The Project Gutenberg eBook of Salon lapsia This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. Title: Salon lapsia Yksinäytöksinen laulukuvaelma Author: Johannes Linnankoski Release date: December 20, 2023 [eBook #72459] Language: Finnish Original publication: Porvoo: Werner Söderström, 1900 Credits: Tapio Riikonen *** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SALON LAPSIA *** SALON LAPSIA Yksinäytöksinen laulukuvaelma Kirj. VIHTORI PELTONEN Porvoossa, Werner Söderström, 1900. HENKILÖT: ISÄNTÄ. EMÄNTÄ. VANHA MUMMO. ENSIMÄINEN POIKA. TOINEN POIKA. ENSIMÄINEN TYTTÖ. TOINEN TYTTÖ. PIENI POIKA. PIENI TYTTÖ. LAULUJEN SÄVELET: Sävel N:o 1. Sirkkunen;» II n:o 4 »Nytpä tahdon olla ma». N:o 2. Kansan vai. seur. yksiään. II n:o 67 »Tuonne taakse metsämaan». N:o 3. Sävel O. Merikannon sepittämä, ei painettu. N:o 4. Rikström, kolmiään. III n:o 36 »Yksi ruusu on kasvanut». N:o 5. Kansanval. seur. yksiään. I n:o 16 »Kuules mun kulta äitini». N:o 6. Kansanval. seur. yksiään. I n:o 27. N:o 7. Kansanval. seur. yksiään. I n:o 28. N:o 8. Kansanval. seur. yksiään. I n:o 26. N:o 9. Rikström Kotoa ja muualta 86 »Mieltäni mun miekkosen». N:o 10. »Ylioppilaslauluja» vihko V »Kunnahalla, kukkulalla». N:o 11. Kansanval. seur. yksiään. I n:o 24 »Yhden mä tiedän». N:o 12. Mäntyharjun lauluja »Ainoa olen talon tyttö». N:o 13. Kansanval. seur. yksiään. I n:o 32. N:o 14. Kansanval. seur. yksiään. I n:o 31. N:o 15. Kansanval. seur. yksiään. I n:o 30. N:o 16. Sivori »Kanteloinen», n:o 10 »Metsän puita tuuli». N:o 17. »Sirkkunen I» n:o 17 »Nyt kesäkulta vallitsee». Piaanosäestykseu sepittänyt lehtori Mikael Nyberg. Saatavana rouva Anna Mäkiseltä osoite _Sortavala_. Näyttämö: Pienehkö talonpoikaispirtti. Peräseinällä ovi, sen vasemmalla puolella ruokakaappi, oikeassa peränurkassa takka, jossa tuli palaa, vasemmalla seinällä pöytä lavitsoineen, oikealla lasten talorakennuksia. Esiripun noustessa istuu mummo oikealla takan luona kehräten, lapset talopuuhissa. (Pojat tulevat sisään). ENSIMÄINEN POIKA: Terve tännekin talohon, Alle kuulun kurkihirren, Alle kaunihin katoksen! MUMMO: Terve tervehyttäjille! Mitä kuuluu tullehille? ENSIMÄINEN POIKA: Eipä rauhaa parempaa. — (Huomaa lapset). Kas vaan, poika ja tyttönen, Niinkuin ahon viertehessä Mesikka ja mansikainen, Tahi mäen rintehessä Puolapari punervainen. (Huomaa lasten talopuuhat). No heipä hei, mitä näänkään! Taitaa pikkuväell’ olla Suuret tuumat puuhan alla; Saisko tuota tiedustella Mi on mieli laittajilla? Laulu n:o 1, sävel n:o 1. PIKKU POIKA, osoitellen eri rakennuksia: Minäpä nyt aikonen Laittaa pienen mökkisen, Seinät kun saan valmihiksi, Toisen pään teen kammariksi, Päähän toiseen pirttisen, Sievän, hauskan, puhtoisen. PIKKU POIKA: Sitten vielä rakennan Tallin, aitan, navetan; TYTTÖ: Hyv' on olla myöskin sauna, Jossa kylven lauvantaina, MOLEMMAT: Riihi metsän rinnassa Nuottakota rannalla. POIKA näytellen puuhevostaan: Talliss' oiva hevonen, Panna auran etehen; TYTTÖ näytellen käpylehmiään ja -lampaitaan: Neljä lehmää navetassa, Pieni porsas karsinassa, Lampahia vuonineen Määrillensä kymmenen. POIKA: Pellot kauniit, viljavat, TYTTÖ: Niityt, nurmet ruohoisat, POIKA: Paljo voimaa tehdä työtä TYTTÖ: Sekä onni aina myötä; MOLEMMAT: Siin’ on kaikki toivehet, Ilot, surut vastaiset. (Yhdessä käsikädessä.) Vaan jo joutuu juhannus, Suomen kesän kaunistus, Meijullla ja köynnöksillä Kaikki pitää somistella. (Läht. iloisesti hypähdellen): Niitä me nyt lähdemme Hakemahan riennämme. TOINEN POIKA: Siinäpä peippospari! Siinä vaan ei surut mieltä paina. ENSIMÄINEN POIKA: Niin, veli veikkoseni! Noin ne pikku palleroiset kaksin puuhaelee, talot rakentelee. Toinen isäntänä, toinen emäntänä. Kaksin lapset, kaksin linnut, kaksin koivut kankahalla. Ymmärräthän veikkoseni? TOINEN POIKA: Mä enkö ymmärtäisi! Kaksin kaikki muut, kaksin aidan seipähätkin, me vain yksin raadamme, rakennamme. Äitivanhuksenkin käsi jo miniän kerkeää kättä avukseen kaipaa. Ja oma sydän on paras tulkki. Miksi se väliin niin kiihkeästi lyö, miksi veri suonissa väliin niin tulisesti virtailee, miksi selittämätön kaipuu, kaiho väliin mielen täyttää? — Vaan miksi kysynkään, tiedämmehän molemmat, että (laulavat yhdessä): Laulu n:o 2, sävel u:o 2. Tänne taakse metsämaan Sydämemme halaa, Tääll’ on mieli ainiaan Tänne toivo palaa: Täällä metsämökissä On kauniit kultasemme. Vaikka polku pitkä on Kivinen ja kaita, Korpi kolkko, valoton, Siit’ ei mitään haittaa: Kultansa kun nähdä saa, Ei muista matkan vaivaa. MUMMO: Vai sitä se tuuli metsän takaa humiseekin. Humiseepa hyvältä puolelta, humiseepa vainen. Jos vanhalla on lupa arvata: kosiomatkalla pojat lienee? ENSIMÄINEN POIKA: (Toverilleen): Se vielä puuttui, hyppäsimmepä kauniisti satimeen! Ei ole näemmä onneksi laulaa kaikkein lintujen kuullen. — (Mummolle): Vai tuulen suuntia se vanha äiti tunnustelee. Pikku kysymys: humisiko tuuli niinpäin teidänkin nuorena ollessanne? MUMMO: Humisipa tietenkin. Se kuuluu sen tuulen tapoihin. Se niin vienosti hyväilee nuorta poskipäätä. Mutta se tuuli humisee muutakin, ei yksin keväisiä säveleitä, on sillä syksyisetkin äänensä. Se tietää haastella paljon kevätunelmain haihtumisesta, paljon syksyn keltaisista lehdistä, särkyneen onnen muruista. Voisin kertoa niistä teille pienen tositarinan; jos halunnette kuulla. Luulen, ettei se olisi haitaksi tähän aikaan. ENSIMÄINEN POIKA: Mielellämme kuuntelemme. TOINEN POIKA: Kertokaahan, kertokaahan toki! MUMMO: Se tarina on hyvin lyhyt, mutta se on sittenkin kokonainen elämäkerta. Kuulin erään äidin laulavan sitä tuuditellessaan pienoistaan uneen. Se kuuluu: (laulaa): Laulu u:o 3, sävel u:o 3. Isäni rikast’, Äitini rakast’, Itse ma tahdoin kaunist’: Rikkaus loppuu, Rakkaus sammuu, Kaunis on aina kaunis. Kaunihin otin, Rakkahan jätin, Vielä sain rikkautta: Kalpeni poski, Hupeni raha, Kaipaan nyt rakkautta. Ehkä nyt ymmärrätte mitä tarkoitan? ENSIMÄINEN POIKA: Ymmärrämme, ymmärrämme. Enpä voi kieltää että on miltei vedet silmissäni. TOINEN POIKA: Tarinanne tosi lienee ja varoituksenne varsin paikallaan — vaikk’ei juuri meille tarpeen. Me pojatpa aijommekin ottaa sekä rikkaan, rakkaan että kauniin, ja sillä hyvä. Nähkääs: ketä rakastamme, hän on aina mielestämme kaunis, ja kun meillä vaan on rakkautta, niin kyllä Jumalalla on rikkautta, ja ketä taas rakastaisimme, ellemme rikasta ja kaunista. Mitäs siihen sanotte? MUMMO: Kylläpä te tunnutte olevan aika — — — (Isäntä ja emäntä tulevat). EMÄNTÄ: Kas, vieraita! TOINEN POIKA: Hyvää päivää emäntä! Terve talohon isäntä! EMÄNTÄ: Terve tulemaan pojat! Mitäs salon taakse kuuluu? Paistaako päivä? ENSIMÄINEN POIKA: Paistaa ja ei paista, riippuen siitä miltä kannalta ottaa. Luulen että salon takana vanhusten päivä on laskemassa iltaruskoon ja nuorten päivä on vielä aamuruskon takana. Siksi: paistaa ja ei paista. ISÄNTÄ: Haasteleepa pojat peitetyin sanoin. Istukaa, honkapuuta painakaa! ENSIMÄINEN POIKA: Kiitämme. Mutta ensin asia, sitten vieraana olo, se on vanha tapa suomalainen. ISÄNTÄ: Kas vaan, niinhän pojat puhuu kuin miehet parrakkaat. Olenpa, totta puhuen, hiukan utelias. ENSIMÄINEN POIKA: Eihän se meidän asia itsessään mikään uusi ole. Onpahan vain vanha ijänikuinen tarina. Saammeko kertoa? EMÄNTÄ: Kertokaa, kertokaa. Olen pelkkänä korvana. ENSIMÄINEN POIKA: Se tarina alkaa näin: (laulavat yhdessä): Laulu n:o 4, sävel n:o 4. Kaksi ruusua on kasvanut laaksossa, Jotka kauniisti kukoistaa, Kaksi kulkijapoikaa on nähnyt ne, Eikä voi niitä unhoittaa. Ja he olisi kyllä ne poimineet, Vieneet iloksi äidilleen, Mutta nuorina ei ole tohtineet, Siks’ vain loitolt’ on ihailleet. Vaan jo pitkäksi käynyt on odotus, Ei voi ruusuja unhottaa; Siksi poikasill' onkin nyt aikomus Nämä vienoiset omistaa. EMÄNTÄ: Sepä kovin hauska tarina. — Jos oikein arvaan, ukkoseni, lienee poikain tarkoitus lopettaa tarinansa sitten, että sinä saat komean puhemiespaidan. — Eikö niin? TOINEN POIKA: Eipä sinne päinkään, hyvä emäntä! Ne ruusut ovat liian lähellä lähteäksemme niitä oppaan kera etsimään, niin lähellä ettemme oikein tiedä miten lähellä lienevätkään. Nähkääs: (laulavat): Laulu n:o 5. sävel n:o 5. (Yhdessä): Ne ruusut täällä kasvavat Tään sinisalon laidassa, Yks’ isän silmäteränä, Yks’ äidin helmenä. Siis kuule kulta emäntä Ja sinä oiva isäntä: Me ruusuja nyt pyydämme, Niit’ ette kieltäne? (Ensim. poika): Mä ruusun pyydän punaisen (Toinen poika): Ja minä hennon valkoisen, (Yhdessä): Ne rinnan täällä kukoisti, Ois rinnan vastaki. (Yhdessä): On maja meidän matala, Vain torppa metsän takana, Mutt’ ahkeruus siell’ asustaa Ja onnen rakentaa. EMÄNTÄ: Jopa nyt kummia kuulen! Ettäkö nämä meidän salovuokot olisi poikasten mielessä. Leikkiä laskette. Ei salo ruusuja kasva eikä näy metsävuokko loitolle, sammaleesen se piiloutuu. Mihin meidän tytöistä; ei muotoa, ei muutakaan: lyhyen ovat lylleröiset, tuhmat salontytöt tuiretuiset, jotka eivät osaa muuta kuin karjaa metsältä huhuilla, kotipolkuja sipsutella. Ei, talo vaatii oikean naisen. Punaisemmasta talosta noin uljaat pojat omansa ottavat. Niinkuin jo sanoin: ei kasva ruusuja salohongikon keskessä. ENSIMÄINEN POIKA: Missäpä sitte! Täällä ne ovat meidän ruusut, kuin maalla mesimarja, punapuola kankahalla. — Vaan turha lienee toivomme; ei usko äiti valkoisia valvattiaan halvan pirttimme iloksi. EMÄNTÄ: Sitä en suinkaan tarkoittanut. Jos kelvannevat, ei mulla vastaan. ISÄNTÄ: Sama mieli minulla. EMÄNTÄ: Vaan kovin ovat vielä nuoria tyttösemme, nuoria ja lapsellisia. TOINEN POIKA: Nuoria olemme itsekin. EMÄNTÄ: Niinpä niin. Vaan taisittepa alkaa väärästä päästä. ENSIMÄINEN POIKA: Kuinka niin? EMÄNTÄ: Ettekö ole kuulleet mitä vanhat sanoivat tämmöisessä tapauksessa? ENSIMÄINEN POIKA: Emme, emme edes aavista. EMÄNTÄ: Pitääpä sitte kertoa. Näin ne sanoivat: (laulaa): Laulu n:o 6, sävel n:o 6, 7 ja 8. Sävel n:o 6. Ellös neittä annettako Vasten mieltä miehelähän, On kuin orjaks’ ostettaisi, Rahan ala raatajaksi. Sävel n:o 7. Ei ne sulhot sua kosi, Vaan sun neittä valkeata: Sävel n:o 8. Oma mieli kysyttävä, Immen tuuma tutkittava. ISÄNTÄ: Totta puhuu äiti. Ja jos minäkin saan sanoa sanasen, niin virkanpa muutaman vanhankansan katkelman. (Laulaa): Laula u:o 7, sävel u:o 6 Ja 7. Sävel n:o 6. Sanoi vanha Väinämöinen, Epäsi Suvannon sulho: Neidon kättä kärttämästä Isän luvalla lujalla, Maamon hyvän mairehilla. Suruiksi se vaan sukevi. Ehdon valta ahvenella Oma valta neitosella. (Yhdessä): Sävel n:o 7. Oma mieli kysyttävä, Immen tuuma tutkittava; Oma vaali valkeampi, Oma lupa luontevampi. (Ulkoa kuuluu laulua). EMÄNTÄ: Mitä kuulen? Kas, sieltäpä he tulevat. TYTÖT (tulevat laulaen käsikkäin): Laulu n:o 8, sävel n:o 9. Mieltäni mun miekkosen Ei murhepilvet paina, Täytin vuotta kuusitoista Viime helluntaina. EMÄNTÄ (nauraen): Tuommoisia hupakoita! ENSIMÄINEN TYTTÖ: Te täällä? Päivää! Mitäs salon taakse kuuluu? ENSIMÄINEN POIKA: Kunpa tietäisi mitä sitä oikeastaan kuuluukaan. Käet kukkuvat niin kummia tänä vuonna. ENSIMÄINEN TYTTÖ: Kummia kukkuvat? Mitä sitte? ENSIMÄINEN POIKA: Häitä kuuluvat kukkuvan. ENSIMÄINEN TYTTÖ: Häitä, joissa te varmaan olette sulhoina, ahaa! Nepä hyvänsään lintuja! Pääsemmekö me morsiustytöiksi, vai? ENSIMÄINEN POIKA: Enpä takaa. Pahoin pelkään ettette pääse. ENSIMÄINEN TYTTÖ: Katsoppas vaan! Ovatpa ne käet kovin ylhäisiksi teidät kukkuneet. Emme välitä paljo semmoisen käen kukunnoista. ENSIMÄINEN POIKA: Elkäähän toki! Vielä kummempia ne ovat kukkuneet. Kuulkaas, näin se kukkui eräskin: — Kukkuu, kukkuu. — Mitä kukkuu? — Häitä, häitä. — Kenen häitä? — Salon poikain, salon poikain. — Keiden kanssa? - Salon tyttöin, salon tyttöin. — Älä narraa! — Narri itse, narri itse. Näin ne käet kukkuvat. Vaan mitäpä yksin käen kukunnoista. Tiedättehän tytöt, että salon pojat teistä pitävät, teitä rakastavat. He teitä omikseen odottavat kuin odottaa maamies hyvää viljavuotta, lapset mansikkasuvea, taikka nuoruus kevään tuloa, elämä henkeänsä. ENSIMÄINEN TYTTÖ: Meitä pilkkaamaanko olette tulleet? Salon lapsia. 2 ENSIMÄINEN POIKA: Kuinka voitte tuommoista ajatellakaan! Kauvan, kauvan on salonpoikain silmä tänne tähdännyt, sydän täällä asunut. Vaan he eivät ole uskaltaneet, he ovat vaan loitolta katselleet kuin kukkaa vinhan virran tuolla puolen. Vaan nyt he vihdoinkin ovat käen neuvon mieleensä panneet ja tulleet varmuutta saamaan. (Laulavat): Laulu u;o 9 sävel u:o 10. Kunnahalla, kukkulalla Ompi meidän majamme; Tulkaa, tulkaa tyttö armaat Jakamaan se kanssamme. Iloks’ tulkaa äityellen, Meille päivän paisteheks’; Tulen tuojaks’ tupasehen Valkeaisen vaalijaksi. Korkea ei kotisemme, Suuri myös ei sukumme, Honkaseinä pirttisemme Tehty järven rannalle. Pirtin päässä petäjikkö, Tuomi tuvan takana, Pihamaalla pihlajikko, Kankahalla kanerva. TYTÖT (laulavat). Laulu n:o 10, sävel u:o 11. Ei ne vielä miehelähän Nämä tytöt jouda, Pitkät päivät miehelässä, Pirtin nurkass’ routa. Routa pirtin nurkkasessa, Apen mieless’ halla, Jospa sinne menisimme Hupsut oltais vallan. ENSIMÄINEN POIKA: Jo nyt laskette leikkiä. Ette ole kuulleet kaikkea, mitä käki on kukkunut. ENSIMÄINEN TYTTÖ: Ne teidän käet, hahhaa! No mitä ne vielä ovat olleet kukkuvinaan? ENSIMÄINEN POIKA: Näin ne kukkuvat: — Yksin yksin — Mitä yksin? — Yksin neito kotonansa, kuni kulopetäjä palolla. — Kaksin kaksin. — Mitä kaksin? — Kaksin kaunis olla, kaksin lintusten metsässä. ENSIMÄINEN TYTTÖ: Äläppäs! Olen minäkin käkiä kuullut ja niitä on tavallisesti kaksi ja se toinen aina lisää jotakin jatkoksi. Kuules, näin ne kukkuvat: — Ensimäinen käki: kaksin kaksin kaunis olla — Toinen käki: Kun saa toistaan höyhennellä. ENSIMÄINEN POIKA: Joutavia! — Kaksin huuletkin kaunihimmat. ENSIMÄINEN TYTTÖ: Kun ovat eri paria. ENSIMÄINEN POIKA: Kaksin silmätkin somemmat. ENSIMÄINEN TYTTÖ: Päässä kierosilmäisen. ENSIMÄINEN POIKA: Kaksin aidanseipähätkin. ENSIMÄINEN TYTTÖ: Kumpikin omaan puoleensa punnistavi, sidevitsat katkaisevi. ENSIMÄINEN POIKA: Kutti, jo puhuit itsesi pussiin! Jos niin olisi, eipä sitte aidat pystyssä pysyisi ja kun kaatuisi, niin kaatuisi kahtaanne päin. Vaan kuuleppas sinä sanasutkija: sinunpa kanssasi minä haluaisin tulla saman sidevitsan liittämäksi. Usko pois, en minä aivan pahoin puoleeni punnistaisi. ENSIMÄINEN TYTTÖ: Vai et punnistaisi! Kyllä teidät tunnetaan: mesi kielellä kosijan. Haluatko kuulla mitä tämä tyttö ajattelee? Näin (laulaa): Laula u:o 11, sävel n:o 12, Valkea ompi kesäpäivä, Kesäpäivä, kevätpäivä, Valkea ompi kesäpäivä Frallala, lallallaa. Kotona neito valkeampi, Neitosen valta valkeampi Emon armaan kodissa. Kotona neito mansikkana, Mansikkana, vaapukkana, Kotona neito mansikkana Frallala, lallallaa. Pitempi paljon piha ompi, Kynnyskin hirttä korkeampi Miniänä miehelässä. Nyt sen kuulit! ENSIMÄINEN POIKA: Kuulin kyllä, vaan sanotaan että lintu joskus laulaa kielensä kerkeyttä, ei aina sydämensä syvyyttä. TOINEN POIKA: Ja mitä sanoo minun tyttöni? TOINEN TYTTÖ: Mitäpä minä sanoisin! Minähän olen niin nuori, tämmöinen tyttö hupakko. (Laulaa): Laulu n:o 12, sävel 13, 14 ja 15. (Sävel n:o 13.) Oon kuin kasvava kataja Tahi tuore tuomen latva; (Sävel n:o 14.) Isä kutsuu kuutamoksi, Äiti päivän paisteheksi. Puol’ on päätä palmikolla, Puoli palmikoitsematta; (Sävel n:o 15.) Viel' on marjat poimimatta, Kesken leikit leikkimättä; Viel’ en jouda vierahalle Tasaisesta taattolasta. ENSIMÄINEN POIKA: Taisimmepa saada rukkaset. TOINEN POIKA: Siltä kuulostaa. ENSIMÄINEN POIKA: Vaan minkäs sille; jätetään sikseen se asia. — Äiti käski kertomaan teille paljo terveisiä ja sanomaan ettei tie salotorppaan käy minkään ylipääsemättömän vuoren poikki. ENSIMÄINEN TYTTÖ: Kiitoksia, kiitoksia! Mitenkä jaksaa äitivanhuksenne? Emme ole moniin aikoihin hänestä mitään kuulleet. Olen aivan utelias. ENSIMÄINEN POIKA: Kiitos kysymästä. Eipä niistä äidin jaksamisista kehuen ole, niin on vointi kuin sammuva illanrusko tahi kuloheinän kuiva latva. Yksin on äitiparka, aivan liiaks askaretta vanhuksella. ENSIMÄINEN TYTTÖ: Sen arvaa sanomatta. Meidän talossa on kolme naista, eikä kukaan joutilaaksi jouda. Voi kuinka minun tekisi mieleni auttaa äitiänne. Teidän äitinnehän on niin hyvä, aivan kuin meidän oma äitimme. TOINEN TYTTÖ: Samoin minä niin kovin mielelläni auttaisin. Kantaisin vettä tahi puita juoksuttaisin, ellen muuhun kykenisi. POJAT: Oikeinko totta? TYTÖT: Tietysti. ENSIMÄINEN TYTTÖ: Kuinka voitte epäilläkään? ENSIMÄINEN POIKA: No hei, sitte on kaikki hyvin! Sitähän me juuri äsken tarkoitimme: avustajiksi äitivanhuksellehan me teitä pyysimme. Ja te tulette niin mielellänne, niinkuin sanat kuuluivat — — — TYTÖT: Ei, ei! Nyt aijotte pettää meidät salakavalasti. Emme me sitä tarkoittaneet; emme jouda kuin viikoksi, pariksi. ENSIMÄINEN POIKA: Eivätkö jouda ainaiseksi, äiti? EMÄNTÄ (Nauraen): Joutavat kujeilemasta. ISÄNTÄ: Samaa sanon minä. TYTÖT: Ei, ei; tämähän on petosta... ENSIMÄINEN POIKA: Eikös mitä, elkäähän nyt suotta kaarrelko selvässä asiassa. Vanhempainne puolesta joudatte ja itse lähdette niin mielellänne äitiämme auttamaan. Tässä käsi, vankka niinkuin tammi, vaikka vielä hieman heiveröinen. ENSIMÄINEN TYTTÖ: (Vetää molemmat kätensä selän taakse.) Näen että se on siinä, vaan minäpä jo äsken lauloin. ENSIMÄINEN POIKA: Niin lauloit, vaan — tässä se nyt on (saa salaa käden omaansa) ja pysyy. ENSIMÄINEN TYTTÖ: (On riuhtovinaan irti.) Minkäs minä mahdan, en saa irti. — Vaan viekkaudellapa otit! ENSIMÄINEN POIKA: Mitäs joutavista kiistelemme. — — — TOINEN POIKA: Ja me kai nyt minun tyttöni kanssa poimimme yhdessä ne marjat, jotka vielä ovat poimimatta? Pian ne silloin ropehet täyttyy. (Tarttuu käteen). Eikö niin? TOINEN TYTTÖ: (Puoli-itkussa.) Niin, mihinkäs minä tänne yksin jään, kun siskokin menee. (Iloisemmasti.) Vaan se on siskon syy, sen minä sanon. MUMMO: Sepä kovin hauska päätös tälle tarinalle. Arvasinkin, arvasinkin... KAIKKI (Laulavat, nuoret käsikkäin): Laulu tuo 13, sävel n:o 16. Kevään henki luonnoss’ humajaa, Nyt joka lehti liikkuu, Kukat keinuu, kiikkuu, Metsän jättikannel kumajaa Ja linnut livertävät la-la-la-la-la-laa. Niinpä salon lasten mieli sykähtää, Silmä silmään uppoo, Yhteen yhtyy Ja käsikkäin He nyt laulaa näin: La-la-la-la-la-la-Ia-la-la-la-la-laa Luonnon jättikannel kumajaa Ja salon lapset laulaa la-la-la-la-la-laa. Onnen pilviä taivas nostattaa, Nyt joka hattar leijaa, Lemmen hohdett’ heijaa, Toivon sinikaaria kasvattaa Ja nuoret laulelevat la-la-la-la-la-Iaa. Metsän peikot mustat kauvas kaikkoaa, Meidän liitto nuori Niinkuin vuori Ja vierekkäin Me astumme näin: La-la-la-la-la-la-la-la-la-la-la-laa Toivon kaaria taivas kasvattaa, Ja salon lapset laulaa la-la-la-Ia-la-laa. (Ulkoa kuuluu laulua). EMÄNTÄ: Mikä laulu se ulkona? MUMMO: Lapset kai ne lie, jotka palaavat juhannusseppeleitä sitelemästä. Taisivat joutua seppeleet parempiin tarkoituksiin. LAPSET (Tulevat seppeleitä päässään, kaulaessaan ja käsivarsillaan. Laulavat): Laulu n:o 14, sävel n:o 17. Nyt kesäkulta vallitsee Ja nurmet vihannoivat, Nyt linnut puissa laulelee Ja paimenpillit soivat, Nyt tuoksuavat kukkaset Jo kankahilla, soilla, Ja posket ompi punaiset Nyt mäen mansikoilla. Nyt kaikki uudet kasvot saa, Myös pienet lapsukaiset Nyt ruusupäisnä ruskottaa Kuin maalla mansikaiset. Kuin hauska silloin lapsien On kankahilla olla! Saa seppeliä sidellen He käydä nurmikolla. TOINEN POIKA: Siinäpä peippospari! EMÄNTÄ: Mitä lienevät kujeilijoita. No lapset, kohta saatte seppeleillänne koristaa häätupaa, tässä on sisartenne sulhaset. PIENI TYTTÖ: Sulhaset! Nuoko pojat? EMÄNTÄ: Niin, ja nyt joutuun kukkanne kihlautuneiden somisteeksi. LAPSET: Sepä hauskaa! (Antavat seppeleen kummallekin tytölle, pojat asettavat ne tyttöjen päähän). ISÄNTÄ: Miten onnellista onkaan elää näillä rauhallisilla salomailla! Täällä on kaikki niin kaunista ja sopusointuista, yksin köyhyys ja puutekin on täällä kaunista. Täällä olemme kaikki kuin yhtä perhettä, yksin salon kukat, ruohot ja kanervat ottavat vaiheisiimme osaa, tuovat onnittelunsa. Toivokaamme etteivät nämä onnen päivät koskaan haihtuisi eikä vaihtuisi. KAIKKI (Laulavat): Laulu n:o 15, sävel 6, 7 ja 8. (Sävel n:o 6.) Anna Luoja, suo Jumala Anna paistaa päivän kehrän, Helottaa kuun hopeaterän Tälle maalle mairehelle. (Sävel n:o 7.) Paista vierut viljaviksi Ahot niityt armahiksi, (Sävel n:o 8.) Sovun soinnut sydämiin, Rakkautta rintoihimme, (Sävel n:o 7.) Anna Luoja, suo Jumala, Anna onni ollaksemme, (Sävel n:o 8.) Hyvin ain' eleäksemme, Kunnialla kuollaksemme (Sävel n:o 6.) Suloisessa Suomessamme, Kaunihissa Karjalassa. *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SALON LAPSIA *** Updated editions will replace the previous one—the old editions will be renamed. Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright law means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for an eBook, except by following the terms of the trademark license, including paying royalties for use of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the trademark license is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away—you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution. START: FULL LICENSE THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase “Project Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg™ License available with this file or online at www.gutenberg.org/license. Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg™ electronic works 1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™ electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. 1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be used on or associated in any way with an electronic work by people who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works even without complying with the full terms of this agreement. See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below. 1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual works in the collection are in the public domain in the United States. If an individual work is unprotected by copyright law in the United States and you are located in the United States, we do not claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, displaying or creating derivative works based on the work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily comply with the terms of this agreement by keeping this work in the same format with its attached full Project Gutenberg™ License when you share it without charge with others. 1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in a constant state of change. If you are outside the United States, check the laws of your country in addition to the terms of this agreement before downloading, copying, displaying, performing, distributing or creating derivative works based on this work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no representations concerning the copyright status of any work in any country other than the United States. 1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: 1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed: This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you will have to check the laws of the country where you are located before using this eBook. 1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a notice indicating that it is posted with permission of the copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in the United States without paying any fees or charges. If you are redistributing or providing access to a work with the phrase “Project Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™ trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted with the permission of the copyright holder, your use and distribution must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works posted with the permission of the copyright holder found at the beginning of this work. 1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™ License terms from this work, or any files containing a part of this work or any other work associated with Project Gutenberg™. 1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this electronic work, or any part of this electronic work, without prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with active links or immediate access to the full terms of the Project Gutenberg™ License. 1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any word processing or hypertext form. However, if you provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official version posted on the official Project Gutenberg™ website (www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1. 1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works provided that: • You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has agreed to donate royalties under this paragraph to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid within 60 days following each date on which you prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation.” • You provide a full refund of any money paid by a user who notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™ License. You must require such a user to return or destroy all copies of the works possessed in a physical medium and discontinue all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™ works. • You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the electronic work is discovered and reported to you within 90 days of receipt of the work. • You comply with all other terms of this agreement for free distribution of Project Gutenberg™ works. 1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. 1.F. 1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating the Project Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™ electronic works, and the medium on which they may be stored, may contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by your equipment. 1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all liability to you for damages, costs and expenses, including legal fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE. 1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a written explanation to the person you received the work from. If you received the work on a physical medium, you must return the medium with your written explanation. The person or entity that provided you with the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work electronically, the person or entity providing it to you may choose to give you a second opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may demand a refund in writing without further opportunities to fix the problem. 1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. 1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any provision of this agreement shall not void the remaining provisions. 1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in accordance with this agreement, and any volunteers associated with the production, promotion and distribution of Project Gutenberg™ electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any Defect you cause. Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™ Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of electronic works in formats readable by the widest variety of computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from people in all walks of life. Volunteers and financial support to provide volunteers with the assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will remain freely available for generations to come. In 2001, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure and permanent future for Project Gutenberg™ and future generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 and the Foundation information page at www.gutenberg.org. Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit 501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by U.S. federal laws and your state’s laws. The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to date contact information can be found at the Foundation’s website and official page at www.gutenberg.org/contact Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without widespread public support and donations to carry out its mission of increasing the number of public domain and licensed works that can be freely distributed in machine-readable form accessible by the widest array of equipment including outdated equipment. Many small donations ($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt status with the IRS. The Foundation is committed to complying with the laws regulating charities and charitable donations in all 50 states of the United States. Compliance requirements are not uniform and it takes a considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up with these requirements. We do not solicit donations in locations where we have not received written confirmation of compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state visit www.gutenberg.org/donate. While we cannot and do not solicit contributions from states where we have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition against accepting unsolicited donations from donors in such states who approach us with offers to donate. International donations are gratefully accepted, but we cannot make any statements concerning tax treatment of donations received from outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. Please check the Project Gutenberg web pages for current donation methods and addresses. Donations are accepted in a number of other ways including checks, online payments and credit card donations. To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate. Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be freely shared with anyone. For forty years, he produced and distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of volunteer support. Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper edition. Most people start at our website which has the main PG search facility: www.gutenberg.org. This website includes information about Project Gutenberg™, including how to make donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.