät: sun työtäs' tarvitsee Isänmaasi multa. Työhön sulle tarjoilee Luoja voiman tulta. Valon vainiotakin Myöskin halla haittaa. Vanhain vaivain viljankin Surma tahtois taittaa. Vanha polvi poistuvi -- Nouse, nuorukainen! Tarmoin tartu työhösi, Siinä vartu vainen! Suomi-äiti kutsuvi Luokseen lapsiansa, Ettei surma sortaisi Hänen armaitansa. Ken ei kuule, uniin vaan Tuhlaa voimiansa, Pettäjänä isänmaan Auttaa sortajaansa. Hallan henkiin iske sä, Nuorukainen, innoin! Äitiäs' elähdytä, Impi, lempirinnoin! _Sampoinen._ YKSIN. Lunta lyöpi seinustaani Tuuli talvinen, Pimeästä akkunaani Ruoskii ripsien. Tuolta tulta tuikkuaapi Kautta synkän sään, Läpi myrskyn raivajaapi Valo tiehyttään. Katsahdanpa. -- Hökkelissä Kellä turvans' on? Vaimo vanha vuotellessa Siell' on voimaton. Kasvoilla on kalman merkki, Rauha, raukeus. Väre elon niihin kulki, Silmään kirkastus. Käsi kääntyy, tapajaapi Käden puolison, Jakkaralla vieressä mi Vuotehensa on. "Sano:", lausuu, "Saarallemme: Häneen turvatkoon -- Ei hän heitä, Jesuksemme, -- Mull' jo voitto on." Niin hän lausuu: kallistuupi Päähyt pahnahan. Kuolon koura koskettaapi Silmälautahan. -- Risahtaapi. -- Ikkunasta laitti pärehen Talven tuuli. Loistamasta Lakkas' lamppunen. Kylmä käsi kämmenessä Istuu vanha mies. Liekö silmä kyynelissä -- Pimeessä ken ties? Kuuluu: "Herra antoi, otti -- Hälle kiitos vaan!" -- Pirttiin tuulee, tuiskuu -- leski Tuot' ei huomaakaan. _Sampoinen._ *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SÄVELIÄ: HÄMEESTÄ JA MUUALTA *** Updated editions will replace the previous one—the old editions will be renamed. Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright law means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for an eBook, except by following the terms of the trademark license, including paying royalties for use of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the trademark license is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution. START: FULL LICENSE THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase “Project Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg™ License available with this file or online at www.gutenberg.org/license. Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™ electronic works 1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™ electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. 1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be used on or associated in any way with an electronic work by people who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works even without complying with the full terms of this agreement. See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below. 1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual works in the collection are in the public domain in the United States. If an individual work is unprotected by copyright law in the United States and you are located in the United States, we do not claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, displaying or creating derivative works based on the work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily comply with the terms of this agreement by keeping this work in the same format with its attached full Project Gutenberg™ License when you share it without charge with others. 1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in a constant state of change. If you are outside the United States, check the laws of your country in addition to the terms of this agreement before downloading, copying, displaying, performing, distributing or creating derivative works based on this work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no representations concerning the copyright status of any work in any country other than the United States. 1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: 1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed: This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. 1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a notice indicating that it is posted with permission of the copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in the United States without paying any fees or charges. If you are redistributing or providing access to a work with the phrase “Project Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™ trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted with the permission of the copyright holder, your use and distribution must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works posted with the permission of the copyright holder found at the beginning of this work. 1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™ License terms from this work, or any files containing a part of this work or any other work associated with Project Gutenberg™. 1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this electronic work, or any part of this electronic work, without prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with active links or immediate access to the full terms of the Project Gutenberg™ License. 1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any word processing or hypertext form. However, if you provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official version posted on the official Project Gutenberg™ website (www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1. 1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works provided that: • You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has agreed to donate royalties under this paragraph to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid within 60 days following each date on which you prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation.” • You provide a full refund of any money paid by a user who notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™ License. You must require such a user to return or destroy all copies of the works possessed in a physical medium and discontinue all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™ works. • You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the electronic work is discovered and reported to you within 90 days of receipt of the work. • You comply with all other terms of this agreement for free distribution of Project Gutenberg™ works. 1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. 1.F. 1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating the Project Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™ electronic works, and the medium on which they may be stored, may contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by your equipment. 1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all liability to you for damages, costs and expenses, including legal fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE. 1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a written explanation to the person you received the work from. If you received the work on a physical medium, you must return the medium with your written explanation. The person or entity that provided you with the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work electronically, the person or entity providing it to you may choose to give you a second opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may demand a refund in writing without further opportunities to fix the problem. 1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. 1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any provision of this agreement shall not void the remaining provisions. 1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in accordance with this agreement, and any volunteers associated with the production, promotion and distribution of Project Gutenberg™ electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any Defect you cause. Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™ Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of electronic works in formats readable by the widest variety of computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from people in all walks of life. Volunteers and financial support to provide volunteers with the assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will remain freely available for generations to come. In 2001, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure and permanent future for Project Gutenberg™ and future generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org. Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit 501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by U.S. federal laws and your state’s laws. The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to date contact information can be found at the Foundation’s website and official page at www.gutenberg.org/contact Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread public support and donations to carry out its mission of increasing the number of public domain and licensed works that can be freely distributed in machine-readable form accessible by the widest array of equipment including outdated equipment. Many small donations ($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt status with the IRS. The Foundation is committed to complying with the laws regulating charities and charitable donations in all 50 states of the United States. Compliance requirements are not uniform and it takes a considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up with these requirements. We do not solicit donations in locations where we have not received written confirmation of compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state visit www.gutenberg.org/donate. While we cannot and do not solicit contributions from states where we have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition against accepting unsolicited donations from donors in such states who approach us with offers to donate. International donations are gratefully accepted, but we cannot make any statements concerning tax treatment of donations received from outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. Please check the Project Gutenberg web pages for current donation methods and addresses. Donations are accepted in a number of other ways including checks, online payments and credit card donations. To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate. Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be freely shared with anyone. For forty years, he produced and distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of volunteer support. Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper edition. Most people start at our website which has the main PG search facility: www.gutenberg.org. This website includes information about Project Gutenberg™, including how to make donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.